Ero sivun ”Saima Harmaja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
fix
Rivi 12: Rivi 12:
| ammatit = [[kirjailija]], [[runoilija]]
| ammatit = [[kirjailija]], [[runoilija]]
| äidinkieli =
| äidinkieli =
| kansallisuus = {{Suomi}}
| kansallisuus = [[Suomi]]
| aikakausi = 1932–1937
| aikakausi = 1932–1937
| tyylilajit =
| tyylilajit =
Rivi 24: Rivi 24:
| huomioita =
| huomioita =
}}
}}
'''Saima Rauha Maria Harmaja''' ([[8. toukokuuta]] [[1913]] [[Helsinki]] &ndash; [[21. huhtikuuta]] [[1937]] Helsinki)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Calamnius-sukuseura ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
'''Saima Rauha Maria Harmaja''' ([[8. toukokuuta]] [[1913]] [[Helsinki]] &ndash; [[21. huhtikuuta]] [[1937]] Helsinki)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Calamnius-sukuseura ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Harmaja muistetaan traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan sekä elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan.
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Harmaja muistetaan traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan sekä elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan.


==Elämä ja ura==
==Elämä ja ura==
Rivi 31: Rivi 30:
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954). Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954). Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].


Saima Harmaja alkoi kirjoittaa runoja ja suorasanaisiakin kertomuksia heti lukemaan opittuaan. Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.
Saima Harmaja alkoi kirjoittaa runoja ja kertomuksia heti lukemaan opittuaan. Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.


Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen [[maailmantuska]], myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan [[1929]]. Harmajan ensimmäinen runokokoelma ''Huhtikuu'' ilmestyi [[1932]]. Nuori runoilija eli elämänsä onnellisinta aikaa, sillä hän koki palavan runoilijan kutsumuksensa saaneen vihdoin julkisen hyväksynnän. Myös rakkaus astui ensimmäistä kertaa tuoreen ylioppilaan elämään, ja hän kihlautui. Haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina Harmajan mielessä. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista. Harmajan kirjallisuudenhistorian yliopisto-opinnot keskeytyivät, kun [[keuhkotauti]] paheni. Parempiakin hetkiä sairaudessa oli, niin että Harmaja pääsi matkustamaan muun muassa [[Italia]]an ja hän pystyi osallistumaan [[Tartto|Tarton]] [[Tarton yliopisto|yliopiston]] opetukseen syyslukukaudella [[1933]].
Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen [[maailmantuska]], myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Harmajan ensimmäinen runokokoelma ''Huhtikuu'' ilmestyi 1932. Nuori runoilija eli elämänsä onnellisinta aikaa, sillä hän koki palavan runoilijan kutsumuksensa saaneen vihdoin julkisen hyväksynnän. Myös rakkaus astui ensimmäistä kertaa tuoreen ylioppilaan elämään, ja hän kihlautui. Haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina Harmajan mielessä. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista. Harmajan kirjallisuudenhistorian yliopisto-opinnot keskeytyivät, kun [[keuhkotauti]] paheni. Parempiakin hetkiä sairaudessa oli, niin että Harmaja pääsi matkustamaan muun muassa [[Italia]]an ja hän pystyi osallistumaan [[Tartto|Tarton]] [[Tarton yliopisto|yliopiston]] opetukseen syyslukukaudella 1933.


Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytykseen [[1936]]. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva Outi kuitenkin oli ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Harmaja kuoli [[tuberkuloosi]]in 23-vuotiaana [[1937]]. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]].
Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytykseen 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva Outi kuitenkin oli ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Harmaja kuoli [[tuberkuloosi]]in 23-vuotiaana 1937. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]].


Viljo Tarkiaisen ''Finsk litteraturhistorian'' mukaan Harmaja kuului [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajiin]], joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa [[Mika Waltari]] ja [[Olavi Paavolainen]]. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan ''Tulenkantajat'' ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten [[Uuno Kailas|Uuno Kailaalta]], myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveltä]] ja [[Dante]]lta.
Viljo Tarkiaisen ''Finsk litteraturhistorian'' mukaan Harmaja kuului [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajiin]], joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa [[Mika Waltari]] ja [[Olavi Paavolainen]]. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan ''Tulenkantajat'' ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten [[Uuno Kailas|Uuno Kailaalta]], myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveltä]] ja [[Dante]]lta.


Saima Harmaja sai [[Valtion kirjallisuuspalkinto|Valtion kirjallisuuspalkinnon]] vuonna [[1935]] ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna [[1936]].
Saima Harmaja sai [[Valtion kirjallisuuspalkinto|Valtion kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.


==Tuotanto==
==Tuotanto==
===Runokokoelmat===
===Runokokoelmat===

* {{runeberg.org|hshuhtikuu Huhtikuu. Runoja, 1932}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100645 Doria]
* {{runeberg.org|hshuhtikuu Huhtikuu. Runoja, 1932}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100645 Doria]
* {{runeberg.org|hssateenj Sateen jälkeen. Runoja, 1935}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100673 Doria]
* {{runeberg.org|hssateenj Sateen jälkeen. Runoja, 1935}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100673 Doria]
Rivi 50: Rivi 48:


===Muut runojulkaisut sekä päiväkirjat===
===Muut runojulkaisut sekä päiväkirjat===
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1938}} – 2. täydennetty laitos 1942. Uusi painos: Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39652-0.

* Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa, 1938
* {{runeberg.org|hselaman Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja, 1939}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100674 Doria]
* {{runeberg.org|hselaman Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja, 1939}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100674 Doria]
* Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
* Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
* Valikoima runoja, 1958
* Valikoima runoja, 1958
* Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim Kirsti Toppari,1977
* Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim Kirsti Toppari, 1977
* Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä. Toim Kirsti Toppari, 1985
* {{Kirjaviite | Nimeke=Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä | Selite=Toimittanut Kirsti Toppari | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 (3. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-12881-3}}
* Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
* Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
* Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
* Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
Rivi 62: Rivi 59:


===Saima Harmajasta kertovat teokset===
===Saima Harmajasta kertovat teokset===

* Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978
* Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978
* {{Kirjaviite | Tekijä=Istala, Päivi | Nimeke=Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 2007). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-40156-9}}
* Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin. Toim. Päivi Istala, 2007


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 71: Rivi 67:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
{{commonscat-rivi}}
*[http://www.saimaharmaja.fi/ Saima Harmaja -seura]
*[http://www.saimaharmaja.fi/ Saima Harmaja -seura].
* {{Kansallisbiografia|id = 5582|nimi = Harmaja, Saima (1913–1937)|tekijä = Suvi Ahola|vapaa=|ajankohta = 6.9.2001}}
* {{Kansallisbiografia|id = 5582|nimi = Harmaja, Saima (1913–1937)|tekijä = Suvi Ahola|vapaa=|ajankohta = 6.9.2001}}
⚫
{{DEFAULTSORT:Harmaja, Saima}}
* [http://www.doria.fi/handle/10024/88083/browse?value=Harmaja%2C+Saima&type=author Saima Harmajan tuotanto digitoituna]
* [http://www.doria.fi/handle/10024/88083/browse?value=Harmaja%2C+Saima&type=author Saima Harmajan tuotanto digitoituna]
* [http://runosto.net/saima-harmaja/ Saima Harmajan runoja, Runosto.net]
* [http://runosto.net/saima-harmaja/ Saima Harmajan runoja, Runosto.net].


⚫
{{AAKKOSTUS:Harmaja, Saima}}
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]
[[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]]

Versio 28. toukokuuta 2015 kello 21.52

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kaunokirjallinen ilmaisu muutettava tietosanakirjaan sopivaksi.
Saima Harmaja
Henkilötiedot
Syntynyt8. toukokuuta 1913
Helsinki, Suomi
Kuollut21. huhtikuuta 1937 (23 vuotta)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija, runoilija
Kirjailija
Aikakausi 1932–1937
Esikoisteos Huhtikuu (1932)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Saima Rauha Maria Harmaja (8. toukokuuta 1913 Helsinki – 21. huhtikuuta 1937 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija ja runoilija. Harmaja muistetaan traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan sekä elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan.

Elämä ja ura

Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja kanslianeuvos Leo Harmaja (alk. Schadewitz, 1880–1949) ja filosofian maisteri Laura Harmaja (o.s. Genetz, 1881–1954). Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija Tapani Harmaja ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori Arvid Genetz.

Saima Harmaja alkoi kirjoittaa runoja ja kertomuksia heti lukemaan opittuaan. Hän liittyi 15-vuotiaana Nuoren Voiman Liittoon, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.

Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen maailmantuska, myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Harmajan ensimmäinen runokokoelma Huhtikuu ilmestyi 1932. Nuori runoilija eli elämänsä onnellisinta aikaa, sillä hän koki palavan runoilijan kutsumuksensa saaneen vihdoin julkisen hyväksynnän. Myös rakkaus astui ensimmäistä kertaa tuoreen ylioppilaan elämään, ja hän kihlautui. Haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina Harmajan mielessä. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista. Harmajan kirjallisuudenhistorian yliopisto-opinnot keskeytyivät, kun keuhkotauti paheni. Parempiakin hetkiä sairaudessa oli, niin että Harmaja pääsi matkustamaan muun muassa Italiaan ja hän pystyi osallistumaan Tarton yliopiston opetukseen syyslukukaudella 1933.

Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytykseen 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva Outi kuitenkin oli ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Harmaja kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu Saima Harmaja -seura.

Viljo Tarkiaisen Finsk litteraturhistorian mukaan Harmaja kuului Tulenkantajiin, joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa Mika Waltari ja Olavi Paavolainen. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan Tulenkantajat ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten Uuno Kailaalta, myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten Aleksis Kiveltä ja Dantelta.

Saima Harmaja sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.

Tuotanto

Runokokoelmat

Muut runojulkaisut sekä päiväkirjat

  • Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa. Porvoo: WSOY, 1938. – 2. täydennetty laitos 1942. Uusi painos: Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39652-0.
  • Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja, 1939 Runeberg-projektissa ja Doria
  • Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
  • Valikoima runoja, 1958
  • Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim Kirsti Toppari, 1977
  • Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä. Toimittanut Kirsti Toppari. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985 (3. painos 1998). ISBN 951-0-12881-3.
  • Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
  • Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
  • Läheisyys, 1994

Saima Harmajasta kertovat teokset

  • Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978
  • Istala, Päivi: Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin. 2. uudistettu painos (1. painos 2007). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-40156-9.

Lähteet

  1. ↑ Calamnius-sukuseura ry calamnius.fi. Viitattu 18.12.2010.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saima_Harmaja&oldid=14975695”