Ero sivun ”Jukka Jernvall” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q6305481 siirrettyä kielilinkkiä |
korjannut vuodet |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Jernvall väitteli [[Helsingin yliopisto]]ssa vuonna 1995.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yliopistolehti.helsinki.fi/yl18vait.htm | Nimeke = Helsingin yliopisto - Väitöksiä | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Hänen nisäkkäiden poskihampaita koskevan väitöskirjansa ohjaajina toimivat [[Irma Thesleff]] ja [[Mikael Fortelius]]. Tämän jälkeen hän on toiminut tutkijana Helsingin yliopiston [[Biotekniikan instituutti|Biotekniikan instituutissa]] ja [[New York (osavaltio)|New Yorkin]] [[Stony Brookin yliopisto]]ssa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Jernvallin tutkimus on tuonut yhteen molekyylibiologiaa ja toisaalta [[paleontologia]]a ja evoluutiobiologiaa. Tiedelehti ''[[Nature]]'' kuvaili hampaiden kehitystä ja evoluutiota käsittelevän artikkelin yhdeksi viimeisten vuosikymmenien tärkeimmäksi evoluutiotutkimukseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nature.com/nature/newspdf/evolutiongems.pdf | Nimeke = Nature - 15 Evolutionary Gems | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Hampaiden lisäksi Jernvall tutkii niin fossiiliaineiston monimuotoisuutta kuin vapaana elävien [[hiirimaki]]en vanhenemista [[Madagaskar]]illa. |
Jernvall väitteli [[Helsingin yliopisto]]ssa vuonna 1995.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yliopistolehti.helsinki.fi/yl18vait.htm | Nimeke = Helsingin yliopisto - Väitöksiä | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Hänen nisäkkäiden poskihampaita koskevan väitöskirjansa ohjaajina toimivat [[Irma Thesleff]] ja [[Mikael Fortelius]]. Tämän jälkeen hän on toiminut tutkijana Helsingin yliopiston [[Biotekniikan instituutti|Biotekniikan instituutissa]] ja [[New York (osavaltio)|New Yorkin]] [[Stony Brookin yliopisto]]ssa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Jernvallin tutkimus on tuonut yhteen molekyylibiologiaa ja toisaalta [[paleontologia]]a ja evoluutiobiologiaa. Tiedelehti ''[[Nature]]'' kuvaili hampaiden kehitystä ja evoluutiota käsittelevän artikkelin yhdeksi viimeisten vuosikymmenien tärkeimmäksi evoluutiotutkimukseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nature.com/nature/newspdf/evolutiongems.pdf | Nimeke = Nature - 15 Evolutionary Gems | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Hampaiden lisäksi Jernvall tutkii niin fossiiliaineiston monimuotoisuutta kuin vapaana elävien [[hiirimaki]]en vanhenemista [[Madagaskar]]illa. |
||
Jernvall toimii vuosina |
Jernvall toimii vuosina 2010–2019 [[akatemiaprofessori]]na Helsingin yliopiston [[Biotekniikan instituutti|Biotekniikan instituutissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akatemiaprofessorit/Akatemiaprofessorit/Jukka-Jernvall-/ | Nimeke = Akatemiaprofessorit - Jukka Jernvall | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Lisäksi hän on vieraileva professori Stony Brookin yliopistossa. |
||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
Versio 28. toukokuuta 2015 kello 16.11
Jukka Jernvall (s. 1963) on suomalainen evolutiivisen kehitysbiologian tutkija, joka parhaiten tunnetaan uraauurtavasta hampaiden kehityksen tutkimuksesta.
Jernvall väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1995.[1] Hänen nisäkkäiden poskihampaita koskevan väitöskirjansa ohjaajina toimivat Irma Thesleff ja Mikael Fortelius. Tämän jälkeen hän on toiminut tutkijana Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja New Yorkin Stony Brookin yliopistossa Yhdysvalloissa. Jernvallin tutkimus on tuonut yhteen molekyylibiologiaa ja toisaalta paleontologiaa ja evoluutiobiologiaa. Tiedelehti Nature kuvaili hampaiden kehitystä ja evoluutiota käsittelevän artikkelin yhdeksi viimeisten vuosikymmenien tärkeimmäksi evoluutiotutkimukseksi.[2] Hampaiden lisäksi Jernvall tutkii niin fossiiliaineiston monimuotoisuutta kuin vapaana elävien hiirimakien vanhenemista Madagaskarilla.
Jernvall toimii vuosina 2010–2019 akatemiaprofessorina Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa.[3] Lisäksi hän on vieraileva professori Stony Brookin yliopistossa.
Viitteet
- ↑ Helsingin yliopisto - Väitöksiä yliopistolehti.helsinki.fi. Viitattu 31.8.2010.
- ↑ Nature - 15 Evolutionary Gems nature.com. Viitattu 31.8.2010.
- ↑ Akatemiaprofessorit - Jukka Jernvall aka.fi. Viitattu 31.8.2010.