Ero sivun ”Diplomatia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh (kuin myös)
osiointia, tiivistystä, järjestelyä
Rivi 1: Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{lähteetön}}
'''Diplomatia''' on [[Kansainvälinen politiikka|kansainvälisten suhteiden]] alalla liikkuva [[valtio]]taito, jonkun valtiomiehen toimintatapa tai valtioviisaus. Sana on peräisin [[Kreikan kieli|kreikan kielestä]].
'''Diplomatia''' on [[Kansainvälinen politiikka|kansainvälisten suhteiden]] alalla liikkuva valtiotaito, jonkun valtiomiehen toimintatapa tai valtioviisaus.


Diplomatian alaan kuuluvat [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto.
⚫
Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan. Esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] suojeluvaltio [[Kuuba]]ssa on [[Sveitsi]], koska Yhdysvalloilla ei ole diplomaattisia suhteita Kuubaan, kun taas Sveitsillä on.


⚫
Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat [[tulli]]tariffien jyrkät korostukset, [[kauppasaarto|kauppasaarrot]] ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.
⚫
Diplomatian alaan kuuluvat [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto. Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin [[poliitikko|poliitikot]] allekirjoittavat ne. Diplomaattien tehtäviin kuuluu asemamaan tai -maiden poliittisen ja kauppapoliittisen tilanteen seuraaminen ja raportointi sekä valtiosopimusten toimeenpanon valvonta asemamaissa ja laiminlyönneistä tiedottaminen [[ulkoasiainministeriö]]lle ulkopoliittiselle johdolle ilmoittamiseksi.


==Diplomaatit==
⚫
Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen; myös henkilö, joka taitavalla, jyrkkyyttä välttävällä esiintymisellä saavuttaa tarkoituksensa. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja. Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat [[tulli]]tariffien jyrkät korostukset, [[kauppasaarto|kauppasaarrot]] ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.
Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja.


⚫
Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin [[poliitikko|poliitikot]] allekirjoittavat ne. Diplomaattien tehtäviin kuuluu asemamaan tai -maiden poliittisen ja kauppapoliittisen tilanteen seuraaminen ja raportointi sekä valtiosopimusten toimeenpanon valvonta asemamaissa ja laiminlyönneistä tiedottaminen ulkoasiainministeriölle ulkopoliittiselle johdolle ilmoittamiseksi.
⚫
Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, toisinaan myös lähetystöjen virkamiehiä. Diplomaattikunnan vanhin eli esimies ({{k-fr|doyen}}) on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa, [[katolinen kirkko|katolisissa]] maissa tavallisesti [[paavi]]n lähettiläs (''nuntius'').


⚫
Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, toisinaan myös lähetystöjen virkamiehiä. Diplomaattikunnan vanhin eli esimies on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa, [[katolinen kirkko|katolisissa]] maissa tavallisesti [[paavi]]n lähettiläs (''nuntius'').
[[Puhekieli|Puhekielessä]] diplomatialla tarkoitetaan tahdikkuutta strategisen edun saavuttamiseksi. Diplomaattiseen käytökseen kuuluu asioiden muotoilu niin, että vastakkainasettelut vältetään.


[[Suurlähettiläs]] on valtion toisessa valtiossa, toiselle hallitukselle tai kansainvälisessä järjestössä ylläpitämän diplomaattisen edustuston johtaja.
⚫
Diplomatia [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkoi kehittyä uudella ajalla [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi 1648 solmitun [[Westfalenin rauha|Westfalenin rauhansopimusta]] koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin [[Napoleon I|Napoleonin]] ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa [[diplomaattinen koskemattomuus]]. Klassinen diplomatian kieli on [[ranskan kieli|ranska]]. [[Suurlähettiläs]] on valtionpäämiehen edustaja asemamaassaan, minkä vuoksi häntä puhutellaan hänen ylhäisyydekseen (your Excellency). Hänen ylhäisyydekseen kutsutaan myös valtionpäämiestä tai häntä edustavaa [[ulkoministeri|ulko]]- tai [[pääministeri]]ä.

⚫
Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan.

==Historia==
⚫
Diplomatia [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkoi kehittyä uudella ajalla [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi 1648 solmitun [[Westfalenin rauha|Westfalenin rauhansopimusta]] koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin [[Napoleon I|Napoleonin]] ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa [[diplomaattinen koskemattomuus]]. Klassinen diplomatian kieli on [[ranskan kieli|ranska]].


Tehokas [[ilmailu|lentomatkustaminen]] ja [[tietoliikenne]] ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden valisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia.
Tehokas [[ilmailu|lentomatkustaminen]] ja [[tietoliikenne]] ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden valisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia.

Hallinnollisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti toisistaan jyrkästi poikkeavien maiden kesken suhteita hoidettaessa kuitenkin noudatetaan perinteisiä muotoja.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

* [[Suurlähetystö]]
* [[Suurlähetystö]]
* [[Suurlähettiläs]]
* [[Apostolinen nuntiatuuri]]
* [[Apostolinen nuntiatuuri]]
* [[Konsuli]]
* [[Konsuli]]
Rivi 30: Rivi 32:
* [http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1970/19700003 Viite valtiosopimukseen 3/1970]
* [http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1970/19700003 Viite valtiosopimukseen 3/1970]
* [http://www.ediplomat.com/ eDiplomat.com]
* [http://www.ediplomat.com/ eDiplomat.com]



{{Pieni}}
{{Pieni}}

Versio 21. toukokuuta 2015 kello 21.03

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Diplomatia on kansainvälisten suhteiden alalla liikkuva valtiotaito, jonkun valtiomiehen toimintatapa tai valtioviisaus.

Diplomatian alaan kuuluvat rauhasta sopiminen, sota, talouselämä, kauppa ja kulttuurivaihto.

Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat tullitariffien jyrkät korostukset, kauppasaarrot ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.

Diplomaatit

Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja.

Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin poliitikot allekirjoittavat ne. Diplomaattien tehtäviin kuuluu asemamaan tai -maiden poliittisen ja kauppapoliittisen tilanteen seuraaminen ja raportointi sekä valtiosopimusten toimeenpanon valvonta asemamaissa ja laiminlyönneistä tiedottaminen ulkoasiainministeriölle ulkopoliittiselle johdolle ilmoittamiseksi.

Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, toisinaan myös lähetystöjen virkamiehiä. Diplomaattikunnan vanhin eli esimies on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa, katolisissa maissa tavallisesti paavin lähettiläs (nuntius).

Suurlähettiläs on valtion toisessa valtiossa, toiselle hallitukselle tai kansainvälisessä järjestössä ylläpitämän diplomaattisen edustuston johtaja.

Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan.

Historia

Diplomatia Länsi-Euroopassa alkoi kehittyä uudella ajalla kolmikymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 solmitun Westfalenin rauhansopimusta koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin Napoleonin ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa diplomaattinen koskemattomuus. Klassinen diplomatian kieli on ranska.

Tehokas lentomatkustaminen ja tietoliikenne ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden valisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia.

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diplomatia.


Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Diplomatia&oldid=14960305”