Ero sivun ”Piikkimonni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Piikkimonni Suomessa |
/Koli |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
| commons = Ameiurus nebulosus |
| commons = Ameiurus nebulosus |
||
}} |
}} |
||
'''Piikkimonni''' (''Ameiurus nebulosus'', myös |
'''Piikkimonni''' (''Ameiurus nebulosus'', myös ''kissamonni'') on [[piikkimonnit|piikkimonnien heimoon]] (Ictaluridae) kuuluva, alkujaan pohjoisamerikkalainen kalalaji. Suomessa piikkimonnia on istutettu jo 1920-luvulla maan eteläosan lampiin ja pieniin järviin, ja se on paikoitellen niissä yhä runsaslukuinen.<ref name=maretare>[http://www.maretarium.fi/mare/4_4_fi.php Piikkimonni] Kotka Maretarium</ref><ref name=SL>Uotila M (2013) [http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/piikkimonni-viiksekas-pohjakala/ Suomen luonnon maahanmuuttajat: Piikkimonni, viiksekäs pohjakala] Suomen Luonto.</ref> |
||
Piikkimonni on hämäräaktiivinen ja käyttää viiksilisäkkeiden tuntoa suunnistamiseen. Myös silmät ovat pienet, eikä sameiden vesien eläjälle hyvästäkään näkökyvystä olisi suurta hyötyä. Tuntoaistin lisäksi myös kuulo on hyvin kehittynyt. Ravinnon muodostavat sääsken ja [[vesiperhoset|vesiperhosen]] toukat, [[kotilot]] sekä toisten kalojen [[mäti]] ja poikaset. |
Piikkimonni on hämäräaktiivinen ja käyttää viiksilisäkkeiden tuntoa suunnistamiseen. Myös silmät ovat pienet, eikä sameiden vesien eläjälle hyvästäkään näkökyvystä olisi suurta hyötyä. Tuntoaistin lisäksi myös kuulo on hyvin kehittynyt. Ravinnon muodostavat sääsken ja [[vesiperhoset|vesiperhosen]] toukat, [[kotilot]] sekä toisten kalojen [[mäti]] ja poikaset. |
||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
==Piikkimonni Suomessa== |
==Piikkimonni Suomessa== |
||
1920-luvulla tuotiin useita satoja piikkimonneja Suomeen, jossa niitä istutettiin aluksi [[ |
1920-luvulla tuotiin useita satoja piikkimonneja Suomeen, jossa niitä istutettiin aluksi [[Espoo]]n Tuohilampeen ja erääseen [[Siuntio]]n pikkujärveen.<ref>Koli L (1990) Suomen kalat.</ref> Kanta kasvoi hyvin, ja kaloja siirrettiin sitten edelleen mihin pieniin metsäjärviin jokseenkin epäjärjestelmällisesti. Alkuaikoina siirtoja tehtiin eri puolelle maata, mutta 1950-luvun jälkeen istutuksia ei juuri ole tehty. Nykyiset esiintymät ovat keskittyneet Salpausselän eteläpuolelle, ja erityisesti [[Loppi|Lopelle]], jossa piikkimonni elää useissa lammissa ja järvissä.<ref name=SL/> Nykyään piikkimonnia on myös joissakin jokivesissä ja Suomenlahden rantavesissä.<ref name=maretare/> |
||
Vaikka piikkimonni on alun perin rehevien vesien ja rauhallisten jokien kala, Suomessa se on menestynyt lähinnä mutapohjaisissa metsälammissa.<ref name=SL/> |
Vaikka piikkimonni on alun perin rehevien vesien ja rauhallisten jokien kala, Suomessa se on menestynyt lähinnä mutapohjaisissa metsälammissa.<ref name=SL/> |
||
Versio 19. toukokuuta 2015 kello 15.09
| Piikkimonni | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Piikkimonnit Ictaluridae |
| Suku: | Ameiurus |
| Laji: | nebulosus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
|
| Katso myös | |
Piikkimonni (Ameiurus nebulosus, myös kissamonni) on piikkimonnien heimoon (Ictaluridae) kuuluva, alkujaan pohjoisamerikkalainen kalalaji. Suomessa piikkimonnia on istutettu jo 1920-luvulla maan eteläosan lampiin ja pieniin järviin, ja se on paikoitellen niissä yhä runsaslukuinen.[3][4]
Piikkimonni on hämäräaktiivinen ja käyttää viiksilisäkkeiden tuntoa suunnistamiseen. Myös silmät ovat pienet, eikä sameiden vesien eläjälle hyvästäkään näkökyvystä olisi suurta hyötyä. Tuntoaistin lisäksi myös kuulo on hyvin kehittynyt. Ravinnon muodostavat sääsken ja vesiperhosen toukat, kotilot sekä toisten kalojen mäti ja poikaset.
Piikkimonni on harvoin yli 33 cm, 245 g ja ikä 8 vuotta. Ennätys on 45 cm (2 kg). Piikkimonni kutee kesä-heinäkuussa matalassa 18-20°C:n lämpöisessä vedessä. Kutupari kaivaa yhdessä matalan kuopan rantapenkan, puunjuuren tms. alle. Naaras laskee 500-3500 takertuvaa mätimunaa möykkyinä, ja poikaset kuoriutuvat noin 8:ssa päivässä. Koiras vartioi mätiä ja poikasia.
Piikkimonni on erittäin sitkeähenkinen, minkä vuoksi sitä on istutettu vähähappisiin ja likaantuneisiin vesiin. Se ei ole kovin sopiva lammikkokalaksi, sillä sitä on vaikea saada pois niistä, kun se herkästi kaivautuu pohjamutaan. Liha on kellanpunaista, makeahkoa mutta maukasta. Kala on nyljettävä ennen keittämistä. Piikkimonnia pidetään myös akvaariokalana. Se käy helposti koukkuun, mutta ei ole urheilukalastajien suosima.
Piikkimonni Suomessa
1920-luvulla tuotiin useita satoja piikkimonneja Suomeen, jossa niitä istutettiin aluksi Espoon Tuohilampeen ja erääseen Siuntion pikkujärveen.[5] Kanta kasvoi hyvin, ja kaloja siirrettiin sitten edelleen mihin pieniin metsäjärviin jokseenkin epäjärjestelmällisesti. Alkuaikoina siirtoja tehtiin eri puolelle maata, mutta 1950-luvun jälkeen istutuksia ei juuri ole tehty. Nykyiset esiintymät ovat keskittyneet Salpausselän eteläpuolelle, ja erityisesti Lopelle, jossa piikkimonni elää useissa lammissa ja järvissä.[4] Nykyään piikkimonnia on myös joissakin jokivesissä ja Suomenlahden rantavesissä.[3] Vaikka piikkimonni on alun perin rehevien vesien ja rauhallisten jokien kala, Suomessa se on menestynyt lähinnä mutapohjaisissa metsälammissa.[4]
Lähteet
- ↑ NatureServe: Ameiurus nebulosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.08.2013. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ a b Piikkimonni Kotka Maretarium
- ↑ a b c Uotila M (2013) Suomen luonnon maahanmuuttajat: Piikkimonni, viiksekäs pohjakala Suomen Luonto.
- ↑ Koli L (1990) Suomen kalat.
Aiheesta muualla
- Ameiurus nebulosus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)