Ero sivun ”Vaasan marssi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Palautetaan kertaukset aiempaan kohtaan. Näyttäisi siltä, että kertauksissa on kahta käytäntöä. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) laulun alkuperästä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Vaasan marssi''' on kahden nykymaakunnan eli [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaan]] ja [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnan]] [[maakuntalaulu]]. Sen ruotsinkieliset sanat on kirjoittanut [[Zacharias Topelius]] ja laulun säveltänyt [[Karl Collan]]. Suomenkieliset sanat on tehnyt [[Alpo Noponen]]. |
'''Vaasan marssi''' on kahden nykymaakunnan eli [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaan]] ja [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnan]] [[maakuntalaulu]]. Sen ruotsinkieliset sanat on kirjoittanut [[Zacharias Topelius]] ja laulun säveltänyt [[Karl Collan]]. Suomenkieliset sanat on tehnyt [[Alpo Noponen]]. |
||
== Alkuperä == |
|||
Vaasan marssi kirjoitettiin ja sävellettiin tilaustyönä Vaasan ruotsinkielisen lukion, [[Vasa Övningsskola|Wasa Gymnasietin]] oppilaiden pyynnöstä, ja sen nimikin oli alun perin ''Wasa Gymnasisters Sång''. Kun vanha koulurakennus paloi [[Vaasan palo]]ssa vuonna 1852, koulu joutui toimimaan useita vuosia kaupungin ulkopuolella, kunnes uusi koulutalo valmistui vuonna 1863. Uuden koulutalon avajaisiin oppilaat aikoivat tilata juhlarunon ensin [[Johan Ludvig Runeberg|Runebergiltä]], joka kuitenkaan hän ei mielellään kirjoittanut runoja tilaustöinä, ja niinpä hänen ehdotuksestaan runo tilattiin Topeliukselta. Samana vuonna lukiolaiset pyysivät Karl Collania säveltämään laulun. Laulun sanat julkaistiin [[Pohjalainen Osakunta|Pohjalaisen Osakunnan]] ''Joukahainen'' -julkaisussa vuonna 1864, ja myös sävelmä julkaistiin samana vuonna nimellä ''Wasa Marcsh''. Seuraavina vuosina marssi tuli varsin suosituksi, ja se esiintyi muun muassa monissa kvartettilaulukokoelmissa. Sitä laulettiin vain ruotsiksi, kunnes Alpo Noponen suomensi sen vuonna 1898. Tämän jälkeen sitä alettiin laulaa myös suomenkielisissä kouluissa, ja vähitellen se vakiintui Etelä-Pohjanmaan maakuntalauluksi.<ref name=Pajamo>{{kirjaviite | Tekijä = Reijo Pajamo | Nimeke = Koulun laulutunnilla | Luku = Miss' laaja aukee Pohjanmaa – Vaasan marssi| Sivut = 29–31 | Julkaisija = REPALE-kustannus | Vuosi = 2013 | Tunniste = ISBN 979-0-9001698-0-8}}</ref> |
|||
== Sanat == |
== Sanat == |
||
| Rivi 32: | Rivi 36: | ||
niin onnehen maan pohjoisen <br> |
niin onnehen maan pohjoisen <br> |
||
vie kunto työ sen poikien. <br> |
vie kunto työ sen poikien. <br> |
||
== Lähteet == |
|||
{{viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 13. toukokuuta 2015 kello 14.24
Vaasan marssi on kahden nykymaakunnan eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan maakuntalaulu. Sen ruotsinkieliset sanat on kirjoittanut Zacharias Topelius ja laulun säveltänyt Karl Collan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Alpo Noponen.
Alkuperä
Vaasan marssi kirjoitettiin ja sävellettiin tilaustyönä Vaasan ruotsinkielisen lukion, Wasa Gymnasietin oppilaiden pyynnöstä, ja sen nimikin oli alun perin Wasa Gymnasisters Sång. Kun vanha koulurakennus paloi Vaasan palossa vuonna 1852, koulu joutui toimimaan useita vuosia kaupungin ulkopuolella, kunnes uusi koulutalo valmistui vuonna 1863. Uuden koulutalon avajaisiin oppilaat aikoivat tilata juhlarunon ensin Runebergiltä, joka kuitenkaan hän ei mielellään kirjoittanut runoja tilaustöinä, ja niinpä hänen ehdotuksestaan runo tilattiin Topeliukselta. Samana vuonna lukiolaiset pyysivät Karl Collania säveltämään laulun. Laulun sanat julkaistiin Pohjalaisen Osakunnan Joukahainen -julkaisussa vuonna 1864, ja myös sävelmä julkaistiin samana vuonna nimellä Wasa Marcsh. Seuraavina vuosina marssi tuli varsin suosituksi, ja se esiintyi muun muassa monissa kvartettilaulukokoelmissa. Sitä laulettiin vain ruotsiksi, kunnes Alpo Noponen suomensi sen vuonna 1898. Tämän jälkeen sitä alettiin laulaa myös suomenkielisissä kouluissa, ja vähitellen se vakiintui Etelä-Pohjanmaan maakuntalauluksi.[1]
Sanat
1. Miss' laaja aukee Pohjanmaa,
veet merten virtain vaahtoaa,
me siellä maassa hallojen
niin kasvoimme kuin kuuset sen:
Ei niitä sää voi säikyttää,
|: ei kuihtumaan saa talvetkaan :|
ei puute, kurjuus korpimaan,
ei kuihtumaan saa talvetkaan
ei puute kurjuus korpimaan.
2. Kuin aallot järvein tuhanten
käy rannoillamme yhtehen,
niin liittohon myös meidät saa
sun nimes', kallis synnyinmaa.
Jos vainomies sun sulkis ties,
|: niin kuolemaan me taistellaan :|
kuin Vaasan urhot ainiaan,
niin kuolemaan me taistellaan
kuin Vaasan urhot ainiaan.
3. Et turvatta, sa Suomi jää,
on vankka pohjas ranta tää,
ja muuris meidän olla suo,
jot' eivät myrskyt maahan luo.
Pois unteluus ja hervakkuus!
|: Niin onnehen maan pohjoisen :|
vie kunto, työ sen poikien,
niin onnehen maan pohjoisen
vie kunto työ sen poikien.
Lähteet
- ↑ Reijo Pajamo: ”Miss' laaja aukee Pohjanmaa – Vaasan marssi”, Koulun laulutunnilla, s. 29–31. REPALE-kustannus, 2013. ISBN 979-0-9001698-0-8.
Aiheesta muualla
- Karl Collan - Vaasan marssi YouTube
- Vaasan marssi Juha Nuotion kotisivut
