Ero sivun ”Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
Jo vuonna 1882 alettiin suunnitella uuden yliopistoon johtavan yksityisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista Helsinkiin, mutta lopulta perustajat kääntyivätkin yhteiskouluajatuksen kannalle. Malli muodostui myöhemmin merkittäväksi esikuvaksi muille [[oppikoulu]]ille eri puolilla maata.<ref name="historia">[http://www.syk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=46&Itemid=57 Historia] Koulun omat sivut. Viitattu 6.3.2012.</ref> Koulun perustamislupa annettiin vuonna 1886 professori [[Thiodolf Rein]]ille ja vapaaherra [[E. G. Palmén]]ille. Omistajina oli alkuun joukko yksityisiä henkilöitä, vuodesta 1892 osakeyhtiö. Alkuvuosinaan koulu toimi [[Kamppi|Kampissa]] useissa osoitteissa, kunnes 1890 valmistui oma koulutalo osoitteeseen [[Yrjönkatu]] 24.<ref name="matrikkeli">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli : Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-]</ref> Sen tieltä purettiin [[J. V. Snellman]]in entinen kotitalo.<ref name="historia" /> Koulu toimi Yrjönkadun ja Kalevankadun kulman koulutalossa vuoteen 1937, jolloin valmistui uusi rakennus [[Etu-Töölö]]ön osoitteeseen Nervanderinkatu 13. Nykyisiin tiloihin [[Etelä-Haaga]]an koulu muutti 1972.<ref name="matrikkeli" /> Nykyisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta [[Heikki Siren|Heikki]] ja [[Kaija Siren]].<ref name="historia" /> [[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelema Nervanderinkadun koulutalo |
Jo vuonna 1882 alettiin suunnitella uuden yliopistoon johtavan yksityisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista Helsinkiin, mutta lopulta perustajat kääntyivätkin yhteiskouluajatuksen kannalle. Malli muodostui myöhemmin merkittäväksi esikuvaksi muille [[oppikoulu]]ille eri puolilla maata.<ref name="historia">[http://www.syk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=46&Itemid=57 Historia] Koulun omat sivut. Viitattu 6.3.2012.</ref> Koulun perustamislupa annettiin vuonna 1886 professori [[Thiodolf Rein]]ille ja vapaaherra [[E. G. Palmén]]ille. Omistajina oli alkuun joukko yksityisiä henkilöitä, vuodesta 1892 osakeyhtiö. Alkuvuosinaan koulu toimi [[Kamppi|Kampissa]] useissa osoitteissa, kunnes 1890 valmistui oma koulutalo osoitteeseen [[Yrjönkatu]] 24.<ref name="matrikkeli">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli : Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-]</ref> Sen tieltä purettiin [[J. V. Snellman]]in entinen kotitalo.<ref name="historia" /> Koulu toimi Yrjönkadun ja Kalevankadun kulman koulutalossa vuoteen 1937, jolloin valmistui uusi rakennus [[Etu-Töölö]]ön osoitteeseen Nervanderinkatu 13. Nykyisiin tiloihin [[Etelä-Haaga]]an koulu muutti 1972.<ref name="matrikkeli" /> Nykyisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta [[Heikki Siren|Heikki]] ja [[Kaija Siren]].<ref name="historia" /> [[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelema Nervanderinkadun koulutalo oli sittemin [[Museovirasto]]n tiloina ja vuodesta 2014 siellä on ollut [[Sibelius-Akatemia]],<ref>[http://www5.siba.fi/sibelius-academy/happening-now1/-/asset_publisher/Mk5V/content/sibelius-akatemia-sai-uuden-rakennuksen-toolosta# Siba.fi]</ref> Yrjönkadun talo on purettu. |
||
SYK tunnettiin alusta alkaen uudistusmielisenä ja monet sen käyttöönottamat kokeilut ovat sittemmin vakiintuneet koko koululaitokseen. [[Peruskoulu]]un siirryttäessä 1977 koulun rakenne säilyi entisellään. Elokuussa 1990 koulusta tuli Suomen ensimmäinen [[IB-lukio]], kun kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja perustettiin.<ref name="matrikkeli" /> |
SYK tunnettiin alusta alkaen uudistusmielisenä ja monet sen käyttöönottamat kokeilut ovat sittemmin vakiintuneet koko koululaitokseen. [[Peruskoulu]]un siirryttäessä 1977 koulun rakenne säilyi entisellään. Elokuussa 1990 koulusta tuli Suomen ensimmäinen [[IB-lukio]], kun kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja perustettiin.<ref name="matrikkeli" /> |
||
Versio 12. toukokuuta 2015 kello 04.47
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) on Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. SYK on maksuton yksityiskoulu, joka painottaa kieltenopiskelua. Lukiolla on valtioneuvoston vuonna 1985 myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä, ja elokuussa 1990 lukion yhteyteen perustettiin ensimmäisenä Suomessa International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen IB-linja. Koulun rehtorina toimii nykyisin Jukka-Pekka Tanska.
SYK käsittää peruskoulun luokat 3–9, suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen lukion, sekä kansainvälisen IB-linjan. Yhteensä oppilaita on SYK:ssa noin 1 300. SYK:un pyritään yleensä ala-asteen toiselta luokalta. Hakeminen muille luokille on mahdollista, mutta paikkoja on rajallisesti ja osa on varattu paluumuuttajille. Haku lukioon tapahtuu normaalisti toisen asteen opintojen yhteishaun kautta. Peruskoulu poikkeaa muista tavallisen perusopetuksen yksityisistä järjestäjistä Helsingissä siten, ettei sille ole määritelty oppilaaksiottoaluetta.
Historia
Jo vuonna 1882 alettiin suunnitella uuden yliopistoon johtavan yksityisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista Helsinkiin, mutta lopulta perustajat kääntyivätkin yhteiskouluajatuksen kannalle. Malli muodostui myöhemmin merkittäväksi esikuvaksi muille oppikouluille eri puolilla maata.[1] Koulun perustamislupa annettiin vuonna 1886 professori Thiodolf Reinille ja vapaaherra E. G. Palménille. Omistajina oli alkuun joukko yksityisiä henkilöitä, vuodesta 1892 osakeyhtiö. Alkuvuosinaan koulu toimi Kampissa useissa osoitteissa, kunnes 1890 valmistui oma koulutalo osoitteeseen Yrjönkatu 24.[2] Sen tieltä purettiin J. V. Snellmanin entinen kotitalo.[1] Koulu toimi Yrjönkadun ja Kalevankadun kulman koulutalossa vuoteen 1937, jolloin valmistui uusi rakennus Etu-Töölöön osoitteeseen Nervanderinkatu 13. Nykyisiin tiloihin Etelä-Haagaan koulu muutti 1972.[2] Nykyisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Siren.[1] Väinö Vähäkallion suunnittelema Nervanderinkadun koulutalo oli sittemin Museoviraston tiloina ja vuodesta 2014 siellä on ollut Sibelius-Akatemia,[3] Yrjönkadun talo on purettu.
SYK tunnettiin alusta alkaen uudistusmielisenä ja monet sen käyttöönottamat kokeilut ovat sittemmin vakiintuneet koko koululaitokseen. Peruskouluun siirryttäessä 1977 koulun rakenne säilyi entisellään. Elokuussa 1990 koulusta tuli Suomen ensimmäinen IB-lukio, kun kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja perustettiin.[2]
Rehtorit
|
|
Lähteet
Aiheesta muualla
- SYK:n kotisivut
- Kotilainen, Sofia: Uskallusta ja uusia pedagogisia avauksia: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 125-vuotisjuhlateos Kirja-arvostelu teoksesta Alanko, Anja-Liisa; Hietanen, Irmeli; Niiranen, Jukka; Uusi-Hallila, Tuula (toim.): Rohkea koulu: SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. (Agricolan kirja-arvostelut 3.1.2012)