Ero sivun ”Johann Bernoulli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 159 muokkausta
p typofix
p typo
Rivi 24: Rivi 24:
'''Johann Bernoulli''' (myös ''Jean'' ja ''John'', [[27. heinäkuuta]] [[1667]] – [[1. tammikuuta]] [[1748]]) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/62606/Johann-Bernoulli | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =7.12.2014 }}</ref> Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun [[katenoidikäyrä]]lle.
'''Johann Bernoulli''' (myös ''Jean'' ja ''John'', [[27. heinäkuuta]] [[1667]] – [[1. tammikuuta]] [[1748]]) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/62606/Johann-Bernoulli | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =7.12.2014 }}</ref> Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun [[katenoidikäyrä]]lle.


Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten Beneveen ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui [[Guillaume de l’Hôpital]]iin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi [[Gottfried Wilhelm von Leibniz|Leibniz]]in kehittämiä laskentamentelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu [[L'Hôpitalin sääntö]] on itse asiassa Bernoullin kehittämä - asia, joka harmitti Bernoullia suuresti.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Bernoulli_Johann.html | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä =J.J. O'Connor & E.F. Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 7.12.2014 }}</ref>
Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten Beneveen ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui [[Guillaume de l’Hôpital]]iin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi [[Gottfried Wilhelm von Leibniz|Leibniz]]in kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu [[L'Hôpitalin sääntö]] on itse asiassa Bernoullin kehittämä - asia, joka harmitti Bernoullia suuresti.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Bernoulli_Johann.html | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä =J.J. O'Connor & E.F. Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 7.12.2014 }}</ref>


Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa [[Groningenin yliopisto]]ssa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä [[Jacob Bernoulli]]n kanssa, sekaantui Leibnizin ja Newtonin väliseen erimielisyyteen, oli syytettynä uskonnollisesta harhaoppisuudesta ja menetti tyttärensä taudeille. Johann Bernoulli muutti perheineen takaisin Sveitsiin, missä hän sai tuberkuloosiin menehtyneen veljensä viran Baselin yliopistossa. Hän oli arvostettu tiedemies, monet yliopistot yrittivät houkutella häntä professorikseen, ja hänestä tuli [[Ranskan tiedeakatemia|Pariisin]], Berliinin, Lontoon, Pietarin ja Bolognan tiedeakatemioiden jäsen. Hänen hautakivessään lukee "Oman aikansa Arkhimedes".<ref name="MAC"/>
Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa [[Groningenin yliopisto]]ssa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä [[Jacob Bernoulli]]n kanssa, sekaantui Leibnizin ja Newtonin väliseen erimielisyyteen, oli syytettynä uskonnollisesta harhaoppisuudesta ja menetti tyttärensä taudeille. Johann Bernoulli muutti perheineen takaisin Sveitsiin, missä hän sai tuberkuloosiin menehtyneen veljensä viran Baselin yliopistossa. Hän oli arvostettu tiedemies, monet yliopistot yrittivät houkutella häntä professorikseen, ja hänestä tuli [[Ranskan tiedeakatemia|Pariisin]], Berliinin, Lontoon, Pietarin ja Bolognan tiedeakatemioiden jäsen. Hänen hautakivessään lukee "Oman aikansa Arkhimedes".<ref name="MAC"/>


Bernoulli oli kuuluisan sveitsiläisen matemaatikon [[Leonhard Euler]]in opettaja Baselin yliopistossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Euler.html | Nimeke = Leonhard Euler | Tekijä =J.J. O'Connor & E.F. Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu =7.12.2014 }}</ref>
Bernoulli oli kuuluisan sveitsiläisen matemaatikon [[Leonhard Euler]]in opettaja Baselin yliopistossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Euler.html | Nimeke = Leonhard Euler | Tekijä =J.J. O'Connor & E.F. Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu =7.12.2014 }}</ref>

Versio 5. toukokuuta 2015 kello 10.09

Johann Bernoulli
Henkilötiedot
Syntynyt27. heinäkuuta 1667
Basel, Sveitsi
Kuollut1. tammikuuta 1748
Basel, Sveitsi
Kansalaisuus Sveitsiläinen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Baselin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Jakob Bernoulli
Instituutti Baselin yliopisto
Groningenin yliopisto
Oppilaat Leonhard Euler
Tutkimusalue Matematiikka
Tunnetut työt Differentiaalilaskennan kehittäminen
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Johann Bernoulli (myös Jean ja John, 27. heinäkuuta 1667 – 1. tammikuuta 1748) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun.[1] Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun katenoidikäyrälle.

Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten Beneveen ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui Guillaume de l’Hôpitaliin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi Leibnizin kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu L'Hôpitalin sääntö on itse asiassa Bernoullin kehittämä - asia, joka harmitti Bernoullia suuresti.[2]

Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa Groningenin yliopistossa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä Jacob Bernoullin kanssa, sekaantui Leibnizin ja Newtonin väliseen erimielisyyteen, oli syytettynä uskonnollisesta harhaoppisuudesta ja menetti tyttärensä taudeille. Johann Bernoulli muutti perheineen takaisin Sveitsiin, missä hän sai tuberkuloosiin menehtyneen veljensä viran Baselin yliopistossa. Hän oli arvostettu tiedemies, monet yliopistot yrittivät houkutella häntä professorikseen, ja hänestä tuli Pariisin, Berliinin, Lontoon, Pietarin ja Bolognan tiedeakatemioiden jäsen. Hänen hautakivessään lukee "Oman aikansa Arkhimedes".[2]

Bernoulli oli kuuluisan sveitsiläisen matemaatikon Leonhard Eulerin opettaja Baselin yliopistossa.[3]

Lähteet

  1. ↑ Johann Bernoulli Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.12.2014.
  2. ↑ a b J.J. O'Connor & E.F. Robertson: Johann Bernoulli MacTutor. Viitattu 7.12.2014.
  3. ↑ J.J. O'Connor & E.F. Robertson: Leonhard Euler MacTutor. Viitattu 7.12.2014.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johann_Bernoulli&oldid=14924470”