Ero sivun ”Thomas Carlyle” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kv+m |
korjasin typon |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Carlylen vanhemmat olivat jyrkkiä [[kalvinismi|kalvinisteja]] ja toivoivat pojastaan saarnamiestä. Carlyle menetti [[kristinusko|kristillisen]] uskonsa opiskellessaan [[Edinburghin yliopisto]]ssa, mutta kalvinistiset arvot säilyivät hänessä läpi elämän. Carlylen uskonnollisuuden ja uskon hiipumisen välillä tasapainottelevat työt tekivät niistä vetoavia monille, jotka yrittivät ymmärtää ajalle ominaisia perinteistä yhteiskuntajärjestystä uhkaavia tieteellisiä ja poliittisia muutoksia. |
Carlylen vanhemmat olivat jyrkkiä [[kalvinismi|kalvinisteja]] ja toivoivat pojastaan saarnamiestä. Carlyle menetti [[kristinusko|kristillisen]] uskonsa opiskellessaan [[Edinburghin yliopisto]]ssa, mutta kalvinistiset arvot säilyivät hänessä läpi elämän. Carlylen uskonnollisuuden ja uskon hiipumisen välillä tasapainottelevat työt tekivät niistä vetoavia monille, jotka yrittivät ymmärtää ajalle ominaisia perinteistä yhteiskuntajärjestystä uhkaavia tieteellisiä ja poliittisia muutoksia. |
||
Opiskeltuaan Edinburghin yliopistossa Calvin ryhtyi opettamaan [[matematiikka]]a ensin [[Annan]]issa ja sitten [[Kirkcaldy]]ssa, jossa hän ystävystyi kirkonmies Edward Irvingin kanssa. Vuodet 1819–1821 Carlyle vietti jälleen Edinburghin yliopistossa, jossa hän koki uskonnollisen muutoksen, josta hän sai myöhemmin aineistoa kirjaansa ''Sartor |
Opiskeltuaan Edinburghin yliopistossa Calvin ryhtyi opettamaan [[matematiikka]]a ensin [[Annan]]issa ja sitten [[Kirkcaldy]]ssa, jossa hän ystävystyi kirkonmies Edward Irvingin kanssa. Vuodet 1819–1821 Carlyle vietti jälleen Edinburghin yliopistossa, jossa hän koki uskonnollisen muutoksen, josta hän sai myöhemmin aineistoa kirjaansa ''Sartor Resartus''. Hän ryhtyi syventymään [[saksa]]laiseen kirjallisuuteen ja hänen ajatteluunsa vaikuttikin vahvasti saksalainen [[transsendentalismi]], etenkin [[Johann Gottlieb Fichte]]n töissä. Hänestä kehittyi saksalaisen kirjallisuuden asiantuntija ja hän kirjoittikin sarjan esseitä Frazer-lehdelle ja käänsi saksalaisia kirjailijoita, erityisesti [[Johann Wolfgang von Goethe|Goethea]]. |
||
==Tuotanto== |
==Tuotanto== |
Versio 3. toukokuuta 2015 kello 14.21
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Thomas Carlyle (4. joulukuuta 1795 Ecclefechan, Dumfries and Galloway – 5. helmikuuta 1881 Lontoo) oli skotlantilainen esseisti, satiristi ja historioitsija, jonka yhteiskuntakritiikki vaikutti viktoriaanisella ajalla.
Carlylen vanhemmat olivat jyrkkiä kalvinisteja ja toivoivat pojastaan saarnamiestä. Carlyle menetti kristillisen uskonsa opiskellessaan Edinburghin yliopistossa, mutta kalvinistiset arvot säilyivät hänessä läpi elämän. Carlylen uskonnollisuuden ja uskon hiipumisen välillä tasapainottelevat työt tekivät niistä vetoavia monille, jotka yrittivät ymmärtää ajalle ominaisia perinteistä yhteiskuntajärjestystä uhkaavia tieteellisiä ja poliittisia muutoksia.
Opiskeltuaan Edinburghin yliopistossa Calvin ryhtyi opettamaan matematiikkaa ensin Annanissa ja sitten Kirkcaldyssa, jossa hän ystävystyi kirkonmies Edward Irvingin kanssa. Vuodet 1819–1821 Carlyle vietti jälleen Edinburghin yliopistossa, jossa hän koki uskonnollisen muutoksen, josta hän sai myöhemmin aineistoa kirjaansa Sartor Resartus. Hän ryhtyi syventymään saksalaiseen kirjallisuuteen ja hänen ajatteluunsa vaikuttikin vahvasti saksalainen transsendentalismi, etenkin Johann Gottlieb Fichten töissä. Hänestä kehittyi saksalaisen kirjallisuuden asiantuntija ja hän kirjoittikin sarjan esseitä Frazer-lehdelle ja käänsi saksalaisia kirjailijoita, erityisesti Goethea.
Tuotanto
- Signs of the Times (1829)
- Sartor Resartus (1831)
- The French Revolution: A History (1837)
- On Heroes And Hero Worship And The Heroic In History (1841)
- Past and Present (1843)
- Letters and Speeches of Oliver Cromwell (1845)
- An Occasional Discourse on the Nigger Question (1849)
- Latter-Day Pamphlets (1850)
- The Life Of John Sterling (1851)
- History Of Friedrich II Of Prussia (1858)