Ero sivun ”S” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sisältöä lisätty
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 80.220.70.107 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon.
Rivi 6: Rivi 6:
Latinalaisten suuraakkosten S-kirjainta vastaa pienaakkosissa tavallisesti '''s'''. Aiemmin pienaakkosena käytettiin myös '''ſ'''-kirjainta (ns. [[pitkä s]]), erityisesti [[fraktuura]]kirjaimissa. [[saksan kieli|Saksan kielessä]] puolestaan ''ss''-yhdistelmä merkitään tietyissä tilanteissa [[ß]]-kirjaimella.
Latinalaisten suuraakkosten S-kirjainta vastaa pienaakkosissa tavallisesti '''s'''. Aiemmin pienaakkosena käytettiin myös '''ſ'''-kirjainta (ns. [[pitkä s]]), erityisesti [[fraktuura]]kirjaimissa. [[saksan kieli|Saksan kielessä]] puolestaan ''ss''-yhdistelmä merkitään tietyissä tilanteissa [[ß]]-kirjaimella.


[[kreikkalainen kirjaimisto|Kreikkalaisessa kirjaimistossa]] latinalaista S-kirjainta vastaa [[sigma]] (Σ, σ, ς), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[С|kyrillinen С (с)]]. [[Makedonian kieli|Makedonian]] aakkosiin kuuluva [[Ѕ|kyrillinen Ѕ (ѕ)]] on samannäköinen mutta äännearvoltaan erilainen.kakka.
[[kreikkalainen kirjaimisto|Kreikkalaisessa kirjaimistossa]] latinalaista S-kirjainta vastaa [[sigma]] (Σ, σ, ς), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[С|kyrillinen С (с)]]. [[Makedonian kieli|Makedonian]] aakkosiin kuuluva [[Ѕ|kyrillinen Ѕ (ѕ)]] on samannäköinen mutta äännearvoltaan erilainen.


== S suomen kielessä ==
== S suomen kielessä ==

Versio 25. huhtikuuta 2015 kello 14.58

 
Latinalaiset aakkoset
Aa Bb Cc Dd
Ee Ff Gg Hh Ii Jj
Kk Ll Mm Nn Oo Pp
Qq Rr Ss Tt Uu Vv
Ww Xx Yy Zz
Luettelo kirjaimista

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19. kirjain. Kirjaimen nimi on suomen kielessä äs (aiemmin myös es)[1] ja äännearvo tavallisesti [s].

Latinalaisten suuraakkosten S-kirjainta vastaa pienaakkosissa tavallisesti s. Aiemmin pienaakkosena käytettiin myös ſ-kirjainta (ns. pitkä s), erityisesti fraktuurakirjaimissa. Saksan kielessä puolestaan ss-yhdistelmä merkitään tietyissä tilanteissa ß-kirjaimella.

Kreikkalaisessa kirjaimistossa latinalaista S-kirjainta vastaa sigma (Σ, σ, ς), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan kyrillinen С (с). Makedonian aakkosiin kuuluva kyrillinen Ѕ (ѕ) on samannäköinen mutta äännearvoltaan erilainen.

S suomen kielessä

S-kirjaimella merkitään suomessa konsonanttia, joka ääntyy tavallisesti soinnittomana alveolaarisena sibilanttina [s]. Sillä on kuitenkin myös allofoneja eli samaa merkitseviä variantteja. S voi ääntyä suomessa ns. suhuässänä [ʃ] tai vokaalien välissä soinnillisena [z]:na, äänneympäristöstä ja puhujasta riippuen.[2]

Suomalainen [s]-äänne on erilainen kuin useiden eurooppalaisten kielten s:[3]

  1. kielen kärki nousee aina ylös hampaiden taakse
  2. suomalainen s ei muutu selvästi soinnilliseksi vokaalien välissä
  3. se on vähän lyhempi kuin esim. englantilaisen s
  4. se ei ole niin "terävä" kuin esim. saksan, ruotsin tai englannin s.

S-kirjaimen lisäksi suomessa käytetään myös Š-kirjainta vierasperäisissä sanoissa.

S muissa kielissä

S-kirjain äännetään muissakin kielissä tavallisimmin [s], joskus myös [ʃ] – näin esimerkiksi unkarissa. S-kirjain voi ääntyä myös [z] kuten esimerkiksi englannissa ja saksassa.[3]

S esiintyy monien kielten kirjainyhdistelmissä, jotka vastaavat tiettyjä foneemeja – lähinnä /s/ tai /ʃ/. Tällaisia kirjainyhdistelmiä ovat muun muassa sh, sch, sz, skj ja sj.

Muita esitystapoja

S s
ASCII 83 115
Unicode U+0053 U+0073

S-kirjaimen merkityksiä

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  2. Ojutkangas, Krista & Larjavaara, Meri & Miestamo, Matti & Ylikoski, Jussi: Johdatus kielitieteeseen, s. 97. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2009. ISBN 978-951-0-32577-3.
  3. a b Savolainen, Erkki: Verkkokielioppi (1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)) finnlectura.fi. 2001. Viitattu 18.8.2014.
  4. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.1.2014.