Ero sivun ”Taidegalleria” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
tark. |
|||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Gallerian toiminnasta vastaa [[galleristi]]. Galleria voi olla joko yksityinen, tai se voi olla yhdistyksen, taiteilijaseuran tai julkisen yhteisön, kuten kunnan tai kaupungin omistuksessa. |
Gallerian toiminnasta vastaa [[galleristi]]. Galleria voi olla joko yksityinen, tai se voi olla yhdistyksen, taiteilijaseuran tai julkisen yhteisön, kuten kunnan tai kaupungin omistuksessa. |
||
Suomessa taidegalleria toimii yleensä siten, että teoksiaan esittävä taiteilija maksaa galleriavuokran. Siihen saattaa kuulua sopimuksen mukaan näyttelytilan vuokra, päivystys sekä muita menoja kuten avajaiskustannuksia. Galleria saattaa periä myydyistä teoksista [[provisio|myyntiprovision]]. Jotkut galleriat voivat ottaa taiteilijan teoksia myytäväksi. Yleensä galleriat laativat näyttelyohjelman useiden |
Suomessa taidegalleria toimii yleensä siten, että teoksiaan esittävä taiteilija maksaa galleriavuokran. Siihen saattaa kuulua sopimuksen mukaan näyttelytilan vuokra, päivystys sekä muita menoja kuten avajaiskustannuksia. Galleria saattaa periä myydyistä teoksista [[provisio|myyntiprovision]]. Jotkut galleriat voivat ottaa taiteilijan teoksia myytäväksi. Yleensä galleriat laativat näyttelyohjelman useiden k uukausien ajaksi etukäteen ja taiteilijan täytyy hakea näyttelyaikaa hyvissä ajoin. |
||
Yleensä sisäänpääsy taidegallerioihin on ilmainen. Tavallisesti gallerianäyttelyt ovat auki 3–4 viikkoa. Galleriatiloissa on taideteosten lisäksi esillä yleensä taiteilijaa, näyttelyä, gallerian toimintaa koskevaa tai muuta informaatiota. Näyttelystä julkaistaan teosluettelo, jossa on teosten tiedot sekä hinnat. Myydyt teokset merkitään punaisella ja varatut teokset vihreällä merkillä. |
Yleensä sisäänpääsy taidegallerioihin on ilmainen. Tavallisesti gallerianäyttelyt ovat auki 3–4 viikkoa. Galleriatiloissa on taideteosten lisäksi esillä yleensä taiteilijaa, näyttelyä, gallerian toimintaa koskevaa tai muuta informaatiota. Näyttelystä julkaistaan teosluettelo, jossa on teosten tiedot sekä hinnat. Myydyt teokset merkitään punaisella ja varatut teokset vihreällä merkillä. |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
* [http://www.anhava.com/ Galerie Anhava] {{en}} |
* [http://www.anhava.com/ Galerie Anhava] {{en}} |
||
* [http://www.antgallery.net ANT gallery] |
* [http://www.antgallery.net ANT gallery] |
||
* [http://www.artaggallery.com/ ARTag Gallery] |
|||
* [[Galleria BE'19]]<ref>[http://www.galleriat.net/gallery.asp?cid=21 Galleria BE'19]</ref> |
* [[Galleria BE'19]]<ref>[http://www.galleriat.net/gallery.asp?cid=21 Galleria BE'19]</ref> |
||
* [http://www.galleriat.net/gallery.asp?cid=9 Galleria Bronda] |
* [http://www.galleriat.net/gallery.asp?cid=9 Galleria Bronda] |
||
Versio 6. huhtikuuta 2015 kello 16.15
Tämä artikkeli käsittelee taiteen esittelypaikkaa. Sanan muista merkityksistä katso galleria.
Taidegalleria on paikka, jossa esitellään tai myydään tavallisesti kuvataidetta, kuten maalauksia, taidegrafiikkaa, veistoksia, valokuvia tai nykytaidetta ja joskus myös taideteollisuutta. Galleriassa voi olla myös performansseja tai muita esityksiä.
Sanaa taidegalleria on käytetty myös synonyyminä taidemuseolle, esimerkiksi vuonna 1882 avattu Cygnaeuksen galleria on Suomen vanhin taidemuseo. Kansallisgalleria on Valtion taidemuseon tilalle vuonna 2014 tuleva kolmen museon kokonaisuus. Taidemuseoita ovat myös Tate Gallery Englannissa ja Tretjakovin galleria Moskovassa. Arkkitehtuurissa gallerialla tarkoitetaan kahta rakennusta yhdistävää kapeaa käytävää, rakennuksen ulkosivulla arkadein tai pylväiköin rajautuvaa käytävää tai muuta rakennuksen osaa.[1]
Taidegallerian toiminta
Aikaisemmin taidegalleriaa kutsuttiin myös nimellä taidesalonki. Niistä pitkäaikaisin Suomessa on Strindbergin taidesalonki, joka toimi Helsingissä 1898–1991.
Taiteen myyntigalleriat sijaitsevat yleensä liike- tai toimistohuoneiksi suunniteluissa tiloissa, jotka on saneerattu näyttelytiloiksi. Suurissa kaupungeissa saattaa olla useita galleria-alueita. Galleriassa esitetään tavallisesti joko yksityis- tai yhteisnäyttelyitä. Yleensä taidegalleriassa esitetään uutta taidetta. Galleriat saattavat erikoistua esimerkiksi nykytaiteen, valokuvauksen tai joskus yhden yksittäisen taiteilijan tuotannon esittelyyn.
Gallerian toiminnasta vastaa galleristi. Galleria voi olla joko yksityinen, tai se voi olla yhdistyksen, taiteilijaseuran tai julkisen yhteisön, kuten kunnan tai kaupungin omistuksessa.
Suomessa taidegalleria toimii yleensä siten, että teoksiaan esittävä taiteilija maksaa galleriavuokran. Siihen saattaa kuulua sopimuksen mukaan näyttelytilan vuokra, päivystys sekä muita menoja kuten avajaiskustannuksia. Galleria saattaa periä myydyistä teoksista myyntiprovision. Jotkut galleriat voivat ottaa taiteilijan teoksia myytäväksi. Yleensä galleriat laativat näyttelyohjelman useiden k uukausien ajaksi etukäteen ja taiteilijan täytyy hakea näyttelyaikaa hyvissä ajoin.
Yleensä sisäänpääsy taidegallerioihin on ilmainen. Tavallisesti gallerianäyttelyt ovat auki 3–4 viikkoa. Galleriatiloissa on taideteosten lisäksi esillä yleensä taiteilijaa, näyttelyä, gallerian toimintaa koskevaa tai muuta informaatiota. Näyttelystä julkaistaan teosluettelo, jossa on teosten tiedot sekä hinnat. Myydyt teokset merkitään punaisella ja varatut teokset vihreällä merkillä.
Taidegallerioita Suomessa
Helsingissä
|
Muualla
|
Muita
|
Viitteet
- ↑ Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki, Taiteen sanakirja. Otava 2000, s. 118
- ↑ Galleria BE'19
Katso myös
Aiheesta muualla
- Maritta Mellais, Sata vuotta taidekaupan historiaa, Strindbergin taidesalongin arkiston tallennustyö Kuvataiteen keskusarkistossa, Dokumentti 2/2001, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.