Ero sivun ”Jälkisuiset” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p kh |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| leveys = 250 |
| leveys = 250 |
||
| kuvateksti = [[Punameritähti]] (''Asterias rubens'') |
| kuvateksti = [[Punameritähti]] (''Asterias rubens'') |
||
| domeeni = [[Aitotumaiset]] |
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya |
||
| kunta = [[Eläinkunta]] |
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia |
||
| alakunta = |
| alakunta = [[Eumetazoa]] |
||
| osakunta = |
| osakunta = [[Bilateria]] |
||
| yläpääjakso = Jälkisuiset<br> |
| yläpääjakso = Jälkisuiset<br> '''Deuterostomia''' |
||
| yläpääjakso_auktori = [[Karl Grobben|Grobben]], 1908 |
| yläpääjakso_auktori = [[Karl Grobben|Grobben]], 1908 |
||
| wikispecies = Deuterostomia |
| wikispecies = Deuterostomia |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
}} |
}} |
||
'''Jälkisuiset''' eli ''deuterostomit'' ( |
'''Jälkisuiset''' eli ''deuterostomit'' (Deuterostomia) on [[eläinkunta]]an kuuluva yläjakso. Jälkisuiset on [[alkusuiset|alkusuisten]] eli protostomien sisarryhmä kaksikylkissymmetristen eläinten ([[Bilateria]]) joukossa. |
||
Jälkisuisten ja alkusuisten perimmäinen erottelu perustuu [[alkionkehitys|alkionkehitykseen]]. Molemmissa ryhmissä hedelmöittynyt [[munasolu]] ensin kehittyy ontoksi solupalloksi, [[blastula]]ksi. Alkusuisilla ensimmäinen tähän palloon muodostuva ruumiinaukko (blastopori) kehittyy eläimen [[suu]]ksi. Jälkisuisilla siitä tulee [[peräaukko]], ja suu muodostuu sekundäärisesti alkusuolen muodostamasta toisesta aukosta. |
Jälkisuisten ja alkusuisten perimmäinen erottelu perustuu [[alkionkehitys|alkionkehitykseen]]. Molemmissa ryhmissä hedelmöittynyt [[munasolu]] ensin kehittyy ontoksi solupalloksi, [[blastula]]ksi. Alkusuisilla ensimmäinen tähän palloon muodostuva ruumiinaukko (blastopori) kehittyy eläimen [[suu]]ksi. Jälkisuisilla siitä tulee [[peräaukko]], ja suu muodostuu sekundäärisesti alkusuolen muodostamasta toisesta aukosta. |
||
Jälkisuisiin kuuluu neljä nykyisin elävää [[pääjakso]]a: |
Jälkisuisiin kuuluu neljä nykyisin elävää [[pääjakso]]a: |
||
*[[Selkäjänteiset]] ( |
*[[Selkäjänteiset]] (Chordata) (mm. [[selkärankaiset]], [[suikulaiset]], [[vaippaeläimet]]) |
||
*[[Piikkinahkaiset]] ( |
*[[Piikkinahkaiset]] (Echinodermata) ([[meritähdet]], [[merisiilit]], [[merimakkarat]] ym.) |
||
*[[Esiselkäjänteiset]] ( |
*[[Esiselkäjänteiset]] (Hemichordata) ([[terhomadot]], mahdollisesti (fossiiliset) [[graptoliitit]]) |
||
* |
*[[Xenoturbellida]] (kaksi tunnettua matomaista eläinlajia) |
||
Valtaosa eläinkunnan pääjaksoista on alkusuisia. |
Valtaosa eläinkunnan pääjaksoista on alkusuisia. |
||
Versio 2. huhtikuuta 2015 kello 17.43
| Jälkisuiset | |
|---|---|
 Punameritähti (Asterias rubens) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Alakunta: | Eumetazoa |
| Yläpääjakso: |
Jälkisuiset Deuterostomia Grobben, 1908 |
| Katso myös | |
Jälkisuiset eli deuterostomit (Deuterostomia) on eläinkuntaan kuuluva yläjakso. Jälkisuiset on alkusuisten eli protostomien sisarryhmä kaksikylkissymmetristen eläinten (Bilateria) joukossa.
Jälkisuisten ja alkusuisten perimmäinen erottelu perustuu alkionkehitykseen. Molemmissa ryhmissä hedelmöittynyt munasolu ensin kehittyy ontoksi solupalloksi, blastulaksi. Alkusuisilla ensimmäinen tähän palloon muodostuva ruumiinaukko (blastopori) kehittyy eläimen suuksi. Jälkisuisilla siitä tulee peräaukko, ja suu muodostuu sekundäärisesti alkusuolen muodostamasta toisesta aukosta.
Jälkisuisiin kuuluu neljä nykyisin elävää pääjaksoa:
- Selkäjänteiset (Chordata) (mm. selkärankaiset, suikulaiset, vaippaeläimet)
- Piikkinahkaiset (Echinodermata) (meritähdet, merisiilit, merimakkarat ym.)
- Esiselkäjänteiset (Hemichordata) (terhomadot, mahdollisesti (fossiiliset) graptoliitit)
- Xenoturbellida (kaksi tunnettua matomaista eläinlajia)
Valtaosa eläinkunnan pääjaksoista on alkusuisia.
Aiheesta muualla
- Alkusuisten ja jälkisuisten eroja selventävä kuva
