Ero sivun ”Yhteispaineruiskutus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Common Rail Scheme.png|thumb|250px|Kaavio yhteispaineruiskutusjärjestelmästä.]]
[[Kuva:Common Rail Scheme.png|thumb|250px|Kaavio yhteispaineruiskutusjärjestelmästä.]]
'''Yhteispaineruiskutus''' ({{k-en|Common rail}}) on [[dieselmoottori]]en polttoaineen ruiskutusjärjestelmä, jossa erillinen korkeapainepumppu tuottaa jatkuvan tasaisen yli 1 000 [[baari]]n paineen polttoaineputkistoon. Polttoaineen jakamisen sylintereihin hoitavat sähköisesti avattavat suuttimet. Tämä mahdollistaa entistä tarkemman polttoaineen annostelun. Kolmannen sukupolven yhteispainejärjestelmissä suuttimet ovat [[Pietsosähköinen ilmiö|pietso-ohjatut]], niiden käyttöpaine voi olla 1 800 baaria. Käytössä oleva tekniikka alittaa uudet euro5-päästönormit. Muut yleisesti käytetyt järjestelmät eroavat yhteispaineruiskutuksesta selvästi. Esimerkiksi perinteisellä jakajapumpulla varustetussa järjestelmässä pumppu tuottaa paineen ainoastaan yhden sylinterin omaan polttoaineputkeen kerrallaan, tai [[Volkswagen Group]]in käyttämässä pumppusuutinjärjestelmässä jokaisella sylinterillä on oma pumppu/suutin-yksikkönsä. Yhteispaineruiskutus on viimeksi mainittuun verrattuna edistyksellisempi, sillä siinä polttoaine voidaan annostella useana peräkkäisenä annoksena, jolloin käyntiääni on pehmeämpi. Sen sijaan pumppusuutin kykenee tuottamaan yhden erittäin korkeapaineisen ruiskutuksen kerrallaan, mistä aiheutuu sille tunnusomainen kalkattava käyntiääni.
'''Yhteispaineruiskutus''' ({{k-en|Common rail}}) on [[dieselmoottori]]en polttoaineen ruiskutusjärjestelmä, jossa erillinen korkeapainepumppu tuottaa jatkuvan tasaisen yli 10 000 [[baari]]n paineen polttoaineputkistoon. Polttoaineen jakamisen sylintereihin hoitavat sähköisesti avattavat suuttimet. Tämä mahdollistaa entistä tarkemman polttoaineen annostelun. Kolmannen sukupolven yhteispainejärjestelmissä suuttimet ovat [[Pietsosähköinen ilmiö|pietso-ohjatut]], niiden käyttöpaine voi olla 1 800 baaria. Käytössä oleva tekniikka alittaa uudet euro5-päästönormit. Muut yleisesti käytetyt järjestelmät eroavat yhteispaineruiskutuksesta selvästi. Esimerkiksi perinteisellä jakajapumpulla varustetussa järjestelmässä pumppu tuottaa paineen ainoastaan yhden sylinterin omaan polttoaineputkeen kerrallaan, tai [[Volkswagen Group]]in käyttämässä pumppusuutinjärjestelmässä jokaisella sylinterillä on oma pumppu/suutin-yksikkönsä. Yhteispaineruiskutus on viimeksi mainittuun verrattuna edistyksellisempi, sillä siinä polttoaine voidaan annostella useana peräkkäisenä annoksena, jolloin käyntiääni on pehmeämpi. Sen sijaan pumppusuutin kykenee tuottamaan yhden erittäin korkeapaineisen ruiskutuksen kerrallaan, mistä aiheutuu sille tunnusomainen kalkattava käyntiääni.


Yhteispaineruiskutuksen kehitti [[sveitsi]]läinen Robert Huber [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla.
Yhteispaineruiskutuksen kehitti [[sveitsi]]läinen Robert Huber [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla.

Versio 1. huhtikuuta 2015 kello 13.13

Kaavio yhteispaineruiskutusjärjestelmästä.

Yhteispaineruiskutus (engl. Common rail) on dieselmoottorien polttoaineen ruiskutusjärjestelmä, jossa erillinen korkeapainepumppu tuottaa jatkuvan tasaisen yli 10 000 baarin paineen polttoaineputkistoon. Polttoaineen jakamisen sylintereihin hoitavat sähköisesti avattavat suuttimet. Tämä mahdollistaa entistä tarkemman polttoaineen annostelun. Kolmannen sukupolven yhteispainejärjestelmissä suuttimet ovat pietso-ohjatut, niiden käyttöpaine voi olla 1 800 baaria. Käytössä oleva tekniikka alittaa uudet euro5-päästönormit. Muut yleisesti käytetyt järjestelmät eroavat yhteispaineruiskutuksesta selvästi. Esimerkiksi perinteisellä jakajapumpulla varustetussa järjestelmässä pumppu tuottaa paineen ainoastaan yhden sylinterin omaan polttoaineputkeen kerrallaan, tai Volkswagen Groupin käyttämässä pumppusuutinjärjestelmässä jokaisella sylinterillä on oma pumppu/suutin-yksikkönsä. Yhteispaineruiskutus on viimeksi mainittuun verrattuna edistyksellisempi, sillä siinä polttoaine voidaan annostella useana peräkkäisenä annoksena, jolloin käyntiääni on pehmeämpi. Sen sijaan pumppusuutin kykenee tuottamaan yhden erittäin korkeapaineisen ruiskutuksen kerrallaan, mistä aiheutuu sille tunnusomainen kalkattava käyntiääni.

Yhteispaineruiskutuksen kehitti sveitsiläinen Robert Huber 1960-luvun lopulla.

Valmistajat ja käyttäjät

Yhteispaineruiskutusjärjestelmiä valmistavat useat yritykset, kuten Robert Bosch GmbH, Delphi Automotive Systems, Denso Corporation ja Siemens VDO. Monet yhteispaineruiskutusta käyttävät autotehtaat kutsuvat järjestelmää omilla nimillään.

  • BMW (d)
  • Daimler CDI (ja Chryslerin Jeepeissä CRD)
  • Fiat Group (Fiat, Alfa Romeo and Lancia) JTD (myös MultiJet, JTDm, Ecotec CDTi, TiD, TTiD , DDiS, Quadra-Jet)
  • Ford Motor Company TDCi Duratorq ja Powerstroke
  • General Motors Opel/Vauxhall CDTi
  • General Motors Daewoo/Chevrolet VCDi
  • Honda i-CTDi
  • Hyundai-Kia CRDi
  • Mahindra CRDe
  • Maruti Suzuki DDiS
  • Mazda CiTD
  • Mitsubishi DI-D
  • Nissan dCi
  • PSA Peugeot Citroën HDI ja HDi
  • Renault dCi
  • Skoda (CR-merkintä, esim. 1.6TDI CR)
  • SsangYong XDi
  • Subaru Legacy TD (tammikuusta 2008)
  • Tata DICOR
  • Toyota D-4D
  • Volkswagen Group: Audin käyttämät 4,2 V8 TDI-, uusin 2,7- ja 3,0 TDI (V6) -moottorit käyttävät yhteispaineruiskutusta sekä Volkswagen Tiguan 2,0 TDI ja vuoden 2008 Audi A4. Volkswagen on ilmoittanut 2,0 TDI yhteispaineruiskutusmoottorin tulevan tarjolle Passatiin ja Jettaan vuonna 2009.
  • Volvo D5