Ero sivun ”Skandit” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
969 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
Vähän lisää tekstiä sekä viitteiden järjestelyä
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
(Vähän lisää tekstiä sekä viitteiden järjestelyä)
 
[[Tiedosto:Kebnekaise view from Tuolpagorni.jpg|thumb|2 104 metrin korkeuteen [[merenpinnan taso]]sta yltävä [[Kebnekaise]] on [[Ruotsi]]n korkein huippu.]]
'''Skandit''' (myös '''Kölivuoristo''' tai '''Skandinavian tunturit''') on [[vuoristo]] [[Skandinavian niemimaa]]lla [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n rajan tuntumassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijäname=Hakulinen, Kerkko | Nimeke=Paikannimet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Selite = lisätietoja nimikysymyksestä | Tunniste=ISBN 951-0-27676-6 | www = http://www.kysy.fi/kysymys/milloin-koli-vuoristosta-tullut-skandic-viela-1960-luvulla-puhuttiin-koli | www-nimi = ote kirjasta Helsingin kaupungnkirjaston sivulla | Viitattu = 20.6.2014"hakulinen" }}</ref>
 
==Maantiede ja geologia==
Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-NorjassaNorjan teräväpiirteisellä [[Jotunheimen]]in alueella, jossa korkein huippu [[Galdhøpiggen]] yltää 2&nbsp;469 metrin korkeuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://"snl.no/Galdhøpiggen-galdhopiggen" | Nimeke = Galdhøpiggen | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Store Norske Lexicon | Viitattu = 20.6.2014 }}</ref> Lähes yhtä korkea on [[Glittertinden|Glittertind]] (2&nbsp;464 m). Jotunheimenin seudulla vuoret ovat varsin teräväpiirteisiä ja joillakin korkeilla [[ylänkö]]seuduilla on [[Jäätikkö|jäätiköitä]], kuten Norjan suurin jäätikkö [[Jostedalsbreen]]. Lännessä Skandit päättyvät suoraan [[Atlantin valtameri|Atlanttiin]] muodostaen [[vuono]]ja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä,. idässäTässä nesuhteessa laskeutuvat[[Møren vähitellenja alavammiksiRomsdalin Ruotsinlääni]]ssä puolellesijaitsevaan ja[[Romsdalen]]-laaksoon Suomenlaskeutuva [[Käsivarsi (Suomi)|KäsivarrenTrollveggen]]-kallionseinämä alueelleon tultaessaennätysmäinen.<ref>{{Verkkoviite |Euroopan Osoitekorkein =pystysuora http://snlvuorenseinämä on 1&nbsp;100 metriä korkea ja kallistuu juurelta sisäänpäin lähes 50 metriä.no/Den_skandinaviske_fjellkjede |Toisinaan Nimekevuoret =ovat Denerottuneet skandinaviskeomiksi fjellkjedesaarikseen |Norjan Tekijämonimutkaisella =rannikolla. |Idässä AjankohtaSkandit =laskeutuvat |vähitellen Julkaisijaalavammiksi =Ruotsin Storepuolelle Norskeja LexiconSuomen [[Käsivarsi (Suomi)|Käsivarren]] Viitattualueelle = 20tultaessa.6.2014 }}<ref name="snl-denskandinaviske" /><ref name="mountains118" />
 
Skandien pohjoisosat ovat kuluneet [[jääkausi]]en vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi [[tunturi|tuntureiksi]]. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput [[Kebnekaise]] (2&nbsp;117 m) ja [[Sarektjåkkå]] (2&nbsp;089 m) sekä Suomen korkein kohta [[Halti]]tunturilla (1&nbsp;324 m; tunturin korkein huippu on Norjan puolella kohoava [[Ráisduattarháldi]]). Kuitenkin esimerkiksi Norjan [[Lofootit|Lofoottien]] ja [[Tromssan lääni]]n ympäristön, sekä Ruotsin [[Sarek]] ja Kebnekaise-alueiden huiput ovat pohjoisesta sijainnistaan huolimatta varsin teräviä. Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva [[Ruija]]n alue on enää vain 300–400 metrin korkuista.
Samasta 400 miljoonan vuoden takaisesta kaledonisesta orogeneesista ovat peräisin myös [[Skotlanti|Skotlannin]] vuoret sekä Amerikan [[Appalakit]].
 
===Jäätiköt ja glasiologia===
===Glasiologia===
Joillakin korkeilla [[ylänkö]]seuduilla on [[Jäätikkö|jäätiköitä]]. Länsi-Norjan [[Sognin ja Fjordanen lääni]]ssä sijaitseva [[Jostedalsbreen]]-lakijäätikkö on manner-Euroopan suurin.<ref name="mountains118" />
 
Pohjois-Euroopan [[jääkausi]] alkoi Skandeilta, kun jäätikkö alkoi kasvaa siellä kahdessa kohdassa, Pohjois- ja Etelä-Norjan vuorialueilla.
 
 
===Föhn===
Skandeilta tulee joskus [[föhntuuli]] Suomeenkin. Sen vaikutus tuntuu eniten Lapissa ja Pohjanmaalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://ilmatieteenlaitos.fi/"ilmatieteen-fohn-tuuli | Nimeke = Föhn-tuuli | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 20.6.2014" }}</ref>
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Coules, Victoria | Nimeke = Mountains: A panoramic vision | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Chartwell Books, Inc. | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 0-7858-2196-1 }}
{{Viitteet}}
 
{{=== Viitteet}} ===
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="hakulinen">{{Kirjaviite | Tekijä=Hakulinen, Kerkko | Nimeke=Paikannimet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Selite = lisätietoja nimikysymyksestä | Tunniste=ISBN 951-0-27676-6 | www = http://www.kysy.fi/kysymys/milloin-koli-vuoristosta-tullut-skandic-viela-1960-luvulla-puhuttiin-koli | www-nimi = ote kirjasta Helsingin kaupungnkirjaston sivulla | Viitattu = 20.6.2014 }}</ref>
 
<ref name="mountains118">Coules 2007, s. 118</ref>
 
<ref name="snl-galdhopiggen">{{Verkkoviite | Osoite = http://snl.no/Galdhøpiggen | Nimeke = Galdhøpiggen | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Store Norske Lexicon | Viitattu = 20.6.2014 }}</ref>
 
<ref name="snl-denskandinaviske">{{Verkkoviite | Osoite = http://snl.no/Den_skandinaviske_fjellkjede | Nimeke = Den skandinaviske fjellkjede | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Store Norske Lexicon | Viitattu = 20.6.2014 }}</ref>
 
<ref name="ilmatieteen-fohn">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli | Nimeke = Föhn-tuuli | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 20.6.2014 }}</ref>
}}
 
== Aiheesta muualla ==
6 071

muokkausta

Navigointivalikko