Ero sivun ”Itä-Aasia” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
{{Seloste|#FFC000|[[Kaakkois-Aasia]]}}]] |
{{Seloste|#FFC000|[[Kaakkois-Aasia]]}}]] |
||
'''Itä-Aasia''' on maantieteellinen |
'''Itä-Aasia''' on maantieteellinen juu moro [[Aasia]]ssa, johon [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] aluejaottelun mukaan kuuluvat [[Etelä-Korea]], [[Japani]], [[Kiinan kansantasavalta]] (mukaan lukien [[Hongkong]] ja [[Macao]]), [[Kiinan tasavalta]] (Taiwan), [[Mongolia]] ja [[Pohjois-Korea]].<ref name="yk" /> |
||
Itä-Aasian vanha nimitys on '''Kaukoitä''', jolla tarkoitetaan jotain tarkemmin määrittelemätöntä osaa Itä-Aasiasta ja [[Kaakkois-Aasia]]a sekä [[Etelä-Aasia]]sta [[Nepal]] ja [[Bhutan]], jotka kulttuurillisesti ovat ei-eurooppalaisia.{{lähde|määritelmä on hyvin aikakaudesta ja määrittelystä riippuvainen. Venäjän laajentumisen yhteydessä 1700-luvulla Venäjän keisarikuntaan liitettiin osa Kaukoitää. Tosaalta tätä aiemmin saatettiin tehdä kultturaalinen jako Lähi-, Keski- ja Kaukoitään, jolloin nykyisen eteläisen Aasiankin maita kuului käsitteen kattavan alueen sisälle.}} |
Itä-Aasian vanha nimitys on '''Kaukoitä''', jolla tarkoitetaan jotain tarkemmin määrittelemätöntä osaa Itä-Aasiasta ja [[Kaakkois-Aasia]]a sekä [[Etelä-Aasia]]sta [[Nepal]] ja [[Bhutan]], jotka kulttuurillisesti ovat ei-eurooppalaisia.{{lähde|määritelmä on hyvin aikakaudesta ja määrittelystä riippuvainen. Venäjän laajentumisen yhteydessä 1700-luvulla Venäjän keisarikuntaan liitettiin osa Kaukoitää. Tosaalta tätä aiemmin saatettiin tehdä kultturaalinen jako Lähi-, Keski- ja Kaukoitään, jolloin nykyisen eteläisen Aasiankin maita kuului käsitteen kattavan alueen sisälle.}} |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
38 prosenttia Aasian ja 22 prosenttia koko maailman ihmisistä asuu Itä-Aasian alueella. |
38 prosenttia Aasian ja 22 prosenttia koko maailman ihmisistä asuu Itä-Aasian alueella. |
||
Myös |
Myös itäisiin osa luetaan joskus osaksi Kaukoitää. Tälle osalle Venäjää on käytetty nimitystä [[Venäjän kaukoitä]].<ref name="GeoEntsy">{{Verkkoviite | Osoite =http://dic.academic.ru/dic.nsf/enc_geo/1561/Дальний| Nimeke = Dalni Vostok| Selite = Kaukoitä, Venäläisen maantieteeseen keskittyvän kokoelmatietosanakirjan nettiartikkelit (2006) aiheesta | Julkaisu = Geografitšeskaja entsiklopedija, dic.academic.ru | Viitattu = 29.1.20135| Kieli ={{ru}}}}</ref> Nimityksen merkitys on muuttunut historian kuluessa, Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton ja Venäjän federaation hallitseman alueen ja hallinnollisten rajausten mukaan. |
||
== Valtiot == |
== Valtiot == |
||
Versio 26. maaliskuuta 2015 kello 12.40
.svg)
Itä-Aasia
Itä-Aasia on maantieteellinen juu moro Aasiassa, johon Yhdistyneiden kansakuntien aluejaottelun mukaan kuuluvat Etelä-Korea, Japani, Kiinan kansantasavalta (mukaan lukien Hongkong ja Macao), Kiinan tasavalta (Taiwan), Mongolia ja Pohjois-Korea.[1]
Itä-Aasian vanha nimitys on Kaukoitä, jolla tarkoitetaan jotain tarkemmin määrittelemätöntä osaa Itä-Aasiasta ja Kaakkois-Aasiaa sekä Etelä-Aasiasta Nepal ja Bhutan, jotka kulttuurillisesti ovat ei-eurooppalaisia.
38 prosenttia Aasian ja 22 prosenttia koko maailman ihmisistä asuu Itä-Aasian alueella.
Myös itäisiin osa luetaan joskus osaksi Kaukoitää. Tälle osalle Venäjää on käytetty nimitystä Venäjän kaukoitä.[2] Nimityksen merkitys on muuttunut historian kuluessa, Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton ja Venäjän federaation hallitseman alueen ja hallinnollisten rajausten mukaan.
Valtiot
| Valtio | Pinta-ala (km2) | Väkiluku (2009) | Väestötiheys (/km2) | BKT USD (2009) | BKT per asukas (2009) | Pääkaupunki | valtiomuoto | viralliset kielet | valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Etelä-Korea |
100 140 | 50 062 000 | 500 | 832 512 | 17 074 | Soul | tasavalta | korea | Etelä-Korean won |
 Japani |
377 944 | 128 470 000 | 337 | 5 068 059 | 39 731 | Tokio | perustuslaillinen monarkia | japani | Japanin jeni |
 Kiina |
9 671 018 | 1 335 612 968 | 138 | 4 984 731 | 3 735 | Peking | kansantasavalta | mandariinikiina | Renminbi |
 Kiinan tasavalta |
36 191 | 23 119 772 | 639 | 378 969 | 16 391 | Taipei | tasavalta | mandariinikiina | Uusi Taiwanin dollari |
 Mongolia |
1 564 116 | 2 736 800 | 2 | 4 023 | 1 560 | Ulan Bator | tasavalta | mongolia | Mongolian tugrik |
 Pohjois-Korea |
120 540 | 23 906 000 | 198 | 27 820 | 1 159 | Pjongjang | kansantasavalta | korea | Pohjois-Korean won |
Erityishallintoalueet
| alue | Pinta-ala (km2) | Väkiluku (2009) | Väestötiheys (/km2) | BKT USD (2009) | BKT per asukas (2009) | emämaa |
|---|---|---|---|---|---|---|
 Macao |
29 | 541 200 | 18 662 | 21 700 | 38 968 | Kiina
|
 Hongkong |
1 104 | 7 055 071 | 6 390 | 210 731 | 29 825 | Kiina
|
Historia
Katso myös
Lähteet
- ↑ YK: Composition of macro geographical (continental) regions, geographical sub-regions, and selected economic and other groupings unstats.un.org. Viitattu 11.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Dalni Vostok (Kaukoitä, Venäläisen maantieteeseen keskittyvän kokoelmatietosanakirjan nettiartikkelit (2006) aiheesta) Geografitšeskaja entsiklopedija, dic.academic.ru. Viitattu 29.1.20135. (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||
