Keski-Aasia

Keski-Aasian kartta

Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle. Alueen tarkempia määritelmiä on useita. Keski-Aasia yhdistetään historiallisesti nomadikansoihin, ja sen läpi kulkee Silkkitie. Siksi se on ollut kohtauspaikka ihmisille, tavaroille ja ajatuksille Euroopan, Länsi-Aasian, Etelä-Aasian ja Itä-Aasian välillä.

Määritelmät

Kolme eri määritelmää Keski-Aasiasta. Tummanruskea: Neuvostoaikojen määritelmä, Ruskea: Yleisin nykymääritelmä, Vaaleanruskea: Unescon laajempi määritelmä.

Ajatuksen Keski-Aasiasta erillisenä alueena esitti Alexander von Humboldt vuonna 1843. Siitä on myös käytetty nimitystä Turkestan.

Nykyään kaikkiin Keski-Aasian määritelmiin sisältyvät seuraavat viisi entistä neuvostotasavaltaa: Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Tämä onkin tiukin määritelmä Keski-Aasialle. Muita usein mukaan luettavia alueita ovat Mongolia, Afganistan, Pakistanin pohjois- ja länsiosat, Iranin koillisosa, Kashmir, ja joskus Kiinan länsiosa (Xinjiang) ja eteläinen Siperia.

Unesco on määritellyt alueen ilmaston mukaan ja näin selvästi laajemmaksi. Sen mukaan Keski-Aasiaan kuuluvat neuvostotasavaltojen lisäksi Mongolia, Tiibet, Pohjois-Iran (Golestan, Pohjois-Khorasan ja Razavi Khorasan -provinssit), Afganistan, Pakistanin Gilgit-Baltistan ja Luoteisprovinssi, Kashmir ja Ladakh (Intia), sekä keski-itäinen osa Venäjää.

Keski-Aasia voidaan määritellä myös etnisten ryhmien mukaan niin, että sen alkuperäisasukkaita ovat itäiset turkkilaiset kansat, itäiset iranilaiset kansat sekä mongolit. Näitä alueita ovat uiguurien asuttama Kiinan Xinjiang-provinssi, turkkilaisten kansojen asuttamat osat Siperiaa, neuvostotasavallat sekä Afganistanin maakunnat Balkh, Jowzjan, Faryab ja Sar-e Pol. Afganistan kokonaisuudessaan, Pakistanin pohjoisosat ja Kashmirin laakso voidaan sisällyttää myös määritelmään. Näiden lisäksi alueeseen kuuluvat vielä Tiibet ja Ladakhi.

Valtiot

piia ja nea ovat parhaita ystäviä ja asuvat ranskassa

valtio	pinta-ala (km²)	asukasluku	väestötiheys per km²	pääkaupunki	valtiomuoto	viralliset kielet	valuutta
Kazakstan	2 724 900	16 004 800	6	Astana	tasavalta	kazakki, venäjä	tenge
Kirgisia	199 900	5 482 000	27	Biškek	tasavalta	kirgiisi, venäjä	som
Tadžikistan	143 100	7 349 145	51	Dušanbe	tasavalta	tadžikki , venäjä	somoni
Turkmenistan	488 100	5 110 000	10	Ašgabat	tasavalta	turkmeeni	manat
Uzbekistan	447 400	27 606 000	62	Taškent	tasavalta	uzbekki	som

Toisinaan mukaan luetut valtiot ja alueet

valtio tai alue	pinta-ala (km²)	asukasluku	väestötiheys per km²	pääkaupunki	valtiomuoto	viralliset kielet	valuutta
Afganistan	647 500	31 889 923	49	Kabul	tasavalta	pašto, dari	afgani
Pakistan	803 940	168 925 500	210	Islamabad	tasavalta	englanti, urdu	Pakistanin rupia
Mongolia	1 564 116	2 736 800	2	Ulan Bator	tasavalta	mongoli	Mongolian tugrik
Kiina - Xinjiang	1 660 000	21 586 300	13	Urumqi		kiina, uiguuri	renminbi
Venäjä - Siperia	13 000 000	36 000 00	4	Novosibirsk		venäjä	rupla

Historia

Keski-Aasian kartta n. vuodelta 1888

Venäjä valloitti suuremman osan Keski-Aasiaa vähitellen 1800-luvun loppupuolella. Venäjän vallankumouksen jälkeen alueelle perustettiin Neuvostoliittoon kuuluneet Kazakstanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin, Tadžikistanin ja Kirgisian sosialistiset neuvostotasavallat. Ne itsenäistyivät vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä.

Maantiede

Aasian alueet YK:n luokittelun mukaan:

  Pohjois-Aasia

  Keski-Aasia

  Etu-Aasia

  Etelä-Aasia

  Itä-Aasia

  Kaakkois-Aasia

Kulttuuri

Keski-aasian kulltuuriin kuuluu olennaisesti puuvillan viljely.

Väestö

Kielet

Entisten neuvostotasavaltojen kansalaisten kielistä valtaosa kuuluu turkkilaisten kielten ryhmään. Turkmeenia, joka on sukua turkin kielelle ja kuuluu oguusilaiseen ryhmään, puhutaan lähinnä Turkmenistanissa sekä sen lisäksi muun muassa Iranissa ja Afganistanissa. Kazakki, kirgiisi ja tataari kuuluvat kiptšakkilaiseen ryhmään. Kazakkia ja kirgiisiä puhutaan Kazakstanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Venäjällä sekä muun muassa Afganistanissa ja Xinjiangissa. Tataaria puhutaan eniten Venäjällä. Itäturkkilaiset kielet uzbekki ja uiguuri ovat käytössä Uzbekistanissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Xinjiangissa.

Venäjää puhutaan Venäjän ja Ukrainan lisäksi lingua francana entisissä neuvostotasavalloissa. Mandariinikiinalla on vastaava asema Sisä-Mongoliassa, Qinghaissa ja Xinjiangissa.

Turkkilaiset kielet kuuluvat suurempaan, joskin kiisteltyyn, altailaisten kielten kielikuntaan. Siihen kuuluu myös mongolia, jota puhutaan Mongolian lisäksi Sisä-Mongoliassa, Burjatiassa, Kalmukiassa ja Tuvassa.

Iranilaisista kielistä alueella puhutaan paštoa (Afganistanissa ja Luoteis-Pakistanissa) sekä useita pienempiä kieliä (kuten šugnania, mundžania, Iškašimia, sarikolia, vahania, jagnobia ja osseettia). Näiden itäiranilaisten kielten lisäksi alueella puhutaan myös persian kielen eri muotoja, kuten daria (Afganistanissa), tadžikkia (Tadžikistanissa) ja juutalaistadžikkia.

Tiibetin kieltä puhutaan Tiibetissä sekä Qinghaissa, Sichuanissa ja Ladakhissa. Intian ja Pakistanin pohjoisalueilla puhutaan indoarjalaisia kieliä kuten kašmiria. Xinjiangissa ja Afganistanissa on aikoinaan puhuttu indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvia tokaarilaisia kieliä, mutta ne ovat kuolleet sukupuuttoon.