Ero sivun ”Herculaneum” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Vuonna [[79]] Herculaneum tuhoutui lopulta kokonaan Pompejin, [[Stabiae]]n ja [[Boscoreale]]n kera [[Vesuvius|Vesuviuksen]] purkautuessa. Kaupunki hautautui enimmäkseen mudan ja laavan yhdistelmään. Tämä liikkui kuitenkin niin hitaasti, että suurin osa kaupungin väestöstä ehti suojaan, toisin kuin Pompeijissa missä nopeasti etenevät eri kaasut ja [[pyroklastinen tuhkapilvi]] surmasivat ihmiset ennen kuin he ehtivät pakoon. Kuivuessaan mudan ja laavan sekoite, joka on 15-18 m korkea, on kivettynyt, ja siksi kaivaustyöt Herculaneumissa ovat työläämpiä kuin esimerkiksi Pompejissa. |
Vuonna [[79]] Herculaneum tuhoutui lopulta kokonaan Pompejin, [[Stabiae]]n ja [[Boscoreale]]n kera [[Vesuvius|Vesuviuksen]] purkautuessa. Kaupunki hautautui enimmäkseen mudan ja laavan yhdistelmään. Tämä liikkui kuitenkin niin hitaasti, että suurin osa kaupungin väestöstä ehti suojaan, toisin kuin Pompeijissa missä nopeasti etenevät eri kaasut ja [[pyroklastinen tuhkapilvi]] surmasivat ihmiset ennen kuin he ehtivät pakoon. Kuivuessaan mudan ja laavan sekoite, joka on 15-18 m korkea, on kivettynyt, ja siksi kaivaustyöt Herculaneumissa ovat työläämpiä kuin esimerkiksi Pompejissa. |
||
Herculaneum rakennettiin uudestaan tuhon jälkeen keisarillisesta aloitteesta. |
Herculaneum rakennettiin uudestaan tuhon jälkeen keisarillisesta aloitteesta.ywyuywyed' |
||
Herculaneumista on jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä muinaisjäännöksiä. Siellä on suoritettu kaivauksia muun muassa [[Papyrusten huvila]]ssa, josta on löydetty huomattava kirjasto täynnä antiikin aikaisia papyrusrullia (niin kutsutut [[Herculaneumin papyrukset]]).<ref name="Torvinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/tiede/a1305919653219 | Tekijä=Torvinen, Pekka | Nimeke=Herculaneumin hiiltyneet papyrukset ovat ehkä luettavissa – Aristoteleen dialogit olisivat vuosisadan löytö | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.1.2015 | Viitattu=21.1.2015}}</ref> Arkeologinen alue kuuluu nykyään [[Unescon maailmanperintöluettelo]]on.<ref> |
Herculaneumista on jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä muinaisjäännöksiä. Siellä on suoritettu kaivauksia muun muassa [[Papyrusten huvila]]ssa, josta on löydetty huomattava kirjasto täynnä antiikin aikaisia papyrusrullia (niin kutsutut [[Herculaneumin papyrukset]]).<ref name="Torvinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/tiede/a1305919653219 | Tekijä=Torvinen, Pekka | Nimeke=Herculaneumin hiiltyneet papyrukset ovat ehkä luettavissa – Aristoteleen dialogit olisivat vuosisadan löytö | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.1.2015 | Viitattu=21.1.2015}}</ref> Arkeologinen alue kuuluu nykyään [[Unescon maailmanperintöluettelo]]on.<ref> |
Versio 25. maaliskuuta 2015 kello 10.42
Herculaneum oli muinaisitalialainen kaupunki Campaniassa. Se sijaitsi 8 km Napolista etelään. Herculaneumin kreikkalainen nimi oli Herakleion. Kaupungin perustusmyytissä Herakles rantautui laivoineen paluumatkallaan Espanjasta kaupungin juurelle uhraamaan jumalille ja siten perusti kaupungin antaen sille oman nimensä.
Herculaneum oli huomattavasti pienempi kuin sen eteläpuolella sijaitseva Pompeji, mutta oli silti pieni rannikkokaupan keskus alueella.
Vuonna 62 alueella oli voimakas maanjäristys, jonka keskuksen arvellaan sijainneen lähellä Pompejia. Herculaneum kärsi kuitenkin huomattavasti suurempia vahinkoja ja tuhoutui lähes täysin.
Vuonna 79 Herculaneum tuhoutui lopulta kokonaan Pompejin, Stabiaen ja Boscorealen kera Vesuviuksen purkautuessa. Kaupunki hautautui enimmäkseen mudan ja laavan yhdistelmään. Tämä liikkui kuitenkin niin hitaasti, että suurin osa kaupungin väestöstä ehti suojaan, toisin kuin Pompeijissa missä nopeasti etenevät eri kaasut ja pyroklastinen tuhkapilvi surmasivat ihmiset ennen kuin he ehtivät pakoon. Kuivuessaan mudan ja laavan sekoite, joka on 15-18 m korkea, on kivettynyt, ja siksi kaivaustyöt Herculaneumissa ovat työläämpiä kuin esimerkiksi Pompejissa.
Herculaneum rakennettiin uudestaan tuhon jälkeen keisarillisesta aloitteesta.ywyuywyed'
Herculaneumista on jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä muinaisjäännöksiä. Siellä on suoritettu kaivauksia muun muassa Papyrusten huvilassa, josta on löydetty huomattava kirjasto täynnä antiikin aikaisia papyrusrullia (niin kutsutut Herculaneumin papyrukset).[1] Arkeologinen alue kuuluu nykyään Unescon maailmanperintöluetteloon.[2] Kaivauksia on tehty vuodesta 1738.[3]
Nykyaika
Herculaneumin tuhoutumisen jälkeen, aivan sen viereen, rakennettiin kaupunki nimeltään Resina. Vuonna 1969 kunnan nimi muutettiin Ercolanoksi.
Lähteet
- ↑ Torvinen, Pekka: Herculaneumin hiiltyneet papyrukset ovat ehkä luettavissa – Aristoteleen dialogit olisivat vuosisadan löytö Helsingin Sanomat. 21.1.2015. Viitattu 21.1.2015.
- ↑ Archaeological Areas of Pompei, Herculaneum and Torre Annunziata Unesco. Viitattu 31.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Suuri Suomalainen Tietosanakirja: Herculaneum
- Agrigento
- Alberobellon trullitalot
- Alppien paalutalot (yhteinen viiden muun maan kanssa)
- Amalfin rannikko
- Aquileia
- Assisin fransiskaanikohteet
- Berninan rautatie (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Casertan palatsi, Vanvitellin akvedukti, San Leucion rakennusryhmä
- Castel del Monte
- Cerveteri, Tarquinia
- Cilento ja Vallo di Diano, Paestum, Velia, Certosa di Padula
- Crespi d’Adda
- Dolomiitit
- Etna
- Ferrara
- Firenze
- Genova: Le Strade Nuove ja Palazzi dei Rolli
- Ivrea
- Langobardien hallintokeskukset Italiassa
- Liparisaaret
- Mantova ja Sabbioneta
- Medicien villat ja puutarhat
- Modenan katedraali, Torre Civica ja Piazza Grande
- Monte San Giorgio (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Napoli
- Padovan kasvitieteellinen puutarha
- Piazza dei Miracoli
- Piemonten ja Lombardian pyhät vuoret
- Piemonten viinimaisema: Langhe-Roero ja Monferrato
- Pienza
- Pompeji, Herculaneum, Torre Annunziata
- Portovenere, Cinque Terre ja saaret Palmaria, Tino ja Tinetto
- Ravennan varhaiskristilliset rakennukset
- Rooma
- San Gimignano
- Santa Maria delle Grazie
- Sassi di Matera
- Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset
- Siena
- Su Nuraxi di Barumini
- Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis
- Urbino
- Val Camonica
- Val di Noto
- Val d’Orcia
- Venetsia
- Verona
- Vicenza ja Veneton palladiolaiset villat
- Villa Adriana
- Villa d'Este
- Villa Romana del Casale