Ero sivun ”Traidenis” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not featured |
|||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
[[Luokka:Vuonna 1282 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1282 kuolleet]] |
||
[[Luokka:Syntymävuosi tuntematon]] |
[[Luokka:Syntymävuosi tuntematon]] |
||
{{Link FA|be-x-old}} |
|||
Versio 23. maaliskuuta 2015 kello 20.33
[[Tiedosto: |250px|Traidenis kuvattuna Alexander Guagninin kronikoissa.]]Traidenis kuvattuna Alexander Guagninin kronikoissa. |
|
| Liettuan suuriruhtinas | |
| Edeltäjä | Švarno |
| Seuraaja | Daumantas |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | ei tiedossa |
| Kuollut | 1282 |
Traidenis oli Liettuan suuriruhtinas vuosina 1269–1282. Traideniksen onnistui palauttamaan Liettuan alueelliseksi mahdiksi Mindaugasin murhaa seuranneen kaoksen jälkeen. Traidenis oli myös ensimmäinen tunnettu Liettuan hallitsija, joka ei kuollut väkivaltaisesti.
Vallassa
Kernaven ruhtinaana toiminut Traidenis nousi Liettuan suuriruhtinaaksi syrjäyttämällä Vaišvilkasin jälkeen valtaan nouseen galitsialaisen ruhtinaan Švarnon.[1]
Traidenis teki talvella 1270 sotaretken Liivinmaalle, ja he marssivat Saarenmaalle saakka. Paluumatkalla 9. helmikuuta he kohtasivat Liivinmaan ritariston ja tanskalaiset Karusen lähellä merenjäällä. Liettualaiset voittivat ja ritariston mestari Otto von Lutterberg kaatui taistelussa. Oton seuraaja Andreas von Westfalen joutui niin ikään Traideniksen surmaamaksi.[2]
Liivinmaalaiset hyökkäsivät vuonna 1272 Semgalliaan, jonne he perustivat Väinänlinnan seuraavana vuonna. Traidenis hyökkäsi linnaa vastaan, mutta liettualaiset joutuivat paikalle tuomistaan katapulteista huolimatta luopumaan sen valloituksesta vuonna 1278.[2]
Traidenis soti vuodesta 1274 vuoteen 1276 myös Kultaisen ordan mongolien tukemaa Galitsia-Volynian vastaan. Traideniksen onnistui kuitenkin vahvistamaan asemiaan Mustassa Rusissa, ja liettualaiset ottivat haltuunsa Novgorodokin, Grodnon ja Slonimin.[1] Traidenis teki ryöstöretkiä Puolan alueelle. Hän jätti kuitenkin rauhaan Masovian, johon Traidenis oli luonut suhteet naittamalla tyttärensä Gaudemundan Masovian ruhtinas Boleslav II:lle.[2]
Valtakauden loppu
Vuonna 1279 ritaristo hyökkäsi Liettuaan ryöstellen paikallisia kyliä ja polttaen Kernaven. Traidenis hyökkäsi jo palaamassa olleita ritareita vastaan 5. maaliskuuta 1279 lähellä Aizkrauklea. Liettualaiset voittivat taistelun, ja ritariston mestari Ernst von Rassburgista tuli jo kolmas Traideniksen tappama mestari. Semgallit julistivat itsensä Liettuan alamaisiksi ja pyysivät tukea ritarikuntaa vastaan Liettualta. Traidenis valloitti vuonna 1281 Jersikan linnan ja vaihtoi sen Väinänlinnaan. Traidenis kuitenkin kuoli pian tämän jälkeen vuonna 1282. Hänen kuolemansa jälkeen ritarikunnan onnistui viimein vakiinnuttaa asemansa valloittamillaan balttialueilla.[2]