Ero sivun ”Prikaatikenraali” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Kumottu muokkaus 14715280, jonka teki 150.99.192.250 (keskustelu) jätetään näkyville, kun on ollut aikoinaan virallinen kirjoitusmuoto |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Sotilasarvot}} |
{{Sotilasarvot}} |
||
'''Prikaatikenraali''' tai '''prikaatinkenraali''' on useiden maiden [[Maavoimat|maa-]] ja [[Ilmavoimat|ilmavoimissa]] käytössä oleva [[sotilasarvo]]. Se on yleensä [[kenraalimajuri]]a alempana ja [[eversti]]ä korkeampana alin [[kenraali]]narvoista.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071490/ Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta 28.12.2007/1490]</ref> Tyypillisesti prikaatikenraali palvelee [[prikaati]]n komentajana tai pääesikunnassa osastopäällikkönä. |
'''Prikaatikenraali''' tai '''prikaatinkenraali''' (lyh. ''prkenr'') on useiden maiden [[Maavoimat|maa-]] ja [[Ilmavoimat|ilmavoimissa]] käytössä oleva [[sotilasarvo]]. Se on yleensä [[kenraalimajuri]]a alempana ja [[eversti]]ä korkeampana alin [[kenraali]]narvoista.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071490/ Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta 28.12.2007/1490]</ref> Tyypillisesti prikaatikenraali palvelee [[prikaati]]n komentajana tai pääesikunnassa osastopäällikkönä. |
||
Suomessa tällaista arvoa ei ennen 1990-lukua ollut lainkaan ja prikaatien komentaminen kuului eversteille. Tarve luoda uusi palvelusarvo tuli kansainvälisten rauhanturva- ja sotilastarkkailijatehtävien myötä. Muualla maailmassa vastaavia tehtäviä hoiti kenraalikuntaan kuuluva upseeri. Everstin ja kenraalimajurin ({{k-en|major general}}) väliin luotiin kansainvälistä käytäntöä vastaava uusi prikaati'''n'''kenraalin ({{k-en|brigadier general}}) arvo vuonna 1994.<!-- Huom! tässä tapauksessa n-kirjaimellinen muoto on oikein. Ks. artikkelin Kenraali keskustelusivu. --> Samalla luotiin [[Merivoimat|merivoimiin]] vastaava uusi [[lippueamiraali]]n arvo. |
Suomessa tällaista arvoa ei ennen 1990-lukua ollut lainkaan ja prikaatien komentaminen kuului eversteille. Tarve luoda uusi palvelusarvo tuli kansainvälisten rauhanturva- ja sotilastarkkailijatehtävien myötä. Muualla maailmassa vastaavia tehtäviä hoiti kenraalikuntaan kuuluva upseeri. Everstin ja kenraalimajurin ({{k-en|major general}}) väliin luotiin kansainvälistä käytäntöä vastaava uusi prikaati'''n'''kenraalin ({{k-en|brigadier general}}) arvo vuonna 1994.<!-- Huom! tässä tapauksessa n-kirjaimellinen muoto on oikein. Ks. artikkelin Kenraali keskustelusivu. --> Samalla luotiin [[Merivoimat|merivoimiin]] vastaava uusi [[lippueamiraali]]n arvo. |
Versio 23. maaliskuuta 2015 kello 04.18
Prikaatikenraali tai prikaatinkenraali (lyh. prkenr) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva sotilasarvo. Se on yleensä kenraalimajuria alempana ja everstiä korkeampana alin kenraalinarvoista.[1] Tyypillisesti prikaatikenraali palvelee prikaatin komentajana tai pääesikunnassa osastopäällikkönä.
Suomessa tällaista arvoa ei ennen 1990-lukua ollut lainkaan ja prikaatien komentaminen kuului eversteille. Tarve luoda uusi palvelusarvo tuli kansainvälisten rauhanturva- ja sotilastarkkailijatehtävien myötä. Muualla maailmassa vastaavia tehtäviä hoiti kenraalikuntaan kuuluva upseeri. Everstin ja kenraalimajurin (engl. major general) väliin luotiin kansainvälistä käytäntöä vastaava uusi prikaatinkenraalin (engl. brigadier general) arvo vuonna 1994. Samalla luotiin merivoimiin vastaava uusi lippueamiraalin arvo.
Prikaatinkenraalin kauluslaattana oli yksi hopeinen leijona, mutta jo lokakuussa 1995 muutettiin sotilasarvo prikaatikenraaliksi, leijonan väri muuttui kultaiseksi ja muiden kenraaliarvojen kauluslaattoihin lisättiin yksi leijona. Siten esimerkiksi kenraalimajurin kauluslaatassa on nykyään kansainvälisen käytännön mukaisesti kaksi leijonaa aiemman yhden sijaan.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta 28.12.2007/1490
- ↑ Kysymys 15.10.2003. iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 10.7.2011.