Ero sivun ”Joensuu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Kulttuurihenkilöitä: Aino Kivi, Vihtori Rämä |
|||
| Rivi 616: | Rivi 616: | ||
*[[Jari Karttunen]], tanssija |
*[[Jari Karttunen]], tanssija |
||
*[[Matti Kettunen]], kirjailija |
*[[Matti Kettunen]], kirjailija |
||
*[[Aino Kivi]], teatteriohjaaja |
|||
*[[Sanna Kurki-Suonio]], muusikko |
*[[Sanna Kurki-Suonio]], muusikko |
||
*[[Tuomas Lius]], kirjailija |
*[[Tuomas Lius]], kirjailija (Liperi) |
||
*[[Timo Lavikainen]], näyttelijä ja muusikko |
*[[Timo Lavikainen]], näyttelijä ja muusikko |
||
*[[Leena Leskinen]], kirjailija |
*[[Leena Leskinen]], kirjailija |
||
| Rivi 624: | Rivi 625: | ||
*[[Matti Mäkelä]], kirjailija |
*[[Matti Mäkelä]], kirjailija |
||
*[[Tuomas Pyrhönen]], urkuri |
*[[Tuomas Pyrhönen]], urkuri |
||
* [[Vihtori Rämä]], teatteriohjaaja |
|||
*[[Liisa Tavi]], laulaja |
*[[Liisa Tavi]], laulaja |
||
*[[Tapani Tavi]], runoilija |
*[[Tapani Tavi]], runoilija |
||
Versio 18. maaliskuuta 2015 kello 19.20
| Joensuu | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Näkymä Joensuun keskustasta Kauppa- ja Koskikatujen risteyksestä länteen päin pitkin Koskikatua. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Joensuun seutukunta |
| Kuntanumero | 167 |
| Perustettu | 1848 |
| Kuntaliitokset |
Pielisensuu (1954) Kiihtelysvaara (2005) Tuupovaara (2005) Eno (2009) Pyhäselkä (2009) |
| Kokonaispinta-ala |
2 750,96 km² 28:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 2 381,73 km² |
| – sisävesi | 369,23 km² |
| Väkiluku |
78 060 12:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 32,77 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,5 % |
| – 15–64-v. | 64,1 % |
| – yli 64-v. | 22,5 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 93,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 6,2 % |
| Kunnallisvero |
7,90 % 257:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Kari Karjalainen |
| Kaupunginvaltuusto | 59 paikkaa |
| 2012–2016[6] • SDP • Kesk. • Kok. • PS • Vihr. • Vas. • KD |
17 13 10 8 6 3 2 |
| www.joensuu.fi | |
Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuu on asukasluvultaan Itä-Suomen alueen toiseksi suurin kaupunki. Joensuun kaupungin alueella asuu noin 78 000 ihmistä. Joensuun naapurikunnat ovat Ilomantsi, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.
Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, johon kuuluvat nykyisin myös Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä. Euroopan metsäinstituutti sijaitsee kaupungissa.
Syksyllä 2008 Joensuun kaupunki sai oman lippunsa, jonka on suunnitellut Leea Wasenius. Se perustuu kaupungin vaakunaan. Kaupungin nimikkoeläimeksi nimettiin rupilisko.
Maantiede ja kaupunkikuva
Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.
Kaupungin kokonaispinta-ala oli vuonna 2004 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km².
Kaupunkikuva
Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa Kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).
Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovat:
- Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
- Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
- kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta niin luterilaiselle kuin ortodoksiselle kirkolle,
- kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
- Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
- torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia
Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun ja sen eteläpuolella samansuuntaisena kulkevan Koskikadun väliin oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä tänä päivänäkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu kaupungintalo, Vapaudenpuisto, Joensuun tori, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen lyseon kortteli (nykyisin taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Myöhemmin on saman akselin jatkeelle, juuri vanhan ruutukaava-alueen ulkopuolelle sijoitettu lisäksi Joensuun yliopiston päärakennus. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin 4-jakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamattomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttijaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.
Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka nykyään muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-etelä-suuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne toteuttaa funktionalismin ihannetta.
2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja, muun muassa kävelykeskustaprojekti. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine torin ympäristön liikerakennushankkeineen.
Joensuu oli vuoteen 1954 pieni Pielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpaileva agraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kuten Utra, Sirkkala ja Penttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolella Bertel Jungin laatimalla Niinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustui Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiin tyyppitaloihin.
Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella. Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamalla lähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella muun muassa keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovat seutuistumisen myötä laajentuneet.
Meurmanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovat Pielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekä Mehtimäen ja Linnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelle Mehtimäen viereen on luotu Joensuun yliopiston yliopistokampus.
Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.
Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.
Uusista alueista merkittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla toteutettu punatiilen hallitsema Rantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaalea Noljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehittämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen. Suurimmissa kaupunginosissa ovat erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.
Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus ja osa Karelia-ammattikorkeakoulusta.
Väestö
Katso myös artikkeli Joensuun historia
Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Vuonna 1850 kaupungissa asui vain 129 henkeä. Vuoteen 1870 mennessä kaupunkiin oli asettautunut jo 2 819 ja vuoteen 1890 mennessä 4 940 asukasta.[7] Kasvu oli 1900-luvun puolella ennen toista maailmansotaa hitaampaa (vuonna 1939 asukkaita 5 971 henkeä),[8] mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun ei vaikuttanut vain samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, vaan myös alueliitos. Vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan. 1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy 1.1.2005 tapahtuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut "vanhan kaupungin" ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9 200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.
Taajamat
Joensuun kaupungissa on 9 taajamaa.[9] Louhioja, Kovero, Suhmura ja Ukkola eivät ole enää taajamia vuoden 2010 tilaston mukaan. Sen sijaan Iiksenvaara saa taajaman statuksen 2010. Joensuun keskustaajama ulottuu Kontiolahden ja Liperin kuntien alueelle vuoden 2010 taajamajaon mukaan.
| Taajama | Asukasluku 31.12.2009 | Asukasluku 31.12.2010 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Joensuu | 52 768 | 62 607 | +9 839 |
| Reijola | 2 569 | 2 829 | +260 |
| Eno | 2 182 | 2 079 | -103 |
| Hammaslahti | 1 625 | 1 611 | -14 |
| Uimaharju | 1 325 | 1 394 | +69 |
| Kiihtelysvaara | 689 | 668 | -21 |
| Tuupovaara | 628 | 606 | -22 |
| Heinävaara | 529 | 522 | -7 |
| Louhioja | 312 | ei taajama | - |
| Kovero | 220 | ei taajama | - |
| Ukkola | 219 | ei taajama | - |
| Suhmura | 208 | ei taajama | - |
| Iiksenvaara | ei taajama | 203 | - |
Lisäksi Kulhon taajaman asukkaista 86 asuu Joensuun puolella. Kulhon taajamassa on yhteensä 571 asukasta. Kulho sijaitsee pääosin Kontiolahden kunnan alueella.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Arkkitehtuuri
Joensuussa järjestettiin vuoden 1995 asuntomessut Marjalan kaupunginosassa. Messujen erityisteema oli esteetön ympäristö. Joensuussa on Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo vuodelta 1913. Vuonna 1993 valmistui uusi kirjastotalo.
Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu-areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä alkaen kaupungin keskustassa on rakennettu vilkkaasti. Torin ympäristöön tuli runsaasti uusia liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusi hallintorakennus Aurora II valmistui, Tiedepuisto on saanut lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle valmistui 2007 uusi lyseon peruskoulun koulurakennus. Kauppakeskus Iso Myy valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 2007, kattaen sisäänsä yli 70 liikettä. Myös vanhoja kauppakeskuksia, esimerkiksi Kauppakeskus Metropolia ja Centrumia, on uusittu ja laajennettu. Ison Myyn ja Metropolin välillä olevan kadun yllä kulkee silta, joka yhdistää kauppakeskukset. Joensuussa on monia kauppakeskittymiä ja kauppapuistoja, joissa on suurmyymäloitä. Esimerkiksi Voimatiellä, Joensuun kauppapuiston alueella on Suomen suurin Prisma, ja muita massiivisia tavarataloja. Joensuun kaupungin alueella on 13 S-marketia. Joensuun Karsikkoon on suunniteltu kolmatta K-citymarkettia.[11]
Kaupunginosat
- Pääartikkeli: Joensuun kaupunginosat
Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:
|
|
|
Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:
- Heinävaara (27)
- Kiihtelysvaara (28)
- Tuupovaara (29)
- Hammaslahti (30)
- Niittylahti (31)
- Reijola (32)
- Eno (40)
- Uimaharju (41)
- Ukkola (42)
- Honkavaara (43)
- Louhioja (44)
- Pyhäselkä
Kylät
Ilmasto
Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Joensuun lentoasemalla Liperissä onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 [12].
|
Joensuun ilmastotilastoa
Lähde: MSN Weather
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liikenneyhteydet
- Pääartikkeli: Joensuun paikallisliikenne
Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa Joensuusta etelään (Joensuu-Lappeenranta-Lahti-Helsinki), länteen (Joensuu-Pieksämäki) ja pohjoiseen (Joensuu-Nurmes). Itään johtava raideyhteys Ilomantsiin ei ole ollut enää vuosiin matkustajakäytössä, mutta sitä pitkin kuljetetaan puutavaraa. Yöjunat Joensuuhun lakkautettiin syyskuussa 2006. Linja-auton yöpikavuoro Helsingin ja Joensuun välillä Kotkan ja Lappeenrannan kautta on säilynyt ja liikennöi päivittäin.
Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin ja Tallinnaan (vuoden 2012 loppuun saakka).
Sisävesiliikennettä palvelee Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa ja matkustajasatama kaupungin keskustassa.
Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupungin ohittaa 26 kilometriä pitkä nelikaistainen moottoritie, joka valmistui kokonaisuudessaan loppukesällä 2014. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:
Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista
Kuopion ja Sortavalan suunnista
Varkauden suunnasta
Lieksan suunnasta (Kontiolahden Uuroon VT 6:lle)
Ilomantsin suunnasta
Välimatkat maanteitse
|
|
|
Historia
- Pääartikkeli: Joensuun historia
Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Pronssikauden loppupuolella ja/tai varhaisella rautakaudella Varaslammen pohjoisrannalla oli melko laaja tekstiilikeraaminen asuinpaikka. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan aikana.
Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista sekä kirkonkirjoista. Tällöin se kuului Kontiolahteen. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.
Joensuu pitää yllä Sortavalan kulttuuriperintöä.
Hallinto
Joensuun kaupunkia on syksystä 2010 lähtien johtanut kaupunginjohtaja Kari Karjalainen[13]. Hänen tehtävikseen kaupungin hallintosääntö määrittelee kaupungin johtamisen, toiminnan tuloksellisuuden seurannan ja raportoinnin sekä kaupungin organisaatiokulttuurin kehittämisen.
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaudella 2009–2011 toimii Matti Väistö (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Seppo Eskelinen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Välitalo (kok.). [14] Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia. Näistä esimerkkeinä mainittakoon kansainvälisten asiain toimikunta ja katunimitoimikunta.
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | ||||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | ||||||||
| SDP | Kok. | SKDL Vas. |
Kesk. | LKP | SKL KD |
SMP PS |
Vihr. | Muut | ||
| 1976 | 17 | 15 | 7 | 4 | 4 | 3 | 1 | -- | 73,8% | |
| 1980 | 19 | 15 | 5 | 6 | 2 | 3 | 1 | -- | 73,2% | |
| 1984 | 20 | 15 | 5 | 7 | 2 | 2 | 66,7% | |||
| 1988 | 20 | 14 | 2 | 7 | 1 | 4 | 1 | 1 | 1a | 64,0% |
| 1992 | 22 | 11 | 3 | 6 | 3 | 2 | 4 | 66,6% | ||
| 1996 | 20 | 13 | 2 | 9 | 2 | -- | 5 | -- | 54,9% | |
| 2000 | 20 | 11 | 2 | 9 | 4 | 5 | -- | 47,6% | ||
| 2004 | 18 | 12 | 3 | 11 | 3 | -- | 4 | -- | 51,6% | |
| 2008 | 19 | 12 | 3 | 14 | 2 | 3 | 6 | -- | 54,1% | |
| 2012 | 17 | 10 | 3 | 13 | 2 | 8 | 6 | -- | 51,4% | |
| a Demokraattinen Vaihtoehto[15] | ||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus,[16] Oikeusministeriö[17] | ||||||||||
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaudella 2009-2011 toimii entinen europarlamentaarikko Riitta Myller (sd.), 1. varapuheenjohtajana Pertti Ahtiainen (kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana kansanedustaja Pekka Ravi (kok.). [18]
Kaupungin palvelutoiminta tapahtuu kaupungin lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilöelimien alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungin lautakunnat ovat:
- Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta
- Vapaa-aikalautakunta
- Sosiaali- ja terveyslautakunta
- Kaupunkirakennelautakunta
- Rakennus- ja ympäristölautakunta
Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2005 on 19,00 %.
Joensuun nuorisovaltuusto (Nuva), joka koostuu 20 varsinaisesta jäsenestä ja 19 varajäsenestä. Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa. Puheenjohtajana toimii Ville Honkanen, I varapuheenjohtajana Rami Kiiskinen ja II varapuheenjohtajana Heidi Lonkainen. Nuorisovaltuustolla on omat puheoikeudelliset edustajansa ja heidän varaedustajansa kaupungin lautakunnissa. Nuva järjestää myös aktiivisesti erilaisia, pääasiassa nuorille suunnattuja tapahtumia.
Kuntaliitokset ja liitossuunnitelmat
Pielisensuu yhdistyi Joensuuhun 1954. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun vuonna 2005 ja Eno ja Pyhäselkä 1. tammikuuta 2009.
Joensuun kaupunginhallitus on esittänyt 13.11.2006 Enon, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitys jatkui vain Enon, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kanssa. Kontiolahti jättäytyi pois hankkeesta syksyllä 2007 ja samalla myös Polvijärven osallisuus päättyi, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä jatkoivat kuntaliitoksen selvittämistä. 17. joulukuuta 2007 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä päättivät yhdistyä 1. tammikuuta 2009 alkaen uudeksi Joensuun kaupungiksi.
Elinkeinoelämä
Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy, metsäkoneita valmistava John Deere. Tutkimusta ja tuotekehitystä Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, METLA:ssa ja muutamissa yrityksissä muun muassa väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.
Työpaikat toimialoittain (2002):
- Yhteiskunnalliset palvelut 40,6 %
- Teollisuus 15,8 %
- Kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta 15,7 %
- Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 12,1 %
- Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7,5 %
- Rakentaminen 5,2 %
- Tuntematon 1,3 %
- Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,1 %
- Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,6 %
- Kaivostoiminta ja louhinta 0,1 %
Joensuun työttömyysaste oli 31.1.2007 14,5 %[19] Suurimmat työnantajat 2006: Joensuun kaupunki (4 409 työntekijää), Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (2 220), Joensuun yliopisto (1244), Abloy Oy (800), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (537), Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (512), VR-yhtiöt (430), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj (317) ja Schauman Wood Oy (292).
Koulutus
Joensuussa toimivat korkeakoulut ovat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella opiskelee n. 7 700 opiskelijaa ja ammattikorkeakoulussa n. 4 000 - näistä osa tosin koulujen muissa kaupungeissa olevissa sivupisteissä.
Eri alojen ammatillista koulutusta tarjoavat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.
Joensuun kaupungin ylläpitämiä oppilaitoksia on perusasteella kaikkiaan 18. Näistä alakouluja on 12 (muun muassa Nepenmäen koulu), yläkouluja 3 ja yhtenäiskouluja 3.
Lukioita on viisi: Joensuun lyseon lukio, Joensuun Niinivaaran lukio, Joensuun normaalikoulun lukio, Joensuun yhteiskoulun lukio sekä Itä-Suomen koulun lukio.
Joensuun kaupunki ylläpitää myös Joensuun seudun kansalaisopistoa.
Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista.
Kulttuuri
Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.
Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä.
Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Joensuun yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja ja Karelia-ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.
Joensuussa ilmestyy seitsemänpäiväinen sanomalehti Karjalainen sekä kerran viikossa ilmestyvä Viikko-Pohjois-Karjala. Lisäksi kaupungissa ilmestyy kahdesti viikossa ilmaisjakelulehti Karjalan Heili.
Joensuun seutukirjasto palvelee myös Pohjois-Karjalan maakuntakirjastona.
Tapahtumia ja paikkoja
- Pääartikkeli: Luettelo Joensuun kulttuuritapahtumista
Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia ovat Ilosaarirock, Ilovaarirock, Popkatu, kansanmusiikkifestivaali Hippa, Joensuun musiikkitalvi, Joensuun kirjallisuustapahtuma, dokumenttielokuvafestivaali Viscult, rockelokuvafestivaali Rokumentti, elokuvatapahtuma Häivähdys Venäjää, Yksin sateessa -tanssitapahtuma, Joensuun Gospel-festivaalit, Supasoul Fest, Parafest ja Joen yö. Kaupungissa järjestettiin vuosina 1981–1997 Joensuun laulujuhlat -tapahtuma, joka kaatui sen tuottamaan taloudelliseen tappioon.
Joensuussa toimii kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja ajanmukainen, vuonna 2005 uudestaan avattu elokuvakeskus Tapio. Tärkeimmät kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikat ovat Laulurinne, kaupunginteatteri, Joensuu-areena, Carelia-sali, konservatorio, Karjalantalo, Ilosaaren lava, tori, elokuvakeskus Tapio, Pakkahuone, Taidekeskus Ahjo, Taitokortteli sekä kirkot.
Kulttuurihenkilöitä
Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa:
|
|
|
|
Pyhäkköjä
Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan Kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.
Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, Joensuun kirkko, joka edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Pielisensuun kirkko Niinivaaralla, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.
Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen pohjois-venäläinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksinen kirkko; Ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.
Näiden lisäksi Joensuun kaupungissa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä, sekä moskeija.
Kirjallisuutta: Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003.
Urheilu ja liikunta
Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessä Mehtimäen alueella. Monitoimihalli Joensuu-areena on Joensuun Katajan miesten SM-koripallojoukkueen ja Josban SM-tason salibandyjoukkueiden kotihalli (7000 istumapaikkaa). Halli on nopeasti muunneltavissa eri lajien samanaikaisille harjoitteluvuoroille. Lisäksi kaupungissa on ravirata, kolme jäähallia ja yhteensä kahdeksan liikuntahallia maaseutualueen liikuntahallit mukaan lukien[20]. Linnunlahden raviradalla järjestettiin kuninkuusravit ensimmäisen kerran vuonna 1984[21].
Areenan vieressä oleva Joensuun jäähalli on Jokipoikien kotihallina (5040 katsomopaikkaa). Lisäksi Joensuun seudulla on rallicross sekä karting-rata Liperin Ylämyllyllä, joka sijaitsee lähellä Joensuun lentoasemaa.
Joensuun keskuskenttä on jalkapallojoukkue Jipon kotikenttä ja siellä on järjestetty yleisurheilun Eliittikisat vuodesta 2008 lähtien.
Joensuun uimahallit ovat Mehtimäellä sijaitseva Vesikko ja Rantakylän uimahalli.
Palloilulajien toimintaa on tarjolla kaupallisesti toimivassa Kuntokeitaassa (tennis, squash, sulkapallo ja keilailu). Frisbeegolfratoja on Joensuussa neljä[22].
Vuoden 1990 Maailman vahvin mies -kilpailu järjestettiin Joensuussa[23].
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: enemmän järjestetyistä isommista tapahtumista |
Urheiluseuratoiminta
Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettu Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue on menestynyt viime vuosina SM-tasolla saavuttaen 2000-luvulla kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.
Suunnistusseura Kalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista. Se on perustettu vuonna 1950 ja se on niittänyt menestystä voittamalla muun muassa Tiomilan 1983 ja Jukolan viestin 2004 ja 2005 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.
Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.
Jääkiekossa Jokipojat pelaa miesten Mestiksessä. Nimellä JoKP eli Joensuun Kiekko-Pojat joukkue oli SM-liigassa kausina 1989–1990 ja 1991–1992 sekä liigaa edeltäneessä SM-sarjassa 1971–1972.
Lentopallossa miesten seura Mutalan Riento ja naisten seura Joensuun Prihat pelaavat 1-sarjassa. Riennon huippupelaajia ovat olleet muun muassa Jimmy Hernandez ja serbialainen hakkuri Bojan Gluvajić.
Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla.
Miesten jalkapalloseuroista Jippo pelaa miesten ykkösessä.
Joensuun Urheilusukeltajat on yksi Suomen suurimmista sukellusseuroista. Laitesukelluksen peruskurssi järjestetään vuosittain. Kouluttajina on maan kokeneimpia sukeltajia.
Menestyneitä urheilijoita 1990- ja 2000-luvulla
- Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat, ilmakiväärin olympiapronssimitalisti 2008
- Jukka Keskisalo, Joensuun Kataja, 3000 metrin esteiden Euroopan mestari 2006
- Aki Parviainen, Joensuun Kataja, keihäänheiton maailmanmestari 1999
- Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat, ampumahiihdon MM 2011
Ystävyyskaupunkitoiminta
Joensuun ystävyyskaupungit ovat:
Lisäksi on yhteistyösopimus seuraavien kaupunkien kanssa:
Tutustumiskohteita
- Botania, Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- trooppinen perhospuutarha Botaniassa - Suomen ainoa
- Joensuu-areena
- Joensuun kirkko (Josef Stenbäck, 1903)
- Enon kirkko
- Metla-talo
- ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (v. 1887)
- Pohjois-Karjalan museo Carelicumissa
- Sortavalan pienoismalli (sijaitsee Carelicumssa)
- Sinkkolan kotieläinpiha Noljakassa (lapsille)
- Kukkolan tila
- Joensuun taidemuseo
- Taitokortteli, Rantakadun vanhoissa puutaloissa, avattu 2006
- tori ja kauppahalli
Muuta vierailijoita kiinnostavaa
- Karelia-soutu heinäkuussa
- Joensuun kaupunginteatteri
- Hasanniemen kesäteatteri
- Joensuun kaupunginorkesteri
- Sisävesilaivaliikenne
Katso myös
- Joensuun rannat (uimarannat)
- Joensuun saaret
- Mehtimäki
- Joensuun puistot
- Pielisjoen sillat
- Luettelo tunnetuista joensuulaisista
Lähteet
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 20.1.2012.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Joensuun kolmas Citymarket vastatuulessa
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaikkien+aikojen+lämpöennätys+on+nyt+372+astetta/1135258900242
- ↑ [1]
- ↑ Kaupunginhallituksen toiminnan esittely
- ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 80–81.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
- ↑ Valtuuston toiminnan esittely
- ↑ Tilastotietoja Joensuusta jns.fi. Viitattu 12.10.2008.
- ↑ Sisäliikunta Joensuussa Joensuun kaupunki. Viitattu 26.4.2012.
- ↑ Aarne Rauma: Joensuun raviradan historiikki 2005. Joensuun Ravirata Oy. Viitattu 26.4.2012.
- ↑ Ulkoliikuntapaikat Joensuun kaupunki. Viitattu 16.1.2015.
- ↑ WSM Archive of Results IMG. Viitattu 26.4.2012.
- ↑ Joensuu taskukoossa (pdf) Joensuun kaupunki. Viitattu 17.2.2013.
Aiheesta muualla
![[1]](http://www.ts.fi/online/kotimaa/123064_515h.jpg){kind=link}
- Joensuun kaupunki
- Joensuun kaupunkiopas – Joensuuopas
- Joensuun seudun kuntayhteistyö
- Joensuun seudun opaskartta
- Sanomalehti Karjalaisen verkkolehti
- Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Ry:n sivut
- Joensuun nuorisovaltuusto
- Tilastokeskus - Joensuun avainluvut
| ||||||||||
| 1. Helsinki | 674 963 | 7. Jyväskylä | 147 821 | 13. Lappeenranta | 73 016 | 19. Porvoo | 51 293 | 25. Lohja | 45 654 |
| 2. Espoo | 314 152 | 8. Kuopio | 124 011 | 14. Vaasa | 68 969 | 20. Salo | 51 097 | 26. Nurmijärvi | 44 773 |
| 3. Tampere | 255 066 | 9. Lahti | 120 700 | 15. Hämeenlinna | 68 303 | 21. Kotka | 50 488 | 27. Tuusula | 41 334 |
| 4. Vantaa | 247 447 | 10. Pori | 83 117 | 16. Seinäjoki | 66 157 | 22. Kokkola | 48 299 | 28. Kirkkonummi | 41 160 |
| 5. Oulu | 214 651 | 11. Kouvola | 78 876 | 17. Rovaniemi | 65 285 | 23. Hyvinkää | 46 903 | 29. Rauma | 38 837 |
| 6. Turku | 201 889 | 12. Joensuu | 78 060 | 18. Mikkeli | 51 916 | 24. Järvenpää | 46 475 | 30. Kerava | 38 227 |
| 1. Inari | 17 333,62 | 7. Salla | 5 872,41 | 13. Kuopio | 4 326,35 | 19. Mikkeli | 3 229,57 | 25. Nurmes | 2 692,84 |
| 2. Sodankylä | 12 415,32 | 8. Pudasjärvi | 5 867,36 | 14. Lieksa | 4 067,70 | 20. Ilomantsi | 3 172,68 | 26. Taivalkoski | 2 650,61 |
| 3. Enontekiö | 8 391,31 | 9. Suomussalmi | 5 857,59 | 15. Kemijärvi | 3 931,15 | 21. Oulu | 3 052,77 | 27. Kolari | 2 617,74 |
| 4. Kittilä | 8 263,15 | 10. Kuusamo | 5 808,98 | 16. Ranua | 3 694,79 | 22. Sotkamo | 2 951,84 | 28. Puolanka | 2 598,71 |
| 5. Rovaniemi | 8 016,62 | 11. Kuhmo | 5 456,87 | 17. Savonlinna | 3 597,69 | 23. Kouvola | 2 883,29 | 29. Kajaani | 2 263,82 |
| 6. Savukoski | 6 496,57 | 12. Utsjoki | 5 372,00 | 18. Posio | 3 544,65 | 24. Joensuu | 2 750,96 | 30. Siikalatva | 2 229,88 |