Ero sivun ”Daavidintähti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: seulottavat |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Daavidintähti''' ({{k-he|מָגֵן דָּוִד|magen David}} eli kirjaimellisesti ''daavidinkilpi'') on kahdesta päällekkäisestä [[kolmio]]sta koostuva, kuusisakaraisen [[tähti (täsmennyssivu)|tähden]] muotoinen kuvio. Daavidintähti on perinteisesti [[juutalaisuus|juutalaisuuden]] tunnus: se esiintyy muun muassa [[Israelin lippu|Israelin lipussa]]. Geometrisesti kuvio on [[kuusikanta]] eli heksagrammi, joka tunetaan myös [[Salomonin sinetti]]nä.<ref>"Solomon" , Jewish Encyclopedia: "Solomon is represented as having authority over spirits, animals, wind, and water, all of which obeyed his orders by virtue of a magic ring set with the four jewels given him by the angels that had power over these four realms. [...] It was Solomon's custom to take off the ring when he was about to wash, and to give it to one of his wives, Amina, to hold. On one occasion, when the ring was in Amina's keeping, the rebellious spirit Sakhr took on Solomon's form and obtained the ring. He then seated himself on the throne and ruled for forty days, during which time the real king wandered about the country, poor and forlorn. On the fortieth day Sakhr dropped the ring into the sea; there it was swallowed by a fish, which was caught by a poor fisherman and given to Solomon for his supper. Solomon cut open the fish, found the ring, and returned to power. His forty days' exile had been sent in punishment for the idolatry practised in his house for forty days, although unknown to him, by one of his wives" <ref></ref>Baiḍawi, ii. 187; Ṭabri, "Annales," ed. De Goeje, i. 592 et seq.)."</ref><ref> |
'''Daavidintähti''' ({{k-he|מָגֵן דָּוִד|magen David}} eli kirjaimellisesti ''daavidinkilpi'') on kahdesta päällekkäisestä [[kolmio]]sta koostuva, kuusisakaraisen [[tähti (täsmennyssivu)|tähden]] muotoinen kuvio. Daavidintähti on perinteisesti [[juutalaisuus|juutalaisuuden]] tunnus: se esiintyy muun muassa [[Israelin lippu|Israelin lipussa]]. Geometrisesti kuvio on [[kuusikanta]] eli heksagrammi, joka tunetaan myös [[Salomonin sinetti]]nä.<ref>"Solomon" , Jewish Encyclopedia: "Solomon is represented as having authority over spirits, animals, wind, and water, all of which obeyed his orders by virtue of a magic ring set with the four jewels given him by the angels that had power over these four realms. [...] It was Solomon's custom to take off the ring when he was about to wash, and to give it to one of his wives, Amina, to hold. On one occasion, when the ring was in Amina's keeping, the rebellious spirit Sakhr took on Solomon's form and obtained the ring. He then seated himself on the throne and ruled for forty days, during which time the real king wandered about the country, poor and forlorn. On the fortieth day Sakhr dropped the ring into the sea; there it was swallowed by a fish, which was caught by a poor fisherman and given to Solomon for his supper. Solomon cut open the fish, found the ring, and returned to power. His forty days' exile had been sent in punishment for the idolatry practised in his house for forty days, although unknown to him, by one of his wives" <ref></ref>Baiḍawi, ii. 187; Ṭabri, "Annales," ed. De Goeje, i. 592 et seq.)."</ref><ref> |
||
Sean Anthony, The Caliph and the Heretic: Ibn Saba' and the Origins of Shi`ism, 2011, p. 220.</ref> |
Sean Anthony, The Caliph and the Heretic: Ibn Saba' and the Origins of Shi`ism, 2011, p. 220.</ref> |
||
The story involves Solomon giving a ring and a chain to one Benaiahu son of Jehoiada to catch the demon Ashmedai, using the demon's help to build the temple; Ashmedai later tricks Solomon into giving him the ring and swallows it. "Solomon thereupon sent thither Benaiahu son of Jehoiada, giving him a chain on which was graven the [Divine] Name and a ring on which was graven the Name and fleeces of wool and bottles of wine. Benaiahu went and dug a pit lower down the hill and let the water flow into it13 and stopped [the hollow] With the fleeces of wool, and he then dug a pit higher up and poured the wine into it14 and then filled up the pits. He then went and sat on a tree. When Ashmedai came he examined the seal, then opened the pit and found it full of wine. He said, it is written, Wine is a mocker, strong drink a brawler, and whosoever erreth thereby is not wise,15 and it is also written, Whoredom and wine and new wine take away the understanding.16 I will not drink it. Growing thirsty, however, he could not resist, and he drank till he became drunk, and fell asleep. Benaiahu then came down and threw the chain over him and fastened it. When he awoke he began to struggle, whereupon he [Benaiahu] said, The Name of thy Master is upon thee, the Name of thy Master is upon thee. [...] Solomon kept him [Ashmedai] with him until he had built the Temple. One day when he was alone with him, he said, it is written, He hath as it were to'afoth and re'em ["the strength of a wild ox"], and we explain that to'afoth means the ministering angels and re'em means the demons. What is your superiority over us? He said to him, Take the chain off me and give me your ring, and I will show you. So he took the chain off him and gave him the ring. He then swallowed him, [viz. "it", the ring] and placing one wing on the earth and one on the sky he hurled him four hundred parasangs. In reference to that incident Solomon said, What profit is there to a man in all his labour wherein he laboureth under the sun." trans. M. Simon. |
<ref>The story involves Solomon giving a ring and a chain to one Benaiahu son of Jehoiada to catch the demon Ashmedai, using the demon's help to build the temple; Ashmedai later tricks Solomon into giving him the ring and swallows it. "Solomon thereupon sent thither Benaiahu son of Jehoiada, giving him a chain on which was graven the [Divine] Name and a ring on which was graven the Name and fleeces of wool and bottles of wine. Benaiahu went and dug a pit lower down the hill and let the water flow into it13 and stopped [the hollow] With the fleeces of wool, and he then dug a pit higher up and poured the wine into it14 and then filled up the pits. He then went and sat on a tree. When Ashmedai came he examined the seal, then opened the pit and found it full of wine. He said, it is written, Wine is a mocker, strong drink a brawler, and whosoever erreth thereby is not wise,15 and it is also written, Whoredom and wine and new wine take away the understanding.16 I will not drink it. Growing thirsty, however, he could not resist, and he drank till he became drunk, and fell asleep. Benaiahu then came down and threw the chain over him and fastened it. When he awoke he began to struggle, whereupon he [Benaiahu] said, The Name of thy Master is upon thee, the Name of thy Master is upon thee. [...] Solomon kept him [Ashmedai] with him until he had built the Temple. One day when he was alone with him, he said, it is written, He hath as it were to'afoth and re'em ["the strength of a wild ox"], and we explain that to'afoth means the ministering angels and re'em means the demons. What is your superiority over us? He said to him, Take the chain off me and give me your ring, and I will show you. So he took the chain off him and gave him the ring. He then swallowed him, [viz. "it", the ring] and placing one wing on the earth and one on the sky he hurled him four hundred parasangs. In reference to that incident Solomon said, What profit is there to a man in all his labour wherein he laboureth under the sun." trans. M. Simon.</ref> |
||
<ref>Lane, "Arabian Nights" (1859; 1883), note 93 to chapter 20.</ref> |
|||
<ref>Leonora Leet , "The Hexagram and Hebraic Sacred Science" in :The Secret Doctrine of the Kabbalah, 1999, 212-217.</ref> |
<ref>Leonora Leet , "The Hexagram and Hebraic Sacred Science" in :The Secret Doctrine of the Kabbalah, 1999, 212-217.</ref> |
||
<ref>"Solomon, Seal of", Jewish Encyclopedia |
<ref>"Solomon, Seal of", Jewish Encyclopedia</ref> |
||
Schwandtner, Scriptores Rerum Hungaricarum, ii. 148. Facsimile in M. Friedmann, Seder Eliyahu Rabbah ve-Seder Eliyahu Ztṭa, Vienna, 1901</ |
<ref>Schwandtner, Scriptores Rerum Hungaricarum, ii. 148. Facsimile in M. Friedmann, Seder Eliyahu Rabbah ve-Seder Eliyahu Ztṭa, Vienna, 1901</ref> |
||
Per Pentaculum Salomonis advocavi, dent mihi responsum verum; Heptameron, ed. Agrippa von Nettesheim, Henrici Cornelii Agrippae liber qvartvs De occvlta philosophia, seu de cerimonijs magicis, 1565. ed: Heinrich Cornelius, Karl Anton Nowotny. De occulta philosophia. Graz: Akademische Druck u. Verlagsanstalt, 1967, digital edition by Joseph H. Peterson, 1998, 2008.</ref> |
<ref>Per Pentaculum Salomonis advocavi, dent mihi responsum verum; Heptameron, ed. Agrippa von Nettesheim, Henrici Cornelii Agrippae liber qvartvs De occvlta philosophia, seu de cerimonijs magicis, 1565. ed: Heinrich Cornelius, Karl Anton Nowotny. De occulta philosophia. Graz: Akademische Druck u. Verlagsanstalt, 1967, digital edition by Joseph H. Peterson, 1998, 2008.</ref> |
||
[[Kuva:Star of David.svg|100px|thumb|left|Daavidin tähti on juutalaisen uskonnon ja kansan tunnuskuva.]] |
[[Kuva:Star of David.svg|100px|thumb|left|Daavidin tähti on juutalaisen uskonnon ja kansan tunnuskuva.]] |
||
Versio 18. maaliskuuta 2015 kello 10.46
| Osa artikkelisarjaa |
| Juutalaisuus |
|---|
 |
|
Pyhät paikat |
Daavidintähti (hepr. מָגֵן דָּוִד, magen David eli kirjaimellisesti daavidinkilpi) on kahdesta päällekkäisestä kolmiosta koostuva, kuusisakaraisen tähden muotoinen kuvio. Daavidintähti on perinteisesti juutalaisuuden tunnus: se esiintyy muun muassa Israelin lipussa. Geometrisesti kuvio on kuusikanta eli heksagrammi, joka tunetaan myös Salomonin sinettinä.Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuuBaiḍawi, ii. 187; Ṭabri, "Annales," ed. De Goeje, i. 592 et seq.)."</ref>[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
Alkuperä
Daavidintähden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Arkeologisia todisteita sen käytöstä Palestiinassa kuningas Daavidin aikana tai paljon myöhemminkään ei ole. Kuusikannan sijaan vanhoissa juutalaisissa amuleteissa esiintyi usein viisikanta. Italialaiselta hautausmaalta on löytynyt daavidintähti juutalaisesta hautakivestä, joka voi olla peräisin 200-luvulta. Varhaisin juutalainen kirjallinen lähde, joka mainitsee tähden, on 1100-luvulta.[8] Myös eräs vuodelta 1307 peräisin oleva Tanakh-käsikirjoitus on koristeltu daavidintähdellä. Sitä käytettiin aluksi luultavasti synagogien koristeluun. Kirjaimellinen nimi daavidinkilpi juontuu tähden muodosta, jonka voidaan katsoa muodostavan suojelevan kilven. Heksagrammia ovat käyttäneet myös muut kulttuurit jo kauan ennen juutalaisia.
Vuonna 1354 Böömin kuningas Kaarle IV antoi Prahan juutalaisille punaisen lipun, jossa oli sekä daavidintähti että Salomon sinetti (viisikanta)[8]. Budapestin juutalaisten lippu puolestaan oli vuodesta 1460 alkaen kaksi daavidintähteä punaisella pohjalla. Ensimmäisessä hepreankielisessä rukouskirjassa, joka painettiin Prahassa vuonna 1512, on kannessa suuri daavidintähti. Vuonna 1648 juutalaiset saivat jälleen lipun tunnustuksena osallistumisesta kaupungin puolustukseen ruotsalaisia vastaan. Tässä lipussa oli punaisella pohjalla keltainen daavidintähti.
Juutalainen kansanperinne yhdistää kuvion Salomon kiveen tai Salomon sinettiin, joka oli kuningas Salomon käyttämä, paholaisia hallitseva taikavoimainen sinettisormus. Kuningas Daavidilla puolestaan oli perimätiedon mukaan taikakilpi, joka suojeli häntä vihollisilta. Ranskan vallankumousta seurasi Euroopassa syrjityille juutalaisille vapaampi kausi, ja he valitsivat daavidintähden kristittyjen ristiä vastaavaksi tunnukseksi. Eräs oletus tähden muodosta on seuraava: nimi Daavid koostuu heprean kielessä kolmesta merkistä, joista kaksi on dalet-kirjaimia. Daletin varhainen kirjoitusasu puolestaan muistutti kolmiota (samasta kirjaimesta kehittyi kreikan delta, Δ), joten kaksi kolmiota on saatettu liittää yhteen tähdeksi.
Jotkut ortodoksijuutalaiset eivät halua käyttää kuusikantaa sen okkultistisen käytön vuoksi. Se on kuitenkin tärkeä tunnus kabbalassa. Daavidintähti kaiverretaan usein juutalaisten hautakiviin. Muita juutalaisuuden varhaisia tunnuksia ovat šofar (pässinsarvi), lulav (palmunlehvä) ja menora (seitsenhaarainen kynttilänjalka). Daavidintähti on näitä kaikkia myöhäisempi.
Kansallissosialismi ja daavidintähti
- Pääartikkeli: Keltainen daavidintähti
Natsit käyttivät daavidintähteä holokaustin aikana juutalaisten erottamiseen muusta väestöstä. 6. syyskuuta 1941 lähtien kaikkien saksalaisten valtaamilla alueilla asuvien yli 6-vuotiaiden juutalaisten oli käytettävä daavidintähteä ja sanaa Jude selvästi näkyvillä vaatteissaan. Ranskassa sana oli Juif, Alankomaissa Jood. Vallatussa Puolassa juutalaisten piti käyttää valkoista käsivarsinauhaa, jossa oli sininen daavidintähti. Myös keskitysleireillä juutalaisten vankien tunnuksena oli kahdesta kolmiosta muodostettu tähti.
Kerrotaan, että kun Tanskan juutalaisille asetettiin määräys tähden käytöstä, oli seuraavana päivänä koko Tanska sonnustautunut daavidintähteen natsien hämäämiseksi, mukaan lukien kuningas Kristian X. Näin tähdenkäyttöpakko jäi tehottomaksi, ja suurin osa Tanskan juutalaisväestöstä saatiin pelastettua Ruotsiin. Tarina on kuitenkin todennäköisesti vain kansantaru, ja esimerkiksi kuningatar Margareeta II on kiistänyt sen. Tarina on todennäköisesti peräisin Otto Premingerin ohjaamasta elokuvasta Exodus, jossa nuori, suhteellisen suojattua elämää holokaustin aikana elänyt Tanskan juutalainen tyttö kertoo Auschwitzissa Sonderkommandona ja natsien seksileluna olleelle pojalle tämän tarinan korostaakseen kuinka hyviä ihmisiä tanskalaiset ovat. Tieto on siis peräisin joko kirjailija Leon Urisin tai elokuvan käsikirjoittaja Dalton Trumbon kynästä.
Natsien tapa asettaa juutalaisille pukeutumismääräyksiä heidän erottamisekseen ei ollut mikään uusi ajatus, sillä samaa temppua on käytetty jo vuosisatoja.
Punainen Daavidintähti
- Pääartikkeli: Magen David Adom
Punainen Daavintähti (hepr. מגן דוד אדום, Magen David Adom eli kirjaimellisesti Punainen Daavidinkilpi) on Israelissa toimiva, Punaista Ristiä ja Punaista Puoltakuuta vastaava palvelu. Se antaa lääketieteellistä apua hätätapauksissa ja hoitaa ambulanssi- sekä veripalvelua.
Lähteet
- ↑ Sean Anthony, The Caliph and the Heretic: Ibn Saba' and the Origins of Shi`ism, 2011, p. 220.
- ↑ The story involves Solomon giving a ring and a chain to one Benaiahu son of Jehoiada to catch the demon Ashmedai, using the demon's help to build the temple; Ashmedai later tricks Solomon into giving him the ring and swallows it. "Solomon thereupon sent thither Benaiahu son of Jehoiada, giving him a chain on which was graven the [Divine] Name and a ring on which was graven the Name and fleeces of wool and bottles of wine. Benaiahu went and dug a pit lower down the hill and let the water flow into it13 and stopped [the hollow] With the fleeces of wool, and he then dug a pit higher up and poured the wine into it14 and then filled up the pits. He then went and sat on a tree. When Ashmedai came he examined the seal, then opened the pit and found it full of wine. He said, it is written, Wine is a mocker, strong drink a brawler, and whosoever erreth thereby is not wise,15 and it is also written, Whoredom and wine and new wine take away the understanding.16 I will not drink it. Growing thirsty, however, he could not resist, and he drank till he became drunk, and fell asleep. Benaiahu then came down and threw the chain over him and fastened it. When he awoke he began to struggle, whereupon he [Benaiahu] said, The Name of thy Master is upon thee, the Name of thy Master is upon thee. [...] Solomon kept him [Ashmedai] with him until he had built the Temple. One day when he was alone with him, he said, it is written, He hath as it were to'afoth and re'em ["the strength of a wild ox"], and we explain that to'afoth means the ministering angels and re'em means the demons. What is your superiority over us? He said to him, Take the chain off me and give me your ring, and I will show you. So he took the chain off him and gave him the ring. He then swallowed him, [viz. "it", the ring] and placing one wing on the earth and one on the sky he hurled him four hundred parasangs. In reference to that incident Solomon said, What profit is there to a man in all his labour wherein he laboureth under the sun." trans. M. Simon.
- ↑ Lane, "Arabian Nights" (1859; 1883), note 93 to chapter 20.
- ↑ Leonora Leet , "The Hexagram and Hebraic Sacred Science" in :The Secret Doctrine of the Kabbalah, 1999, 212-217.
- ↑ "Solomon, Seal of", Jewish Encyclopedia
- ↑ Schwandtner, Scriptores Rerum Hungaricarum, ii. 148. Facsimile in M. Friedmann, Seder Eliyahu Rabbah ve-Seder Eliyahu Ztṭa, Vienna, 1901
- ↑ Per Pentaculum Salomonis advocavi, dent mihi responsum verum; Heptameron, ed. Agrippa von Nettesheim, Henrici Cornelii Agrippae liber qvartvs De occvlta philosophia, seu de cerimonijs magicis, 1565. ed: Heinrich Cornelius, Karl Anton Nowotny. De occulta philosophia. Graz: Akademische Druck u. Verlagsanstalt, 1967, digital edition by Joseph H. Peterson, 1998, 2008.
- ↑ a b Jacobs, Joseph & Blau, Ludwig: Magen Dawid Jewish Encyclopedia. Viitattu 10.11.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- 1906 Jewish Encyclopedia on Jewish symbols (englanniksi)
- Kulanu on the Star of David (englanniksi)