Ero sivun ”Suomennoskirjallisuus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjallisuutta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Suomennoskirjallisuus''' on mitä tahansa muusta [[kieli|kielestä]] [[suomen kieli|suomen kielelle]] käännettyä eli suomennettua [[kirjallisuus|kirjallisuutta]]. Se muodostaa yhdessä suomenkielisen ja [[ruotsin kieli|ruotsinkielisen]] kirjallisuuden kanssa [[Suomen kirjallisuus|Suomen kirjallisuuden]] rungon. Erityisesti ''suomenkielisessä kirjallisuudessa'' suomennoskirjallisuus on ollut merkittävässä osassa sillä ”suomen kirjakieli on käytännössä luotu kääntämällä”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke=Suomennoskirjallisuuden historia -hankkeen yleisesittely | Osoite=http://kvl.joensuu.fi/suomennoskirjallisuus/l.php?Aihe=17 | Ajankohta= | Julkaisija= | Viitattu=26.5.2007}}</ref>
'''Suomennoskirjallisuus''' on mitä tahansa muusta [[kieli|kielestä]] [[suomen kieli|suomen kielelle]] käännettyä eli suomennettua [[kirjallisuus|kirjallisuutta]]. Se muodostaa yhdessä suomenkielisen ja [[ruotsin kieli|ruotsinkielisen]] kirjallisuuden kanssa [[Suomen kirjallisuus|Suomen kirjallisuuden]] rungon. Erityisesti ''suomenkielisessä kirjallisuudessa'' suomennoskirjallisuus on ollut merkittävässä osassa sillä ”suomen kirjakieli on käytännössä luotu kääntämällä”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke= Suomennoskirjallisuuden historia -hankkeen yleisesittely | Osoite=http://kvl.joensuu.fi/suomennoskirjallisuus/l.php?Aihe=17 | Ajankohta= | Julkaisija= | Viitattu=26.5.2007}}</ref>


Ensimmäinen julkaistu suomenkielinen kirja, [[Mikael Agricola]]n ''[[abckiria]]'' vuodelta 1543<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Mikael Agricolan historia| Osoite = http://www.utu.fi/agricola2007/agricola/historia/| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 26.5.2007}}</ref> on osittain alkuperäistä suomen kieltä mutta suurelta osaltaan se on suomennosta kirkollisista teksteistä. Myös muut Agricolan julkaisut olivat lähinnä kirkollisia käännöksiä, joissa oli muun muassa hänen kirjoittamia ohjeita. Kuuluisimpia varhaisia suomenkielisiä alkuperäisteoksia olivat vasta 1800-luvun ''[[Kalevala]]'' (1849) ja ''[[Seitsemän veljestä]]'' (1870).
Ensimmäinen julkaistu suomenkielinen kirja, [[Mikael Agricola]]n ''[[abckiria]]'' vuodelta 1543<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Mikael Agricolan historia| Osoite = http://www.utu.fi/agricola2007/agricola/historia/| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 26.5.2007}}</ref> on osittain alkuperäistä suomen kieltä mutta suurelta osaltaan se on suomennosta kirkollisista teksteistä. Myös muut Agricolan julkaisut olivat lähinnä kirkollisia käännöksiä, joissa oli muun muassa hänen kirjoittamia ohjeita. Kuuluisimpia varhaisia suomenkielisiä alkuperäisteoksia olivat vasta 1800-luvun ''[[Kalevala]]'' (1849) ja ''[[Seitsemän veljestä]]'' (1870).

Versio 14. maaliskuuta 2015 kello 16.46

Suomennoskirjallisuus on mitä tahansa muusta kielestä suomen kielelle käännettyä eli suomennettua kirjallisuutta. Se muodostaa yhdessä suomenkielisen ja ruotsinkielisen kirjallisuuden kanssa Suomen kirjallisuuden rungon. Erityisesti suomenkielisessä kirjallisuudessa suomennoskirjallisuus on ollut merkittävässä osassa sillä ”suomen kirjakieli on käytännössä luotu kääntämällä”.[1]

Ensimmäinen julkaistu suomenkielinen kirja, Mikael Agricolan abckiria vuodelta 1543[2] on osittain alkuperäistä suomen kieltä mutta suurelta osaltaan se on suomennosta kirkollisista teksteistä. Myös muut Agricolan julkaisut olivat lähinnä kirkollisia käännöksiä, joissa oli muun muassa hänen kirjoittamia ohjeita. Kuuluisimpia varhaisia suomenkielisiä alkuperäisteoksia olivat vasta 1800-luvun Kalevala (1849) ja Seitsemän veljestä (1870).

Suomennoskirjallisuuden vaiheita

Suomennoskirjallisuuden osuus julkaistusta kaunokirjallisuudesta kasvoi 1900-luvun alkuvuosina merkittävästi. Suomessa oli myös ulkomaisen kirjallisuuden vastustajia, jotka näkivät vieraat vaikutteet turmiollisina. WSOY:n Jalmari Jäntin mielestä vieraan kulttuuripiirin kirjoja käännettiin liikaa. Hänen mukaansa ihmiset olivat vailla edellytyksiä ymmärtää käännettyä kirjallisuutta. Saksalaisuuteen suuntautuneiden lukeneiston edustajien silmissä muun muassa englantilainen kirjallisuus oli pinnallista.[3]

»Vain omalla äidinkielellään voi todella tavoittaa kaikki ne vivahdukset ja hienovaraiset sävyjen hipaisut, joita kätkeytyy sanojen ja sanontojen sisäisiin vuorovaikutuksiin.»
([4])

Lähteet

Viitteet

  1. Suomennoskirjallisuuden historia -hankkeen yleisesittely kvl.joensuu.fi. Viitattu 26.5.2007.
  2. Mikael Agricolan historia utu.fi. Viitattu 26.5.2007.
  3. Leppihalme, Ritva: Britteinsaarten kertomakirjallisuus. Teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia 2, s. 156, 158–159.
  4. Varteva, Risto: Hyvä suomentaja takaa laadun. Helsingin sanomat 30.9.1995, s. C1. Lainaus teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia 2, s. 165.

Kirjallisuutta

  • Paloposki, Outi & Riikonen, H. K. (toim.): Suomennetun tietokirjallisuuden historia: 1800-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2013. ISBN 978-952-222-216-9.
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.