Ero sivun ”Antihistamiinit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
|||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
*[[Ranitidiini]] |
*[[Ranitidiini]] |
||
*[[Setiritsiini]] |
*[[Setiritsiini]] |
||
* [[∂ƒ∂]] |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 4. maaliskuuta 2015 kello 14.47
Antihistamiini on lääke, joka toimii histamiinin vastavaikuttajana ja estää sen toimintaa.[1] Useimmat antihistamiinit ovat vaikutusmekanismiltaan histamiini H1 -reseptorin käänteisagonisteja, ja pieni vähemmistö H2-reseptorin salpaajia. Monilla antihistamiineilla on lisäksi antikolinerginen vaikutus,[2] joka voi käyttötarkoituksesta riippuen olla eduksi tai haitaksi.
Antihistamiineja käytetään usein allergialääkkeinä, koska ne pysäyttävät histamiinin aiheuttaman allergisen reaktion. Antihistamiinit auttavat allergiseen nuhaan, silmien vuotamiseen sekä kutiamiseen, tukkoisuuteen ja muihin tyypillisiin mm. siitepölyallergian oireisiin. Vanhemmat antihistamiinit aiheuttivat yleisesti pahoja sivuvaikutuksia, mm. väsymystä ja ärtyisyyttä. Uudetkin antihistamiinit vaikuttavat autonomiseen hermostoon, minkä takia ne voivat aiheuttaa sydämentykytystä, hyperventilaatiota ja antikolinergisiä haittoja. Antihistamiinien unettava vaikutus perustuu siihen, että ne estävät hypotalamuksen takaosan histamiinisolujen erittämän histamiinin vireyttävää vaikutusta.
Matkapahoinvointia voi hoitaa antihistamiineja sisältävillä lääkkeillä.[3]
Antihistamiineja
- Akrivastiini
- Deksbromifeniramiini
- Desloratadiini
- Difenhydramiini
- Ebastiini
- Feksofenadiini
- Famotidiini
- Hydroksitsiini
- Levosetiritsiini
- Loratadiini
- Mitsolastiini
- Nitsatidiini
- Ranitidiini
- Setiritsiini
- ∂ƒ∂
Katso myös
Lähteet
- ↑ antihistamiini Terveyskirjasto. Duodecim.
- ↑ Antikolinerginen lääkitys saattaa heikentää hiukan iäkkäiden tiedollisia taitoja Lääketietokeskus 2011
- ↑ Facta 2001 s. 560 / antihistamiinit