Ero sivun ”Kurki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
→‎Elinympäristö: +Suomessa Söderfjärden kurkien levähdyspaikka
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 65: Rivi 65:


[[Luokka:Kurkilinnut]]
[[Luokka:Kurkilinnut]]
[[Luokka:Suomen maakuntalinnut]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Versio 4. maaliskuuta 2015 kello 01.02

Tämä artikkeli käsittelee lintua. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kurki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kurkilinnut Gruiformes
Heimo: Kurjet Gruidae
Suku: Kurjet Grus
Laji: grus
Kaksiosainen nimi

Grus grus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Kurki Wikispeciesissä
  Kurki Commonsissa

Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.

Koko ja ulkonäkö

Kurki

Kurjen vartalo on pääosin vaaleanharmaa. Sillä on musta pää ja kaulan yläosa sekä valkoinen poski. Takaraivolla kurjella on punainen paljas laikku, jonka koko vaihtelee. Nuorten kurkien pää on yksivärinen ja ruskehtava. Useilla pesivillä kurjilla selkä on ruosteensävyinen, koska se tahriutuu rautapitoiseen tai saviseen suoveteen linnun hautoessa.[2] Kaukaa katsottuna kurki muistuttaa ulkonäöltään harmaahaikaraa, vaikkei ole sille mitään sukua. Kurjen erottaa harmaahaikarasta varmimmin siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjen pituus on 96–120 cm ja siipien kärkiväli 180–222 cm.[2][3] Kurjen äänet ovat raikuvan voimakkaita. Poikaset ja nuoret linnut vinkuvat korkealla ja kuuluvalla äänellä.

Vanhin suomalainen rengastettu kurki on ollut 17 vuotta 2 kuukautta 25 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin.

Levinneisyys

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2004 Suomessa pesi noin 19 000 kurkiparia. Vuosina 2006-2009 kannanarvio oli jo 30-40 000 paria[4]. Se on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa. Keväällä ne saapuvat huhtikuun puolivälin paikkeilla, ja syksyllä lähtevät syyskuussa ja lokakuun alkupuoliskolla. Kurjet lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa suurten lintujen ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä. Auran kärjessä lentävää vaihdellaan. Suurimmissa auroissa voi olla satoja lintuja. Suomalaisten kurkien muuttoreittejä on tutkittu satelliittilähettimien avulla vuodesta 2006[5].

Maailmanlaajuisesti populaatio käsittää 210 000–250 000 yksilöä, joista enin osa pesii Venäjällä ja Fennoskandiassa.

Elinympäristö

Kurkiperhe pellolla

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä. Pesintä järvien ja merenlahtien ruoikoissa lisääntyy kaiken aikaa. Muuttoaikoina kurjet viihtyvät vilja- ja perunapelloilla. Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Kurki on aiheena myös Tervolan vaakunassa. Suomessa ylivoimaisesti suosituin kurkien levähdyspaikka on Vaasan kaupungin vieressä sijaitseva Söderfjärdenin 2300 hehtaarin peltoaukea, jossa kurkia voidaan tavata syksyisin jopa 10 000[6].

Lisääntyminen

Kurkien saavuttua pesimäsoilleen ne esittävät upeita soidintansseja ja trumpettimaiset törähdykset kuuluvat kauas. Kurjet muodostavat elämänikäisen parisuhteen. Ne alkavat pesiä vasta 4–6-vuotiaina. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Pesä on laajahko keko ruohoja, sammalia, oksia ja muita kasvinosia. Pariskunta rakentaa pesän yhdessä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa, mutta kylminä keväinä vasta toukokuussa. Munia on yksi tai kaksi, pohjaväriltään vihertäviä tai ruskehtavia tummin laikuin. Molemmat puolisot hautovat yhteensä yli 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja osaavat jo hyvin pieninä uida ja juosta lujaa. Ne oppivat lentämään 2½ kuukauden ikäisinä. Poikasen kerjuuääni on hyvin korkea ja kauas kantava.

Ravinto

Kurjet ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät sammakoita, jyrsijöitä, kalaa, linnunpoikasia, mutta myös viljaa, perunoita ja marjoja.

Lähteet

  1. BirdLife International: Grus grus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)
  2. a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 128. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  3. Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 120. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kurki
  5. http://www.satelliittikurjet.fi/
  6. http://www.sundom.fi/fi/soderfjarden

Aiheesta muualla