Ero sivun ”Kehitysvammaliitto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Lähteetön |
→Katso myös: +Kehitysvammaisten Tukiliitto |
||
Rivi 65: | Rivi 65: | ||
* [[Rettin oireyhtymä]] |
* [[Rettin oireyhtymä]] |
||
* [[Williamsin syndrooma|Williamsin oireyhtymä]] |
* [[Williamsin syndrooma|Williamsin oireyhtymä]] |
||
* [[Kehitysvammaisten Tukiliitto]] |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
Versio 3. maaliskuuta 2015 kello 01.18
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kehitysvammaliitto on suomalainen järjestö, jonka toiminnan tavoitteena on edistää kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa. Kehitysvammaliiton yhteiskuntavisiona on inklusiivinen eli kaikki ihmiset mukaan ottava yhteiskunta.
Perustehtävät
Kehitysvammaliiton perustehtäviä ovat tutkimus, kehittämistoiminta, henkilöstön koulutus, materiaalin tuotanto, selkokielisen tiedonvälityksen ja kulttuurin edistäminen, esteettömän ja osallistavan kommunikoinnin ja tietotekniikan käytön edistäminen sekä tiedotus- ja vaikuttamistoiminta.
Kehitysvammaliitto toimii yhteistyössä vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä, alan työntekijöiden, palveluntuottajien, järjestöjen, yritysten ja viranomaisten kanssa.
Toiminnan ydinalueita ovat
- kehitys- ja puhevammaisuus
- kommunikaatio ja vuorovaikutus
- saavutettavuus ja esteettömyys
- oppiminen
- asuminen
- työ.
Kehitysvammaliiton toiminnassa lähtökohtana olevat arvot ovat
- ihmisarvon kunnioitus
- asiantuntemus
- luotettavuus
- vuorovaikutuksellisuus
- saavutettavuus.
Kehitysvammaliiton toimintaan kuuluu mm. seuraavia osa-alueita:
- Edunvalvonta – esimerkiksi vaikuttaminen alan lainsäädännön kehittämiseen.
- Tietoisuuden parantaminen kohderyhmien tarpeista ja mahdollisuuksista.
- Laadukkaiden palveluiden edistäminen.
- Tutkimuksen edistäminen.
- Saavutettavuuden edistäminen – esimerkiksi selkokielisten materiaalien ja tiedottamisen keinoin.
- Kohderyhmän osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen – esimerkiksi asenteisiin vaikuttaminen tiedotustoiminnan kautta.
- Kohderyhmän elinikäisen oppimisen edistäminen – esimerkiksi tuottamalla kohderyhmälle perus- ja toisen asteen koulutukseen oppimateriaaleja.
Kehitysvammaliitto ylläpitää useita kehitysvammaisuuteen kytkeytyviä verkkosivustoja. Vuonna 1952 perustetun Kehitysvammaliiton toiminnan merkittävin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys (RAY).
Kansainvälinen toiminta
Kehitysvammaliitto on mukana mm. useissa eurooppalaisissa yhteistyöverkostoissa ja projekteissa. Kansainväliseen toimintaan on lukeutunut myös useita hankkeita Pietarissa sekä ulkoministeriön että Euroopan komission tuella.
Yhteystiedot
Kehitysvammaliiton toimisto sijaitsee Helsingissä Malmilla.
Jäsenet
Varsinaisina jäseninä Kehitysvammaliittoon kuuluu kuntayhtymiä, kuntia, seurakuntia, rekisteröityjä yhdistyksiä ja säätiöitä. Kannatusjäsenet ovat yksityisiä ihmisiä. Jäsenet tekevät kehitysvammatyötä tai toimivat muuten kehitysvammaisten ihmisten hyväksi.
Katso myös
- Aarskogin oireyhtymä
- AGU-tauti
- Angelmanin oireyhtymä
- Autismi
- Bardet-Biedlin oireyhtymä
- Cohenin oireyhtymä
- Cornelia de Lange -oireyhtymä
- Downin oireyhtymä
- Kehitysvamma
- Fetaalialkoholisyndrooma
- Fragile-X-oireyhtymä
- INCL-tauti
- Papunet
- Prader-Willin oireyhtymä
- Rettin oireyhtymä
- Williamsin oireyhtymä
- Kehitysvammaisten Tukiliitto
Aiheesta muualla
- Kehitysvammaliiton kotisivut
- Oppimateriaalikeskus Opike kehittää ja tuottaa materiaaleja opetuksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen tueksi.
- Papunet on verkkosivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä.
- Selkokeskuksen sivusto sisältää tietoa esimerkiksi selkokielen teoriasta.
- Selkosanomat on selkokielinen ajankohtaislehti internetissä.
- Tikas tarjoaa tukea tietotekniikan oppimiseen.
- Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten kommunikointia ja vammaisten ihmisten tietotekniikan käyttöä.
- Vernerissä on tietoa kehitysvammaisuudesta sekä yleis- että selkokielellä.