Ero sivun ”Söderfjärden” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
varmaan noin |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Ajatus [[marskimaa]]n kaltaisen alueen kuivauksesta esitettiin jo 1700-luvulla. Hanke toteutettiin 1900-luvun alun kuivaushankkeessa, joka valmistui 1927 kraatterin saadessa nykyisen ulkoasunsa. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista Söderfjärden on ainoa, joka ei ole järvi tai merenlahti. Söderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 hehtaaria. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla. |
Ajatus [[marskimaa]]n kaltaisen alueen kuivauksesta esitettiin jo 1700-luvulla. Hanke toteutettiin 1900-luvun alun kuivaushankkeessa, joka valmistui 1927 kraatterin saadessa nykyisen ulkoasunsa. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista Söderfjärden on ainoa, joka ei ole järvi tai merenlahti. Söderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 hehtaaria. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla. |
||
Söderfjärden on myös yksi [[Ympäristöministeriö]]n määrittelemistä Suomen [[Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa|valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista]] ja se on tunnettu sinne kerääntyvistä [[kurki]]en muuttoparvista. Kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2009 laskettiin parhaana päivänä alueella 7 966 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 10 000 |
Söderfjärden on myös yksi [[Ympäristöministeriö]]n määrittelemistä Suomen [[Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa|valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista]] ja se on tunnettu sinne kerääntyvistä [[kurki]]en muuttoparvista. Kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2009 laskettiin parhaana päivänä alueella 7 966 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 10 000 yksilöön, joten Söderfjärden on ylivoimaisesti tärkein kurkien levähdyspaikka Suomessa. |
||
Meteoriihi on vierailukeskus keskellä Söderfjärdenin meteoriittikraatteria. |
Meteoriihi on vierailukeskus keskellä Söderfjärdenin meteoriittikraatteria. |
||
Versio 2. maaliskuuta 2015 kello 23.36
Söderfjärden on törmäyskraatteri, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Vaasan kaupungista etelään. Alueella sijaitsevat Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät. Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin 6,6 kilometriä ja alkuperäinen syvyys noin 300 metriä. Kraatteri on nykyisin täyttynyt kambrikautisilla hiekkakivillä, ja siitä on näkyvissä enää sen metsäinen ulkoreuna ja kraatterin pyöreä muoto.
Ajatus marskimaan kaltaisen alueen kuivauksesta esitettiin jo 1700-luvulla. Hanke toteutettiin 1900-luvun alun kuivaushankkeessa, joka valmistui 1927 kraatterin saadessa nykyisen ulkoasunsa. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista Söderfjärden on ainoa, joka ei ole järvi tai merenlahti. Söderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 hehtaaria. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla.
Söderfjärden on myös yksi Ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja se on tunnettu sinne kerääntyvistä kurkien muuttoparvista. Kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2009 laskettiin parhaana päivänä alueella 7 966 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 10 000 yksilöön, joten Söderfjärden on ylivoimaisesti tärkein kurkien levähdyspaikka Suomessa.
Meteoriihi on vierailukeskus keskellä Söderfjärdenin meteoriittikraatteria.
Lähteet
Aiheesta muualla