Ero sivun ”Elokuvakerho” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
sirpaletieto pois, monilla muillakin oli seminaareja yms |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
[[Suomi|Suomessa]] elokuvakerhojen kukoistuskausi ajoittuu 1960-luvulta 1980-luvulle. Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho on vuonna 1952 perustettu [[Turun elokuvakerho]]. Elokuvakerhojen toiminnan hiipumiseen on vaikuttanut [[video]]n ja [[DVD|DVD:n]] yleistyminen, [[televisio]]n parantunut elokuvatarjonta ja klassikkoelokuvien kopioiden vaikeutunut saatavuus.<ref name =kaipainen/> |
[[Suomi|Suomessa]] elokuvakerhojen kukoistuskausi ajoittuu 1960-luvulta 1980-luvulle. Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho on vuonna 1952 perustettu [[Turun elokuvakerho]]. Elokuvakerhojen toiminnan hiipumiseen on vaikuttanut [[video]]n ja [[DVD|DVD:n]] yleistyminen, [[televisio]]n parantunut elokuvatarjonta ja klassikkoelokuvien kopioiden vaikeutunut saatavuus.<ref name =kaipainen/> |
||
== |
==Elokuvakerhot Suomessa== |
||
Suomen ensimmäiset elokuvakerhot syntyivät Helsinkiin vuonna 1952. Kaikille avoin Elokuvakerho Studio aloitti näytäntönsä helmikuussa ja [[Jouko Tyyri]]n ja [[Pekka Lounela]]n puuhaama opiskelijoille rajattu Akateeminen Filmikerho lokakuussa. Pääkaupungin ulkopuolelle kerhotoiminta alkoi levitä aluksi etenkin ruotsinkielisen väestön asuttamille paikakunnille. [[Turun elokuvakerho]] aloitti 1952, minkä jälkeen seurasivat [[Karjaa]], [[Kokkola]], [[Vaasa]], [[Tammisaari]] ja [[Loviisa]].<ref>Hannula, Risto: ''Kerholiikkeen perintö ja miten sitä on vaalittu'', Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–20.</ref> |
Suomen ensimmäiset elokuvakerhot syntyivät Helsinkiin vuonna 1952. Kaikille avoin Elokuvakerho Studio aloitti näytäntönsä helmikuussa ja [[Jouko Tyyri]]n ja [[Pekka Lounela]]n puuhaama opiskelijoille rajattu Akateeminen Filmikerho lokakuussa. Pääkaupungin ulkopuolelle kerhotoiminta alkoi levitä aluksi etenkin ruotsinkielisen väestön asuttamille paikakunnille. [[Turun elokuvakerho]] aloitti 1952, minkä jälkeen seurasivat [[Karjaa]], [[Kokkola]], [[Vaasa]], [[Tammisaari]] ja [[Loviisa]].<ref>Hannula, Risto: ''Kerholiikkeen perintö ja miten sitä on vaalittu'', Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–20.</ref> |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Vuonna 1956 perustetun Elokuvakerhojen liiton perustajajäseniä olivat [[Jörn Donner]], [[Jerker A. Eriksson]], Kaj Gahnström, [[Risto Hannula]], [[Dave Liebkind]], Pekka Lounela, Inkeri Lius, [[Helge Miettunen]], [[Aito Mäkinen]], [[Bengt Pihlström]], [[Lasse Pöysti]], [[Jouko Tyyri]], Pentti Siivonen, Stig Stenholm, Risto Varjonen ja Auli-Maija Viljanen.<ref>[http://seklry.blogspot.fi/search/label/SEKLin%20historia Elokuvakerhojen liiton perustajajäsenet], SEKL-blogi 20.8.2008, viitattu 28.2.2015.</ref> Kevyempiä ja edullisempia projektoreita käyttävät 16 mm filmikopiot elokuvista mahdollistivat elokuvakerhotoiminnan laajenemisen yhä pienemmille paikkakunnille ja erityisryhmille kuten ylioppilaskuntatoimintaan.<ref>Vilhunen, Jukka: ''Kerholiikkeen kysymyksiä'', Projektio 3/1979, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 3.</ref> |
Vuonna 1956 perustetun Elokuvakerhojen liiton perustajajäseniä olivat [[Jörn Donner]], [[Jerker A. Eriksson]], Kaj Gahnström, [[Risto Hannula]], [[Dave Liebkind]], Pekka Lounela, Inkeri Lius, [[Helge Miettunen]], [[Aito Mäkinen]], [[Bengt Pihlström]], [[Lasse Pöysti]], [[Jouko Tyyri]], Pentti Siivonen, Stig Stenholm, Risto Varjonen ja Auli-Maija Viljanen.<ref>[http://seklry.blogspot.fi/search/label/SEKLin%20historia Elokuvakerhojen liiton perustajajäsenet], SEKL-blogi 20.8.2008, viitattu 28.2.2015.</ref> Kevyempiä ja edullisempia projektoreita käyttävät 16 mm filmikopiot elokuvista mahdollistivat elokuvakerhotoiminnan laajenemisen yhä pienemmille paikkakunnille ja erityisryhmille kuten ylioppilaskuntatoimintaan.<ref>Vilhunen, Jukka: ''Kerholiikkeen kysymyksiä'', Projektio 3/1979, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 3.</ref> |
||
[[Kajaani]]n ensimmäinen elokuvakerho oli vuonna 1960 perustettu KaTe-Kino, jota seurasivat elokuvakerho Méliès ja vuonna 1972 perustettu Kajaanin elokuvakerho. Näiden kerhojen ”kasvatteja” ovat muiden muassa elokuvakriitikko [[Mikael Fränti]], elokuvatutkija [[Sakari Toiviainen]] ja elokuvaohjaaja [[Tapio Suominen (ohjaaja)|Tapio Suominen]].<ref>[http://www.kajaaninelokuvakerho.com/kerhon-historiikki Kerhon historiikki], Kajaanin elokuvakerho, viitattu 28.2.2015.</ref> Hämeenlinnaan elokuvakerho syntyi taideyhdistyksen aloitteesta marraskuussa 1964. Hämeenlinnan elokuvakerho HEK aloitti näytöksensä keväällä 1965, ja ne jatkuivat yhtäjaksoisesti kevääseen 1969 saakka, jolloin kerhon alkuperäiset vetäjät jäivät pois toiminnasta. Kerho perustettiin kuitenkin uudelleen seuraavana vuonna ja liitettiin osaksi Hämeenlinnan [[kansalaisopisto]]n toimintaa.<ref>Nättiaho, Reijo: ''20 vuotta vireätä elokuvakerhotoimintaa'', Projektio 3/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–19.</ref> [[Kouvola]]an perustettu Pohjois-Kymenlaakson teiniyhdistyksen elokuvakerho muutti nimensä [[Edvin Laine]] |
[[Kajaani]]n ensimmäinen elokuvakerho oli vuonna 1960 perustettu KaTe-Kino, jota seurasivat elokuvakerho Méliès ja vuonna 1972 perustettu Kajaanin elokuvakerho. Näiden kerhojen ”kasvatteja” ovat muiden muassa elokuvakriitikko [[Mikael Fränti]], elokuvatutkija [[Sakari Toiviainen]] ja elokuvaohjaaja [[Tapio Suominen (ohjaaja)|Tapio Suominen]].<ref>[http://www.kajaaninelokuvakerho.com/kerhon-historiikki Kerhon historiikki], Kajaanin elokuvakerho, viitattu 28.2.2015.</ref> Hämeenlinnaan elokuvakerho syntyi taideyhdistyksen aloitteesta marraskuussa 1964. Hämeenlinnan elokuvakerho HEK aloitti näytöksensä keväällä 1965, ja ne jatkuivat yhtäjaksoisesti kevääseen 1969 saakka, jolloin kerhon alkuperäiset vetäjät jäivät pois toiminnasta. Kerho perustettiin kuitenkin uudelleen seuraavana vuonna ja liitettiin osaksi Hämeenlinnan [[kansalaisopisto]]n toimintaa.<ref>Nättiaho, Reijo: ''20 vuotta vireätä elokuvakerhotoimintaa'', Projektio 3/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–19.</ref> [[Kouvola]]an perustettu Pohjois-Kymenlaakson teiniyhdistyksen elokuvakerho muutti nimensä [[Edvin Laine]]elta suostumuksen saatuaan Elokuvaryhmä Edviniksi.<ref>Astala, Erkki ja Vilhunen, Jukka: ''Kohellusta ja käsikranaatteja'', Projektio 3/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 22–23.</ref> [[Turun yliopiston ylioppilaskunta]] perusti elokuvakerho Kinokoplan 1965.<ref>[http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/viihde/kinokopla-juhlii-palkintoehdokkaiden-kevatsarjalla Kinokopla juhlii palkintoehdokkaiden kevätsarjalla], Aamuset 21.1.2015, viitattu 28.2.2015.</ref> Samana vuonna aloitti Tampereella Elokuvakerho Monroe, jonka toiminta oli 1980-luvun alussa Suomen laajinta noin 1 300 jäsenellä ja 50–60 vuosittaisella elokuvanäytöksellä.<ref>Rautavuori, Piritta: [http://www15.uta.fi/festnews/fn2003/sunnuntai/monroe.html Ainoa laatuaan, Tampereen Elokuvakerho Monroe täytti 35 vuotta], Tampereen yliopisto 2003, viitattu 28.2.2015.</ref> |
||
1950- ja 1960-lukujen vaihteessa aktiiviset elokuvakerholaiset seurasivat mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen taide-elokuvan uutuuksia ja pyrkivät vaikuttamaan elokuvien maahantuojiin esimerkiksi amerikkalaisen [[underground]]-elokuvan ja eurooppalaisten merkkiteosten Suomeen saamiseksi. Kun [[Alain Resnais|Alain Resnais’n]] merkkiteosta ''[[Viime vuonna Marienbadissa]]'' ei aiottu tuoda maahan, suurimmat elokuvakerhot kirjoittivat vetoomuksen maahantuojille, ja lopulta elokuva saatiin ohjelmistoon.<ref name = nummelin>Nummelin, Juri: [http://jurinummelin.blogspot.fi/2006/01/tapani-maskulan-haastattelu.html Tapani Maskulan haastattelu], Julkaisemattomia-blogi 24.1.2006, julkaistu alun perin Zoom-elokuvakerhon lehdessä 2000-luvun alussa. Viitattu 1.3.2015.</ref> |
1950- ja 1960-lukujen vaihteessa aktiiviset elokuvakerholaiset seurasivat mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen taide-elokuvan uutuuksia ja pyrkivät vaikuttamaan elokuvien maahantuojiin esimerkiksi amerikkalaisen [[underground]]-elokuvan ja eurooppalaisten merkkiteosten Suomeen saamiseksi. Kun [[Alain Resnais|Alain Resnais’n]] merkkiteosta ''[[Viime vuonna Marienbadissa]]'' ei aiottu tuoda maahan, suurimmat elokuvakerhot kirjoittivat vetoomuksen maahantuojille, ja lopulta elokuva saatiin ohjelmistoon.<ref name = nummelin>Nummelin, Juri: [http://jurinummelin.blogspot.fi/2006/01/tapani-maskulan-haastattelu.html Tapani Maskulan haastattelu], Julkaisemattomia-blogi 24.1.2006, julkaistu alun perin Zoom-elokuvakerhon lehdessä 2000-luvun alussa. Viitattu 1.3.2015.</ref> |
||
Versio 1. maaliskuuta 2015 kello 20.56
Elokuvakerho on epäkaupallinen yhdistys tai järjestö, jonka tarkoituksena on välittää elokuvakulttuuria.[1] Se tapahtuu usein järjestämällä elokuvaesityksiä jäsenille.
Elokuvakerho syntyi maailmansotien välillä Ranskassa. Ensimmäinen elokuvakerhomaininta on vuodelta 1907. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskassa perustettiin useita elokuvakerhoja. Merkittävin niistä oli Henri Langlois'n ja Georges Franjun 1935 perustama Cercle du cinéma, josta kehittyi Ranskan elokuva-arkisto. Kansainvälinen elokuvakerhojen liitto perustettiin Cannesissa vuonna 1947. Vuonna 1956 myös Suomeen saatiin oma elokuvakerhojen kattojärjestö, kun elokuvasivistyksen kehittämiseksi toimiva Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry perustettiin.
Suomessa elokuvakerhojen kukoistuskausi ajoittuu 1960-luvulta 1980-luvulle. Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho on vuonna 1952 perustettu Turun elokuvakerho. Elokuvakerhojen toiminnan hiipumiseen on vaikuttanut videon ja DVD:n yleistyminen, television parantunut elokuvatarjonta ja klassikkoelokuvien kopioiden vaikeutunut saatavuus.[2]
Elokuvakerhot Suomessa
Suomen ensimmäiset elokuvakerhot syntyivät Helsinkiin vuonna 1952. Kaikille avoin Elokuvakerho Studio aloitti näytäntönsä helmikuussa ja Jouko Tyyrin ja Pekka Lounelan puuhaama opiskelijoille rajattu Akateeminen Filmikerho lokakuussa. Pääkaupungin ulkopuolelle kerhotoiminta alkoi levitä aluksi etenkin ruotsinkielisen väestön asuttamille paikakunnille. Turun elokuvakerho aloitti 1952, minkä jälkeen seurasivat Karjaa, Kokkola, Vaasa, Tammisaari ja Loviisa.[3]
SEKL perustetaan 1956
Vuonna 1956 perustetun Elokuvakerhojen liiton perustajajäseniä olivat Jörn Donner, Jerker A. Eriksson, Kaj Gahnström, Risto Hannula, Dave Liebkind, Pekka Lounela, Inkeri Lius, Helge Miettunen, Aito Mäkinen, Bengt Pihlström, Lasse Pöysti, Jouko Tyyri, Pentti Siivonen, Stig Stenholm, Risto Varjonen ja Auli-Maija Viljanen.[4] Kevyempiä ja edullisempia projektoreita käyttävät 16 mm filmikopiot elokuvista mahdollistivat elokuvakerhotoiminnan laajenemisen yhä pienemmille paikkakunnille ja erityisryhmille kuten ylioppilaskuntatoimintaan.[5]
Kajaanin ensimmäinen elokuvakerho oli vuonna 1960 perustettu KaTe-Kino, jota seurasivat elokuvakerho Méliès ja vuonna 1972 perustettu Kajaanin elokuvakerho. Näiden kerhojen ”kasvatteja” ovat muiden muassa elokuvakriitikko Mikael Fränti, elokuvatutkija Sakari Toiviainen ja elokuvaohjaaja Tapio Suominen.[6] Hämeenlinnaan elokuvakerho syntyi taideyhdistyksen aloitteesta marraskuussa 1964. Hämeenlinnan elokuvakerho HEK aloitti näytöksensä keväällä 1965, ja ne jatkuivat yhtäjaksoisesti kevääseen 1969 saakka, jolloin kerhon alkuperäiset vetäjät jäivät pois toiminnasta. Kerho perustettiin kuitenkin uudelleen seuraavana vuonna ja liitettiin osaksi Hämeenlinnan kansalaisopiston toimintaa.[7] Kouvolaan perustettu Pohjois-Kymenlaakson teiniyhdistyksen elokuvakerho muutti nimensä Edvin Laineelta suostumuksen saatuaan Elokuvaryhmä Edviniksi.[8] Turun yliopiston ylioppilaskunta perusti elokuvakerho Kinokoplan 1965.[9] Samana vuonna aloitti Tampereella Elokuvakerho Monroe, jonka toiminta oli 1980-luvun alussa Suomen laajinta noin 1 300 jäsenellä ja 50–60 vuosittaisella elokuvanäytöksellä.[10]
1950- ja 1960-lukujen vaihteessa aktiiviset elokuvakerholaiset seurasivat mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen taide-elokuvan uutuuksia ja pyrkivät vaikuttamaan elokuvien maahantuojiin esimerkiksi amerikkalaisen underground-elokuvan ja eurooppalaisten merkkiteosten Suomeen saamiseksi. Kun Alain Resnais’n merkkiteosta Viime vuonna Marienbadissa ei aiottu tuoda maahan, suurimmat elokuvakerhot kirjoittivat vetoomuksen maahantuojille, ja lopulta elokuva saatiin ohjelmistoon.[11]
1960-luvun lopulta alkaen monien elokuvakerhojen toiminta kytkeytyi taistolaisuuteen tai muihin vasemmistoliikkeisiin. Esimerkiksi Turun Kinokoplassa esitettiin eräässä vaiheessa pääosin neuvostoliittolaisia ja muiden sosialistimaiden elokuvia sekä kotimaisia yhteiskunnallisia draamoja kuten Jaakko Pakkasvirran Jouluksi kotiin.[12][11]
Nykytilanne
Suurimmillaan elokuvakerhotoiminta oli 1970–1980-luvuilla, jolloin Suomessa toimi parhaimmillaan yli 200 aktiivista elokuvakerhoa. Nykyisin Suomessa on elokuvakerhoja enää vajaat parikymmentä. Elokuvakerhojen kohtaloksi koitui ensin videoelokuvien suosio 1980-luvun lopulta lähtien ja sen jälkeen DVD- ja BlueRay-levyt. Teatterien esitystoiminnan siirtyessä digiprojisointiin elokuvakerhot ovat kahden ongelman edessä: elokuvien filmikopioille ei tahdo enää löytyä projektorikalustoa, ja toisaalta elokuvia ei ole saatavissa digitaalisessa muodossa kaupallisten teatteriesitysten ulkopuolisille toimijioille.[2]
Vuonna 2008 Suomen elokuvakerhojen liittoon kuului 16 elokuvakerhoa, jotka olivat Anjalankosken elokuvakerho (perustettu 1968), Elokuvakerho Hyvät Kuvat Kuopiossa, Elokuvakerho Kinos Kemijärvellä, Elokuvakerho Majakka Kotkassa, Elokuvakerho Pennittömät Imatralla, Elokuvaryhmä Edvin Kouvolassa, Filmklubben Chaplin Maarianhaminassa, Forssan kansalaisopiston elokuvakerho, Heinolan elokuvakerho, Hyvinkään elokuvakerho, Järvenpään, Mäntän ja Pietarsaaren työväenopistojen elokuvakerhot, Rauman elokuvakerho, Saarijärven elokuvakerho sekä Helsingissä toimiva Walhalla.[13] SEKL:n ulkopuolella toimii muun muassa Seinäjoen elokuvakerho Raina.[14]
Kavin aluesarjat
Elokuvakerhojen kaltaista toimintaa Suomen eri kaupungeissa jatkaa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (ent. Suomen Elokuva-arkisto) Helsingin Orionin ohjelmiston lisäksi aluesarjoillaan, joita esitetään Hämeenlinnassa (Bio Rex, Verkatehdas), Joensuussa (Kino Tapio), Jyväskylässä (tauolla kevään 2015), Kuopiossa (Kino Kuvakukko), Lahdessa (Kino Iiris), Oulussa (Studio), Rovaniemellä (kulttuuritalo Wiljami, tauolla keväästä 2015), Tampereella (Niagara) ja Turussa (Logomo). Tätäkin toimintaa alkavat vaikeuttaa filmiprojektorikaluston poisto elokuvateattereista ja pula osaavista koneenkäyttäjistä.[15]
Lähteet
- ↑ Elokuvakerhon mallisäännöt www.elokuvakerhot.fi. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ a b Kaipainen, Minna: Digitaalisuus tappaa elokuvakerhot Yle Kymenlaakso 13.11.2014, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Hannula, Risto: Kerholiikkeen perintö ja miten sitä on vaalittu, Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–20.
- ↑ Elokuvakerhojen liiton perustajajäsenet, SEKL-blogi 20.8.2008, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Vilhunen, Jukka: Kerholiikkeen kysymyksiä, Projektio 3/1979, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 3.
- ↑ Kerhon historiikki, Kajaanin elokuvakerho, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Nättiaho, Reijo: 20 vuotta vireätä elokuvakerhotoimintaa, Projektio 3/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–19.
- ↑ Astala, Erkki ja Vilhunen, Jukka: Kohellusta ja käsikranaatteja, Projektio 3/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 22–23.
- ↑ Kinokopla juhlii palkintoehdokkaiden kevätsarjalla, Aamuset 21.1.2015, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Rautavuori, Piritta: Ainoa laatuaan, Tampereen Elokuvakerho Monroe täytti 35 vuotta, Tampereen yliopisto 2003, viitattu 28.2.2015.
- ↑ a b Nummelin, Juri: Tapani Maskulan haastattelu, Julkaisemattomia-blogi 24.1.2006, julkaistu alun perin Zoom-elokuvakerhon lehdessä 2000-luvun alussa. Viitattu 1.3.2015.
- ↑ Rosenqvist, Janne: Nuoresta elokuvaharrastajasta elokuvakriitikoksi (Tapani Maskulan haastattelu) WiderScreen. 1.6.2002. Viitattu 1.3.2015.
- ↑ Jäsenkerhot 2008, SEKL ry, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Saksalaiselokuvia Elokuvakerho Rainassa Seinäjoella, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Aluesarjat, KAVI, viitattu 28.2.2015.