Ero sivun ”Tartuntatauti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 139 muokkausta
tautien historiaa tarkemmin
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava}}
{{Yhdistettävä|Infektiotaudit}}
{{Yhdistettävä|Infektiotaudit}}


'''Tartuntatauti''' (''morbus contagiosus'') on [[infektiosairaus]], joka voi tarttua aiheuttajamikrobin siirtyessä [[eliö]]stä toiseen joko suoraan tai välillisesti. Myös [[Virus|virukset]] aiheuttavat tartuntatauteja.
'''Tartuntatauti''' eli kulkutauti (''morbus contagiosus'') on [[infektiosairaus]], joka voi tarttua aiheuttajamikrobin siirtyessä [[eliö]]stä toiseen joko suoraan tai välillisesti. Myös [[Virus|virukset]] aiheuttavat tartuntatauteja.<ref name=hs>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 924–925| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>


Tartuntataudit voivat levitä [[suu]]n ja [[hengitys]]teiden kautta [[pisaratartunta]]na tai [[kosketustartunta]]na esimerkiksi ihokosketuksessa. Tällaisia tauteja ovat monet [[bakteeri]]- (esimerkiksi [[hinkuyskä]], [[tulirokko]] ja [[tuberkuloosi]]) [[alkueläintauti|alkueläintaudit]] (esimerkiksi [[amebiasis]]) ja [[virus]]taudit (esimerkiksi [[tuhkarokko]], [[myyräkuume]], [[rabies]], [[vesirokko]], [[sikotauti]] ja [[influenssa]]) sekä [[sienitauti|sienitaudit]].
Tartuntataudit voivat levitä [[suu]]n ja [[hengitys]]teiden kautta [[pisaratartunta]]na tai [[kosketustartunta]]na esimerkiksi ihokosketuksessa. Tällaisia tauteja ovat monet [[bakteeri]]- (esimerkiksi [[hinkuyskä]], [[tulirokko]] ja [[tuberkuloosi]]) [[alkueläintauti|alkueläintaudit]] (esimerkiksi [[amebiasis]]) ja [[virus]]taudit (esimerkiksi [[tuhkarokko]], [[myyräkuume]], [[rabies]], [[vesirokko]], [[sikotauti]] ja [[influenssa]]) sekä [[sienitauti|sienitaudit]].
Rivi 11: Rivi 10:
Varsinaiset [[epidemia]]t tulivat mahdollisiksi, kun ihmiset asettuivat maanviljelystaidon kehityttyä asumaan suurempiin yhteisöihin. Samoihin aikoihin tapahtui kotieläimien kesyttäminen. Ihmisten läheisempi kanssakäyminen muiden lajien kanssa mahdollisti mikrobien siirtymisen lajien välillä ja lisäsi siten tartuntatautien määrää {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
Varsinaiset [[epidemia]]t tulivat mahdollisiksi, kun ihmiset asettuivat maanviljelystaidon kehityttyä asumaan suurempiin yhteisöihin. Samoihin aikoihin tapahtui kotieläimien kesyttäminen. Ihmisten läheisempi kanssakäyminen muiden lajien kanssa mahdollisti mikrobien siirtymisen lajien välillä ja lisäsi siten tartuntatautien määrää {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.


Tartuntatautiepidemioilla on ollut historiassa dramaattisia vaikutuksia. Tunnettuja esimerkkejä ovat [[musta surma]] keskiajalla, [[kolera]]n aiheuttamat [[epidemia]]t 1700- ja 1800-luvuilla ja [[espanjantauti]] ensimmäisen maailmansodan aikana. Amerikan alkuperäisväestö väheni ja heikkeni huomattavasti eurooppalaisten mukanaan tuoman tautitaakan vuoksi. Napoleonin sotaretki Venäjälle epäonnistui punakuume-epidemian vietyä armeijan voimat.
Tartuntatautiepidemioilla on ollut historiassa dramaattisia vaikutuksia. Tunnettuja esimerkkejä ovat keskiajan [[musta surma]], [[kolera]]n aiheuttamat [[epidemia]]t 1700- ja 1800-luvuilla ja [[espanjantauti]] ensimmäisen maailmansodan aikana. Musta surma vaikutti 1300-luvulla koko yhteiskuntajärjestykseen siten, että suurtilat yleistyivät ja köyhtyneet pienviljelijät joutuivat niiden alaisuuteen.<ref name=tkh /> Eurooppalaisten mukanaan tuoman tautitaakan vuoksi Amerikan alkuperäisväestö väheni ja heikkeni huomattavasti. Napoleonin sotaretki Venäjälle epäonnistui punakuume-epidemian vietyä armeijan voimat.


Käsitys tautien tarttuvuudesta oli olemassa jo ennen lääketieteellistä tietoa sairauksien syistä ja taudinaiheuttajista. Tartuntatautien aiheuttajista oli useita teorioita ennen [[mikrobi]]en keksimistä. Syynä pidettiin muun muassa ummehtunutta hengitysilmaa {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
Käsitys tautien tarttuvuudesta oli olemassa jo ennen lääketieteellistä tietoa sairauksien syistä ja taudinaiheuttajista. Tartuntatautien aiheuttajista oli useita teorioita ennen [[mikrobi]]en keksimistä. Syynä pidettiin muun muassa ummehtunutta hengitysilmaa.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Natasia Broström | Otsikko = Musta surma. Uutta tietoa rutosta| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2011| Numero = 12| Sivut = 14-21| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref>


Vasta 1800-luvulle tultaessa ymmärrettiin, miten taudinaiheuttajat voivat siirtyä käsien tai ulosteiden ja juomaveden mukana ihmisestä toiseen. Keksinnön mahdollisti epidemiologisen tutkimuksen kehittyminen ja mikroskoopilla löydetty mikrobien maailma. Tartuntatautien torjunnan kannalta olennainen oli havainto, että elämä ei synny spontaanisti, vaan aiemmasta elämästä lisääntymisen seurauksena. Infektioita voitiin siis vähentää mikrobien torjunnalla: desinfioinnilla ja hygienialla {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
Vasta 1800-luvulle tultaessa ymmärrettiin, miten taudinaiheuttajat voivat siirtyä käsien tai ulosteiden ja juomaveden mukana ihmisestä toiseen. Keksinnön mahdollisti epidemiologisen tutkimuksen kehittyminen ja mikroskoopilla löydetty mikrobien maailma. Tartuntatautien torjunnan kannalta olennainen oli havainto, että elämä ei synny spontaanisti, vaan aiemmasta elämästä lisääntymisen seurauksena. Infektioita voitiin siis vähentää mikrobien torjunnalla: desinfioinnilla ja hygienialla {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.

===Pahimmat tunnetut kulkutautiepidemiat===
<ref name=hs />
{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}
|-
! vuodet
! tauti
! alue
! kuolleiden määrä
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| 542–650 || [[rutto]] || Eurooppa, Aasia || 80 milj.
|-
| 1347–1351|| rutto || Länsi-Eurooppa || 65 milj.
|-
| 1918–1919|| [[influenssa]] || Maailma || 25–40 milj.
|-
| 1600-luku|| rutto|| [[Intia]] || ei tietoa
|-
| 1897–1930|| rutto || Intia || 12 milj.
|-
| 1518–|| [[isorokko]], [[tuhkarokko]] || Väli-Amerikka || ei tietoa
|-
| 1485–1550|| "Englannin tauti" || Länsi-Eurooppa || 4 milj.
|-
| 1556–1560|| influenssa || Eurooppa || ei tietoa
|-
| 1500|| [[syfilis]] || Länsi-Eurooppa || ei tietoa
|-
| 1914–1915|| [[pilkkukuume]] || Länsi-Eurooppa || 3 milj.
|}


== Tarttuvat taudit Suomen laissa ==
== Tarttuvat taudit Suomen laissa ==
Rivi 44: Rivi 74:
*[[pernarutto]]
*[[pernarutto]]
*[[polio]] (lapsihalvaus)
*[[polio]] (lapsihalvaus)
*[[rutto]]
*rutto
*[[SARS]]
*[[SARS]]
*[[Punatauti|shigellapunatauti]]
*[[Punatauti|shigellapunatauti]]

Versio 23. helmikuuta 2015 kello 19.06

 Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Infektiotaudit kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.

Tartuntatauti eli kulkutauti (morbus contagiosus) on infektiosairaus, joka voi tarttua aiheuttajamikrobin siirtyessä eliöstä toiseen joko suoraan tai välillisesti. Myös virukset aiheuttavat tartuntatauteja.[1]

Tartuntataudit voivat levitä suun ja hengitysteiden kautta pisaratartuntana tai kosketustartuntana esimerkiksi ihokosketuksessa. Tällaisia tauteja ovat monet bakteeri- (esimerkiksi hinkuyskä, tulirokko ja tuberkuloosi) alkueläintaudit (esimerkiksi amebiasis) ja virustaudit (esimerkiksi tuhkarokko, myyräkuume, rabies, vesirokko, sikotauti ja influenssa) sekä sienitaudit.

Sukupuolitaudit voivat levitä seksuaalisen kanssakäymisen seurauksena ihoon eritteinä, ihossa olevista vaurioista tai limakalvoihin. Tällaisia tauteja ovat bakteeritaudeista esimerkiksi kuppa, tippuri ja klamydia sekä virustaudeista esimerkiksi kondylooma ja HIV.

Tartuntatautien historiaa

Varsinaiset epidemiat tulivat mahdollisiksi, kun ihmiset asettuivat maanviljelystaidon kehityttyä asumaan suurempiin yhteisöihin. Samoihin aikoihin tapahtui kotieläimien kesyttäminen. Ihmisten läheisempi kanssakäyminen muiden lajien kanssa mahdollisti mikrobien siirtymisen lajien välillä ja lisäsi siten tartuntatautien määrää lähde?.

Tartuntatautiepidemioilla on ollut historiassa dramaattisia vaikutuksia. Tunnettuja esimerkkejä ovat keskiajan musta surma, koleran aiheuttamat epidemiat 1700- ja 1800-luvuilla ja espanjantauti ensimmäisen maailmansodan aikana. Musta surma vaikutti 1300-luvulla koko yhteiskuntajärjestykseen siten, että suurtilat yleistyivät ja köyhtyneet pienviljelijät joutuivat niiden alaisuuteen.[2] Eurooppalaisten mukanaan tuoman tautitaakan vuoksi Amerikan alkuperäisväestö väheni ja heikkeni huomattavasti. Napoleonin sotaretki Venäjälle epäonnistui punakuume-epidemian vietyä armeijan voimat.

Käsitys tautien tarttuvuudesta oli olemassa jo ennen lääketieteellistä tietoa sairauksien syistä ja taudinaiheuttajista. Tartuntatautien aiheuttajista oli useita teorioita ennen mikrobien keksimistä. Syynä pidettiin muun muassa ummehtunutta hengitysilmaa.[2]

Vasta 1800-luvulle tultaessa ymmärrettiin, miten taudinaiheuttajat voivat siirtyä käsien tai ulosteiden ja juomaveden mukana ihmisestä toiseen. Keksinnön mahdollisti epidemiologisen tutkimuksen kehittyminen ja mikroskoopilla löydetty mikrobien maailma. Tartuntatautien torjunnan kannalta olennainen oli havainto, että elämä ei synny spontaanisti, vaan aiemmasta elämästä lisääntymisen seurauksena. Infektioita voitiin siis vähentää mikrobien torjunnalla: desinfioinnilla ja hygienialla lähde?.

Pahimmat tunnetut kulkutautiepidemiat

[1]

vuodet tauti alue kuolleiden määrä
542–650 rutto Eurooppa, Aasia 80 milj.
1347–1351 rutto Länsi-Eurooppa 65 milj.
1918–1919 influenssa Maailma 25–40 milj.
1600-luku rutto Intia ei tietoa
1897–1930 rutto Intia 12 milj.
1518– isorokko, tuhkarokko Väli-Amerikka ei tietoa
1485–1550 "Englannin tauti" Länsi-Eurooppa 4 milj.
1556–1560 influenssa Eurooppa ei tietoa
1500 syfilis Länsi-Eurooppa ei tietoa
1914–1915 pilkkukuume Länsi-Eurooppa 3 milj.

Tarttuvat taudit Suomen laissa

Tartuntatauteja koskevaa lainsäädäntöä on tartuntatautilaissa (583/1986) ja -asetuksessa (786/1986) sekä terveydensuojelulaissa (763/1994) ja -asetuksessa (1280/1994).

Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Suomessa kuntien ylläpitämien terveyskeskusten vastuulle, ja jokaisessa kunnassa pitää olla tartuntatautien torjunnasta ja hoidosta vastaava lääkäri.

Ruuan ja veden välityksellä leviävien tautien ehkäisy- ja torjuntatyö pohjaavat terveydensuojelulain määräyksiin. Epäilyt epidemioista pitää ilmoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Epidemioiden ehkäisyä, rajoittamista, selvittämistä ja tiedottamista varten joka kunnassa on selvitystyöryhmä, johon kuuluu ainakin tartuntataudeista vastaava lääkäri, tartuntatautiyhdyshenkilö, elintarvikevalvontaan osallistuva eläinlääkäri sekä terveystarkastaja. [3]

Terveyskekusten ja sairaanhoitopiirien tulee seurata infektiotauteja ja pitää rekisteriä tartuntataudeista alueellaan. Valtakunnan tasolla tartuntatautien seurantaa ja torjuntaa (mm. rokotusohjelman suunnittelun) hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Vaarallisia ja nopeasti leviäviä tartuntatauteja koskee joitain erityissäädöksiä. Yleisvaaralliset ja ilmoituksen vaativat taudit on määritelty asetuksessa. Näiden tautien todetut tapaukset täytyy ilmoittaa THL:lle. Tutkimukset ja hoitoon käytettävä lääkitys ovat usein sairastuneelle potilaalle maksuttomia. Yleisvaarallisten tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi voidaan käyttää tavallisesta poikkeavia keinoja, jotka rajoittavat yksilön oikeuksia.[4]

Yleisvaaralliset taudit

Lokakuussa 2009 tartuntatautiasetuksen mukaisia yleisvaarallisia tartuntatauteja Suomessa olivat:[5]

Ilmoitettavat taudit

Saman mukaan ilmoitettavia tartuntatauteja olivat:[6]

Virusinfektiot

Virusinfektiot
Tauti Infektion aiheuttaja Tartunta Oireet Hoito Ehkäisykeino(t)
AIDS HI-virus Sukupuoliyhteydessä, saastuneista neuloista, äidiltä lapselle, saastuneista verivalmisteista. Kuume, laihtuminen, väsymys, ripuli, turvonneet imusolmukkeet. Infektion hoito Ehkäisyvälineet
Vesirokko Hengitysilmasta pisaratartuntana, suorana kosketustartuntana. Lievä kuume, tyypillinen ihottuma Hygienia
Nuhakuume, eli flunssa Lukuisat virukset Hengitysilmasta pisaratartuntana, kädestä käteen suorana tartuntana. Nuha, vilunväreet, lihassäryt, yskä Hygienia
Virushepatiitti, eli maksatulehdukset Hepatiitti A, B ja C virukset Saastuneesta ravinnosta (hepatiitti A), sukupuoliyhteydessä, verensiirrossa, saastuneista neuloista (hepatiitti B ja C). Influenssan kaltainen tauti, ihon keltaisuus. Vuodelepo Rokotus
Influenssa Influenssavirukset A, B ja C Hengitysilmasta pisaratartuntana. Kuume, vilunväreet, lihassäryt, päänsärky, kurkkukipu, yskä, nuha. Vuodelepo, lämpimät juomat Rokotus
Tuhkarokko Tuhkarokkovirus Hengitysilmasta pisaratartuntana. Kuume, flunssan kaltaiset oireet, tyypillinen ihottuma, sidekalvotulehdus. Rokotus
Aivokalvotulehdus Erilaiset virukset Eri tavoin, myös jyrsijöiden välityksellä. Kuume, sekavuus, päänsärky, väsymys. Rokotus
Mononukleoosi EB-virus Pisara- ja kosketustartuntana Turvonneet imusolmukkeet, kuume, kurkkukipu, päänsärky, pahoinvointi, uneliaisuus. Lepo Hygienia
Polio Poliovirukset Ulosteesta suuhun käsien välityksellä, hengitysilmasta pisaratartuntana. Lievä tauti: kurkkukipu, päänsärky, oksentelu.
Vaikea tauti: kuume, niskajäykkyys, lihassäryt, halvaus. 		Rokotus
Vesikauhu Vesikauhuvirus Infektoituneen eläimen puremasta. Kuume, yleinen pahoinvointi, poikkeava käytös, nielun kouristukset, vesikauhu. Rokotus
Vihurirokko Vihurirokkovirus Hengitysilmasta, äidiltä lapselle. Yskä, kuume, tyypillinen ihottuma. Rokotus

Lähteet

  1. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 924–925. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. ↑ a b Natasia Broström: Musta surma. Uutta tietoa rutosta. Tieteen Kuvalehti Historia, 2011, nro 12, s. 14-21. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.
  3. ↑ Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen (toim).: Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja II, s. 245–257. Luku 7.6 Epidemioiden selvitys ja torjunta. Kustannus Oy Duodecim, 2005. ISBN 951-656-151-9.
  4. ↑ Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen: Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja II, s. 236–237. Luku 7.4 Tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon lainsäädäntö. Kustannus Oy Duodecim, 2005. ISBN 951-656-151-9.
  5. ↑ Tartuntatautiasetus 786/1986 2 § 1 mom. (556/2009) Viitattu 3.11.2009
  6. ↑ Tartuntatautiasetus 786/1986 2 § 2 mom. (556/2009) Viitattu 3.11.2009

Kirjallisuutta

  • Huovinen, Maarit (toim.): Hyvää matkaa. Perustuu Duodecimin ja Kansanterveyslaitoksen Matkailijan terveysopas -teoksen internetversioon. Helsinki: Duodecim: Suomen apteekkariliitto: Kansanterveyslaitos, 2002. ISBN 951-656-807-6.
  • McNeill, William H.: Kansat ja kulkutaudit. (Plagues and peoples, 2003.) Suomentaneet Tero Karasjärvi ja Ossi Kokkonen. Sivilisaatiohistoria-sarja. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-125-9.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tartuntatauti.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tartuntatauti&oldid=14698350”