Ero sivun ”Aunus (kaupunki)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 109.240.233.135 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Aunuksen kaupunkia. Sanan muista merkityksistä katso [[Aunus]] (täsmennyssivu).}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee Aunuksen kaupunkia. Sanan muista merkityksistä katso [[Aunus]] (täsmennyssivu).}}
{{Kaupunki2
{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Aunus<br />Оло́нец
| virallinen_nimi = A(u)nus<br />Оло́нец
| muu_nimi = Aunuksenkaupunki, Aunuksenlinna
| muu_nimi = A(u)nuksenkaupunki, A(u)nuksenlinna
| alkuperäinen_nimi = <!-- kaupungeille, joiden alkuperäinen nimi ei ole suomenkielinen -->
| alkuperäinen_nimi = <!-- kaupungeille, joiden alkuperäinen nimi ei ole suomenkielinen -->
| lempinimi =
| lempinimi =
Rivi 78: Rivi 78:
| huomautukset = [[Aunuksen kansallinen piiri|Aunuksen kansallisen piirin]] hallintokeskus
| huomautukset = [[Aunuksen kansallinen piiri|Aunuksen kansallisen piirin]] hallintokeskus
}}
}}
'''Aunus''' (myös ''Aunuksenkaupunki'' ja ''Aunuksenlinna'', {{k-krl|Anus}} eli ''Anuksenlinnu'', {{k-ru|Оло́нец|Olonets}}) on kaupunki ja kaupunkikunta [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] ja [[Aunuksen kansallinen piiri|Aunuksen kansallisen piirin]] keskus. Aunus on yksi [[Venäjä|Pohjois-Venäjän]] vanhimmista kaupungeista. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat jo vuodelta [[1137]]: kaupunginoikeudet Aunus sai puisen linnan rakennuksen jälkeen 1649. Itse kaupunki sijaitsee Olongajoen ja Mägräjoen yhtymäkohdassa lähellä [[Laatokka|Laatokan]] rantaa. Aunuksella on Venäjällä "historiallinen kaupunki" -status.{{lähde}}
'''A(u)nus''' (myös ''A(u)nuksenkaupunki'' ja ''A(u)nuksenlinna'', {{k-krl|Anus}} eli ''Anuksenlinnu'', {{k-ru|Оло́нец|Olonets}}) on kaupunki ja kaupunkikunta [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] ja [[Aunuksen kansallinen piiri|Aunuksen kansallisen piirin]] keskus. A(u)nus on yksi [[Venäjä|Pohjois-Venäjän]] vanhimmista kaupungeista. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat jo vuodelta [[1137]]: kaupunginoikeudet A(u)nus sai puisen linnan rakennuksen jälkeen 1649. Itse kaupunki sijaitsee Olongajoen ja Mägräjoen yhtymäkohdassa lähellä [[Laatokka|Laatokan]] rantaa. A(u)nuksella on Venäjällä "historiallinen kaupunki" -status.{{lähde}}


Kaupungissa on nykyisin 8&nbsp;402 asukasta, joista noin 60 % on karjalaisia ja lisäksi kymmenkunta prosenttia suomenkielisiä.
Kaupungissa on nykyisin 8&nbsp;402 asukasta, joista noin 60 % on karjalaisia ja lisäksi kymmenkunta prosenttia suomenkielisiä.

Versio 17. helmikuuta 2015 kello 23.03

Tämä artikkeli käsittelee Aunuksen kaupunkia. Sanan muista merkityksistä katso Aunus (täsmennyssivu).
A(u)nus
Оло́нец
A(u)nuksenkaupunki, A(u)nuksenlinna
vaakuna
vaakuna

A(u)nus
Оло́нец

Koordinaatit: 60°59′N, 32°58′E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Aunuksen kansallinen piiri
Perustettu 1137
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 6 km²
Väkiluku (2005) 8 402
 – Väestötiheys 1 633,3 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 186000
Suuntanumero(t) +7 81436









A(u)nus (myös A(u)nuksenkaupunki ja A(u)nuksenlinna, karjalaksi Anus eli Anuksenlinnu, ven. Оло́нец, Olonets) on kaupunki ja kaupunkikunta Karjalan tasavallassa ja Aunuksen kansallisen piirin keskus. A(u)nus on yksi Pohjois-Venäjän vanhimmista kaupungeista. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat jo vuodelta 1137: kaupunginoikeudet A(u)nus sai puisen linnan rakennuksen jälkeen 1649. Itse kaupunki sijaitsee Olongajoen ja Mägräjoen yhtymäkohdassa lähellä Laatokan rantaa. A(u)nuksella on Venäjällä "historiallinen kaupunki" -status.lähde?

Kaupungissa on nykyisin 8 402 asukasta, joista noin 60 % on karjalaisia ja lisäksi kymmenkunta prosenttia suomenkielisiä.

Kaupunkikunta

Aunus on nykyisin kaupunkikunta, johon itse kaupungin lisäksi kuuluvat kylät Verhovje, Immalitsy, Kapšoila, Putilitsa, Riipuskala, Sudalitsa, Tatšelitsa ja Tahtasovo.lähde?

Aunuksen kaupunkikunta rajoittuu pohjoisessa Koveran, idässä Kuittisen, etelässä Mäkriän, lännessä Kotsilan ja luoteessa Tuksan maalaiskuntaan.

Aunus on maatalousvaltaisen seudun keskus. Itse kaupungissa on muun muassa historiallinen museo, taidemuseo, hotelli ja urheilukoulu. Kaupungin ympäristöön on ilmaantunut runsaasti pietarilaisten uusrikkaiden kesämökkejä. Aunuksella on ystävyystoimintaa Mikkelin seudulle sekä Keski-Kainuuseen, erityisesti Ristijärvelle ja Hyrynsalmelle.lähde?

Asukasluvun kehitys

Väkiluku 1897 1959 1970 1979 1989 2003 2005 2014
Olonets 1 300 5 000 7 800 10 400 11 400 10 200 9 816 8 402

Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002, joten kaikki luvut eivät ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.lähde?

Aunuksen sijainti Aunuksen kansallisen piirin kartalla
Aunuksen sijainti Aunuksen kansallisen piirin kartalla
Aunus
Aunuksen sijainti Karjalan tasavallan Aunuksen kansallisen piirin kartalla, sen Aunuksen kaupunkipiirin alueella.
  • Aunuksen kuvernementti kattoi aikoinaan laajan osan Luoteis-Venäjää.
    Aunuksen kuvernementti kattoi aikoinaan laajan osan Luoteis-Venäjää.
  • Postimerkki Aunuksesta (1919).
    Postimerkki Aunuksesta (1919).

Historiaa

Kerrotaan, että tsaari Pietari Suuri matkustaessaan Karjalassa reellä heräsi kolmesti peräjälkeen ja kysyi retkueen sijaintia. Hänelle vastattiin: "Aunuksessa". Tsaari lopulta totesi: "Aunus on varmasti Venäjän suurin kaupunki."

Aunus oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1801–1922 laajan Äänistä ympäröineen Aunuksen kuvernementin Aunuksen kihlakunnan keskus. Koko kuvernementin hallintokaupunkina oli Petroskoi.

Vuonna 1919 suomalainen vapaaehtoisjoukko tunkeutui Suur-Suomi-aatteen siivittämänä Itä-Karjalaan. Tämä vapaaehtoinen sotilasjoukko tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta; retken alussa joukko valtasi lyhytaikaisesti Aunuksenkaupungin.

Jatkosodassa Aunuksen Karjala ja Aunus olivat Suomen miehittämänä syyskuusta 1941 kesään 1944 saakka. Itä-Karjala oli sotilashallinnon alaisuudessa ja hallinnon aikana kouluissa aloitettiin uudelleen suomen ja karjalan kielen opetus. Suomalaisten päämaja oli Nurmoilan kylässä hieman kaupungista pohjoiseen.

Jatkosodan aikana Aunukseen valmistui rautatie, Aunuksen rata, joka yhdisti kaupungin Suomen rataverkkoon. Neuvostoliitossa vuonna 1970 valmistui yhteys etelään Lotinanpeltoon.

Ennen kuntauudistusta 2006 nykyisen kaupunkikunnan kylät muodostivat Aunuksen kaupungista erillisen maalaiskunnan. Venäjän keisarikunnassa, ennen 1920-luvun hallintouudistusta tämä alue kuului Riipuskalan kuntaan.lähde?

Lähteet

  1. ↑ Олонец Moj Gorod. Viitattu 16.10.2008. (venäjäksi)

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aunus (kaupunki).
Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakunta

Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakunta

Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku

Petroskoin kihlakunta

Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja

Aunuksen kihlakunta

Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aunus_(kaupunki)&oldid=14686740”