Ero sivun ”Suomen Taiteilijaseura” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
postimerkit
→‎Postimerkkejä: lis tietoa, viite asiantuntijablogiin, kas kun Aamulehden toimittaja ei Huittisten hirvenpäätä tunnistanut!
Rivi 27: Rivi 27:
== Huomionosoituksia ==
== Huomionosoituksia ==
===Postimerkkejä===
===Postimerkkejä===
Vuonna 1954 Suomen Taiteilijaseura julkaisi kuorensulkijamerkkejä, joissa oli kuvattuna muun muassa [[Juho Rissanen|Juho Rissasen]] henkilökuva Italiasta ''Vuoristolähteellä'' (1903) sekä [[Hugo Simberg|Hugo Simbergin]] maalaus ''Perunatyttö'' (1901) ja [[Helene Schjerfbeck|Helene Schjerfbeckin]] ''Tyttö veräjällä'' (1897-1902).
Vuonna 1964 julkaistiin Suomen Taiteilijaseuran 100-vuotisjuhlan kunniaksi postimerkki, johon oli kuvattuna hirven päätä esittävä vanha veistos.<ref name="AL">{{Lehtiviite | Tekijä = Erik Ahonen| Otsikko = Taiteilijat juhlivat seuraansa| Julkaisu =Aamulehti | Ajankohta =20.1.2015|Sivut =B12-B13}}</ref>

Taiteilijaseuran satavuotisjuhlaa vuonna 1964 juhlisti Pro Arte -postimerkki, johon on kuvattu [[Huittisten hirvenpää]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://okariina.blogspot.fi/2014/03/suomen-taiteilijaseura-150-vuotta.html | Nimeke = Suomen Taiteilijaseura 150 vuotta. Juhlapostimerkkikilpailu | Tekijä = Okariina | Tiedostomuoto = | Selite = asiantuntijablogi | Julkaisu = | Ajankohta = 31.3.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 12.2.2015 | Kieli = }}</ref>


Vuonna 2015 julkaistiin Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlan kunniaksi kuuden postimerkin sarja. Merkeissä ovat [[Anneli Hilli]]n ''Viiva-muoto'', [[Mika Natri]]n ''Piste'', [[Marjo Suikkanen|Marjo Suikkasen]] ''Taiteilijan vuoristorata'', [[Mayumi Niiranen-Hisatomi]]n ''Dance From the Bridge'', [[Laura Konttinen|Laura Konttisen]] ''Lento'' ja [[Kalevi Karlsson]]in ''Hedelmistään puu tunnetaan''.<ref name="AL"/>
Vuonna 2015 julkaistiin Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlan kunniaksi kuuden postimerkin sarja. Merkeissä ovat [[Anneli Hilli]]n ''Viiva-muoto'', [[Mika Natri]]n ''Piste'', [[Marjo Suikkanen|Marjo Suikkasen]] ''Taiteilijan vuoristorata'', [[Mayumi Niiranen-Hisatomi]]n ''Dance From the Bridge'', [[Laura Konttinen|Laura Konttisen]] ''Lento'' ja [[Kalevi Karlsson]]in ''Hedelmistään puu tunnetaan''.<ref name="AL"/>

Versio 12. helmikuuta 2015 kello 00.51

Suomen Taiteilijaseura
Perustettu 1864
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Satu-Minna Suorajärvi[1]
Aiheesta muualla
artists.fi

Suomen Taiteilijaseura on vuonna 1864 perustettu valtakunnallinen kuvataiteilijoiden ammattiliittojen yhteisjärjestö. Kaikkiaan seuran piirissä on noin 2 600 ammattikuvataiteilijaa. [2]

Alkuvaiheessaan Suomen taiteilijaseura oli yhteinen kaikille taiteenaloille, kuten monet taiteilijaseurat. Vähitellen muut taiteenalat perustivat omia liittojaan, joten Suomen taiteilijaseurasta tuli kuvataiteilijoiden yhdistys. Se muutettiin vuonna 1952 valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi, johon kuuluvat Suomen Kuvanveistäjäliitto, Taidemaalariliitto, Suomen Taidegraafikot, Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto,[3] Valokuvataiteilijoiden liitto ja Muu ry.[4]

Toiminta

Seuran tehtävänä on suomalaisen kuvataiteen edistäminen. Tarkoitustaan varten seura osallistuu taidepolitiikkaan, järjestää näyttelyitä, harjoittaa julkaisutoimintaa ja toimii jäsentensä edunvalvojana.

Muun muassa Helsingin Taidehalli rakennettiin seuran aloitteesta.[3] Seura on perustanut Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön, joka hankkii ja vuokraa työtiloja ja huoneistoja taiteilijoille. Säätiöllä on noin 30 asuntoa ja parisataa erilaista työtilaa Suomessa ja ulkomailla.

Suomen taiteilijaseuran julkaisutoiminta on keskitetty seuran Kustannus Oy Taide -kustantamon ympärille. Kustantamo julkaisee muun muassa Taide-aikakauslehteä. Aiemmin ilmestynyt seuran sisäinen lehti Taiteilija keskittyi taiteilijapolitiikkaan. Seura julkaisee myös eräiden muiden kulttuurijärjestöjen kanssa Kulttuuri.net-portaalia.

Seura on jäsenjärjestöineen perustanut Kuvasto ry:n valvomaan tekijänoikeuksia ja välittämään teoskorvauksia. Kuvasto edustaa lähes tuhatta kotimaista ja 35 000 ulkomaista taiteilijaa.[5]

Huomionosoituksia

Postimerkkejä

Vuonna 1954 Suomen Taiteilijaseura julkaisi kuorensulkijamerkkejä, joissa oli kuvattuna muun muassa Juho Rissasen henkilökuva Italiasta Vuoristolähteellä (1903) sekä Hugo Simbergin maalaus Perunatyttö (1901) ja Helene Schjerfbeckin Tyttö veräjällä (1897-1902).

Taiteilijaseuran satavuotisjuhlaa vuonna 1964 juhlisti Pro Arte -postimerkki, johon on kuvattu Huittisten hirvenpää.[6]

Vuonna 2015 julkaistiin Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlan kunniaksi kuuden postimerkin sarja. Merkeissä ovat Anneli Hillin Viiva-muoto, Mika Natrin Piste, Marjo Suikkasen Taiteilijan vuoristorata, Mayumi Niiranen-Hisatomin Dance From the Bridge, Laura Konttisen Lento ja Kalevi Karlssonin Hedelmistään puu tunnetaan.[7]

Katso myös

Lähteet

  1. Hallitus 2014, puheenjohtaja (seuran verkkosivu) Suomen Taiteilijaseura. Suomen Taiteilijaseura.
  2. Suomen Taiteilijaseura, esittely Viitattu 1.7.2008
  3. a b ”Suomen Taiteilijaseura”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
  4. Suomen taiteilijaseura - Jäsenjärjestöt Viitattu 11.9.2010
  5. Kuvasto 2007: Asiakasluettelo Viitattu 5.3.2007.
  6. Okariina: Suomen Taiteilijaseura 150 vuotta. Juhlapostimerkkikilpailu (asiantuntijablogi) okariina.blogspot.fi. 31.3.2014. Viitattu 12.2.2015.
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä AL ei löytynyt

Aiheesta muualla