Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
'''Kansallismuseo''' esittelee [[Suomen historia]]a [[Kivikausi|kivikaudelta]] nykypäivään [[esinekulttuuri]]n avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista [[Museovirasto]]a. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa [[Kulttuurien museo]], [[Suomen merimuseo]] Kotkassa, [[Seurasaari|Seurasaaren]] ulkomuseo, [[Tamminiemi]], [[Hvitträsk]], [[Hämeen linna]], [[Olavinlinna]] sekä [[Louhisaari]], [[Urajärvi|Urajärven kartano]] ja [[Alikartano]]. |
'''Kansallismuseo''' esittelee [[Suomen historia]]a [[Kivikausi|kivikaudelta]] nykypäivään [[esinekulttuuri]]n avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista [[Museovirasto]]a. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa [[Kulttuurien museo]], [[Suomen merimuseo]] Kotkassa, [[Seurasaari|Seurasaaren]] ulkomuseo, [[Tamminiemi]], [[Hvitträsk]], [[Hämeen linna]], [[Olavinlinna]] sekä [[Louhisaari]], [[Urajärvi|Urajärven kartano]] ja [[Alikartano]]. |
||
Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon Kokoelmat- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n varrella [[Finlandiatalo| |
Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon Kokoelmat- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n varrella [[Finlandiatalo|Finlandia-taloa]] vastapäätä. |
||
[[Kuva:National Museum of Finland.jpg|thumb|250px|Kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.]] |
[[Kuva:National Museum of Finland.jpg|thumb|250px|Kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.]] |
||
Versio 9. helmikuuta 2015 kello 14.50
| Kansallismuseo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Mannerheimintie 34 |
| Sijainti | Helsinki |
| Rakennustyyppi | museo |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Suunnittelija |
arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen toimiston lopetettua Eliel Saarinen |
| Rakennuttaja | Yleisten rakennusten ylihallitus |
| Urakoitsija | rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson |
| Omistaja | Senaatti-kiinteistöt |
| Julkisivumateriaali | kivi, rappaus |
| Korkeus | 53 metriä[1] |
| Huoneistoala | näyttelytilat yli 3 100 m² |
 |
|
Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Hämeen linna, Olavinlinna sekä Louhisaari, Urajärven kartano ja Alikartano.
Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon Kokoelmat- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä.
Museorakennuksen arkkitehtuuri
Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[2] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[3] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin 2000.
Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.
Näyttelyt
Perusnäyttely
Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin arkeologinen perusnäyttely. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen. Maa ja kansa -osa esittelee kansankulttuuria.
Näyttely ”Suomi Finland 1900”, esittelee 1.3.2015 asti 1900-luvun Suomea ja suomalaisia. Aarrekammiossa esitellään raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea-, koru- ja asekokoelmat. Työpaja VINTTI museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely.[4]
Kuvia Kansallismuseosta
-
Ilvesreliefi -
Kettureliefi -
Kyntäjäreliefi -
Kansallismuseon torni -
Itäinen reliefi -
Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus.
Lähteet
- Kansallismuseo Museovirasto.
Viitteet
- ↑ Kansallismuseo Emporis. Viitattu 11.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
- ↑ Kansallismuseon perusnäyttely 13.2.2013. Museovirasto. Viitattu 8.3.2013.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kansallismuseo Wikimedia Commonsissa
