Ero sivun ”Kalajoen kirkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:
}}
}}



[[Tiedosto:Kalajoen kirkko.jpg|thumb|240px|Kirkon sivusta ja torni ulkoapäin nähtynä]]
[[Tiedosto:Kalajoki sh.JPG|thumb|240px|Sankarihaudat: ''Maailman silmissä uhrimme olkoon vain multa, edessä herran kuin kulta se kiiltääpi kerran.'']]
[[Tiedosto:Kalajoki sh.JPG|thumb|240px|Sankarihaudat: ''Maailman silmissä uhrimme olkoon vain multa, edessä herran kuin kulta se kiiltääpi kerran.'']]
[[Tiedosto:Kalajoki poor man.JPG|thumb|200px|Kirkon [[vaivaisukko]] esillä [[Kerimäen kirkko|Kerimäen kirkon]] näyttelyssä kesällä 2013]]
[[Tiedosto:Kalajoki poor man.JPG|thumb|200px|Kirkon [[vaivaisukko]] esillä [[Kerimäen kirkko|Kerimäen kirkon]] näyttelyssä kesällä 2013]]

Versio 1. helmikuuta 2015 kello 22.05

Kalajoen kirkko
Kirkon sivusta ja torni ulkoapäin nähtynä
Kirkon sivusta ja torni ulkoapäin nähtynä
Sijainti Kalajoki
Seurakunta Kalajoen seurakunta
Rakentamisvuosi 18761879
Suunnittelija F. W. Lüchow
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 1300
Tyylisuunta uusgotiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla


Sankarihaudat: Maailman silmissä uhrimme olkoon vain multa, edessä herran kuin kulta se kiiltääpi kerran.
Kirkon vaivaisukko esillä Kerimäen kirkon näyttelyssä kesällä 2013

Kalajoen kirkko rakennettiin peittämättömästä punatiilestä vuosina 18761879. Sen suunnitteli F. W. Lüchow. Pitkäkirkon toisessa päädyssä on torni ja toisessa alttari, joka on kuoriabsidissa. Istumapaikkoja siinä on noin 1 300 ja pinta-alaa 988 neliömetriä. Alun perin kirkko oli uusgoottilainen ja kolmilaivainen. Tulipalo tuhosi kirkon 16. helmikuuta 1930. Kirkko rakennettiin uudelleen vuosina 1930–1931 ja vihittiin käyttöön 15. helmikuuta 1931. Kirkon uudistuspiirustukset teki W. G. Palmqvist, jolloin tornin huippua madallettiin ja kirkkosalin pitkämuotoinen laiva tehtiin betoniseksi tynnyriholviksi. Alun perin niissä oli taitekatot ja sivulaivoissa tasakatot.

Alttaritaulun on maalannut Adolf von Becker 1887 ja se kuvaa Kristuksen ylösnousemusta. Urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1931. Niissä on 27+1 äänikertaa. Erillisessä kellotapulissa (A. W. Arppe, 1815) on kaksi kelloa vuosilta 1813 ja 1830.

Aiheesta muualla

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.