Ero sivun ”Ilkivalta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ täsmennystä |
joo |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Wall smudged with spray paint.jpg|thumb|250px|Rakennusten seinien luvaton töhriminen on Suomen rikoslain mukaan sakolla tai vankeudella rangaistavaa [[vahingonteko]]a.]] |
[[Tiedosto:Wall smudged with spray paint.jpg|thumb|250px|Rakennusten seinien luvaton töhriminen on Suomen rikoslain mukaan sakolla tai vankeudella rangaistavaa [[vahingonteko]]a.]] |
||
[[Tiedosto:Ilkivaltaa bussin selkänojassa.jpg|thumb|250px|Ilkivaltaa joukkoliikennevälineessä.]] |
[[Tiedosto:Ilkivaltaa bussin selkänojassa.jpg|thumb|250px|Ilkivaltaa joukkoliikennevälineessä.]] |
||
'''Uloste''' (lat. ''faeces'') on eläimen peräaukosta |
|||
'''Ilkivalta''' siinä merkityksessä, jossa sanaa käytetään [[Suomen rikoslaki|Suomen rikoslaissa]], on tahallista häiriön aiheuttamista esimerkiksi meluamalla muualla kuin yleisellä paikalla tai yleisöltä suljetussa [[virasto]]ssa, [[toimisto]]ssa, liikkeessä tai [[tehdas|tehtaassa]] tai muussa vastaavassa paikassa. Ilkivaltaa on myös häiriön aiheuttaminen tarpeettomilla puhelinsoitoilla virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan, samoin kuin väärän [[hälytys|hälytyksen]] aiheuttaminen käyttämällä [[julkinen liikenne|julkisen kulkuneuvon]] [[hätäjarru]]a tai hälytintä muutoin kuin hätätilanteessa. Suomessa ilkivallasta seuraa [[sakko]]rangaistus.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Suomen rikoslaki, 17 luvun 13 §]</ref> Yleisellä paikalla tapahtuvasta ilkivallasta eli häiriön aiheuttamisesta esimerkiksi meluamalla julkisella paikalla rangaistaan [[järjestyslaki|järjestyslain]] perusteella järjestysrikkomuksena. |
|||
<nowiki> </nowiki>poistuvaa ruoansulatuksen jätettä. Se on ruumiinlämpöistä ja yleensä |
|||
kiinteähköä ainetta, joka koostuu ruoan sulamattomista osista, |
|||
bakteereista, limasta ja ruoansulatuselimistön omista eritteistä. |
|||
Ulosteen ruskea väri on peräisin pääasiassa sapen tuottamista aineista, mutta myös kuolleista punasoluista, jotka poistuvat elimistöstä ulosteen mukana. |
|||
Vetelä ja nestemäinen uloste eli ripuli |
|||
Yleisessä kielenkäytössä ilkivallaksi nimitetään myös toisen omaisuuden tahallista vahingoittamista. Tällaisesta teosta käytetään yleisesti myös nimitystä '''vandalismi''', mikä juontuu alun perin kansainvaellusten aikaisesta [[vandaalit|vandaalien heimosta]]. |
|||
<nowiki> </nowiki>on kypsytettyjä ruoka-aineita käyttävän ihmisen kohdalla merkkinä |
|||
ruoansulatusjärjestelmän häiriöstä. Terveen ihmisen uloste on kiinteää |
|||
ja säännöllisesti muotoutunutta. Ihmisen suolistoloiset, kuten kihomato, voidaan havaita muiden keinojen ohella myös ulosteen pintaan nousevista madoista. |
|||
Tietyillä eläinlajeilla esiintyy ulosteen syömistä, joka voi olla |
|||
[[Suomen rikoslaki|Suomen rikoslain]] 35. luvussa toisen omaisuuteen tai tekijän yhdessä muiden kanssa omistaman omaisuuden vaurioittamisesta tai hävittämisestä käytetään nimitystä '''[[vahingonteko]]'''. Siitä rangaistaan sakolla tai [[vankeusrangaistus|vankeudella]] enintään yhdeksi vuodeksi, törkeissä tapauksissa ankaramminkin.<ref name="Finlex1"/><ref name="Finlex2"/> Lievissä tapauksissa rangaistusseuraamus on sakko.<ref name="Finlex3"/> Paljon vaaraa aiheuttava ilkivaltateko voi tuoda tekijälleen syytteen myös [[liikenneturvallisuuden vaarantaminen|liikenneturvallisuuden vaarantamisesta]] tai [[tappo|tapon]] yrityksestä.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/alyton_ilkivalta_voi_tuoda_paljastuneelle_tekijalle_ankaran_syytteen/6235586 | Nimeke = Älytön ilkivalta voi tuoda paljastuneelle tekijälle ankaran syytteen | Julkaisija = YLE | Viitattu = 26.12.2012}}</ref> Eräissä tapauksissa kyseessä voi olla myös [[hautarauhan rikkominen|hautarauhan]] tai [[kotirauha]]n rikkomisen muoto. |
|||
joko normaalia tai johonkin sairauteen liittyvää. Ilmiö tunnetaan |
|||
__notoc__ |
|||
nimellä koprofagia. |
|||
Ihmisellä tavallisimpia ulostamiseen liittyviä ongelmia ovat peräpukamat, ummetus ja ulosteenkarkailu. |
|||
Etenkin lihansyöjien uloste haisee usein epämiellyttävältä. Ulosteen |
|||
erikoinen rakenne ja haju voivat johtua epäterveellisestä ruokavaliosta |
|||
tai suolistosairaudesta - esimerkiksi keliakiasta tai Crohnin taudista__notoc__ |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Vahingonteko]] |
* [[Vahingonteko]] |
||
Versio 30. tammikuuta 2015 kello 11.07
Uloste (lat. faeces) on eläimen peräaukosta poistuvaa ruoansulatuksen jätettä. Se on ruumiinlämpöistä ja yleensä kiinteähköä ainetta, joka koostuu ruoan sulamattomista osista, bakteereista, limasta ja ruoansulatuselimistön omista eritteistä. Ulosteen ruskea väri on peräisin pääasiassa sapen tuottamista aineista, mutta myös kuolleista punasoluista, jotka poistuvat elimistöstä ulosteen mukana.
Vetelä ja nestemäinen uloste eli ripuli on kypsytettyjä ruoka-aineita käyttävän ihmisen kohdalla merkkinä ruoansulatusjärjestelmän häiriöstä. Terveen ihmisen uloste on kiinteää ja säännöllisesti muotoutunutta. Ihmisen suolistoloiset, kuten kihomato, voidaan havaita muiden keinojen ohella myös ulosteen pintaan nousevista madoista.
Tietyillä eläinlajeilla esiintyy ulosteen syömistä, joka voi olla joko normaalia tai johonkin sairauteen liittyvää. Ilmiö tunnetaan nimellä koprofagia.
Ihmisellä tavallisimpia ulostamiseen liittyviä ongelmia ovat peräpukamat, ummetus ja ulosteenkarkailu. Etenkin lihansyöjien uloste haisee usein epämiellyttävältä. Ulosteen erikoinen rakenne ja haju voivat johtua epäterveellisestä ruokavaliosta tai suolistosairaudesta - esimerkiksi keliakiasta tai Crohnin taudista
Katso myös
Lähteet
- ↑ Rikoslaki (19.12.1889/39), 35 luku - Vahingonteko, 1 § Vahingonteko Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
- ↑ Rikoslaki (19.12.1889/39), 35 luku - Vahingonteko, 2 § Törkeä vahingonteko Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
- ↑ Rikoslaki (19.12.1889/39), 35 luku - Vahingonteko, 3 § Lievä vahingonteko Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
Kirjallisuutta
- Koski, Sami & Rissanen, Mika & Tahvanainen, Juha: Hävityksen historiaa: Eurooppalaisen vandalismin vuosisadat. Jyväskylä: Atena, 2007. ISBN 978-951-796-490-6.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilkivalta Wikimedia Commonsissa
