Ero sivun ”Uusi antiikin historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Aiheesta muualla: verkko-os kuntoon |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* Mika Kajava: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kriittinen+katse+antiikkiin/HS20111122SI1KU02gek Kriittinen katse antiikkiin]. Helsingin Sanomat 22.11.2011. |
* Mika Kajava: [http://web.archive.org/web/20111123162022/http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kriittinen+katse+antiikkiin/HS20111122SI1KU02gek Kriittinen katse antiikkiin]. Helsingin Sanomat 22.11.2011. Web Archive. Viitattu 22.1.2015. |
||
[[Luokka:Kirjat historiasta]] |
[[Luokka:Kirjat historiasta]] |
||
Versio 22. tammikuuta 2015 kello 19.15
| Uusi antiikin historia | |
|---|---|
 Teoksen kansikuvassa on keisari Hadrianuksen sestertius vuodelta 136 eaa. |
|
| Kirjailija | Paavo Castrén |
| Kuvittaja | Ria Berg, Maija Holappa, Tiina Tuukkanen |
| Kansitaiteilija | Arto Wiikari |
| Kieli | suomi |
| Genre | historia, tietoteos |
| Kustantaja | Kustannus Oy Otava |
| Julkaistu | 2011 |
| Sivumäärä | 639 |
| ISBN | 978-951-1-21594-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Uusi antiikin historia on Paavo Castrénin kirjoittama antiikin aikakautta käsittelevä tietokirja vuodelta 2011.[1] Kirjoittaja on alan asiantuntija, klassisen filologian emeritusprofessori ja keskeinen Pompejin tuntija.[2] Kyseessä on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kreikkalais-roomalaisen antiikin historian kokonaisesitys.[3] Castrénin vuonna 2000 Leena Pietilä-Castrénin kanssa julkaisema Antiikin käsikirja on hakuteos,[4] kun taas Uusi antiikin historia on proosamuotoinen.
Teos esittelee antiikin yhteiskunnat monipuolisesti. Teoksen rakenteessa on otettu huomioon, että Kreikka ja Rooma olivat samanaikaisesti kehittyviä ja toisiinsa vaikuttavia kulttuureja. Niinpä ne esitetään limittäin, mutta kumpikin omina lukuinaan: Italian rautakaudesta (1000–725 eaa.) siirrytään Kreikan geometriseen aikaan (900–725 eaa.) ja edelleen Rooman varhaishistoriaan (753–730 eaa.). Castrén perustelee teoksen nimessä olevaa uusi-sanaa kolmella seikalla: se on ensimmäinen suomenkielinen alan teos, siinä on poliittis-taloudellisen historian lisäksi kuvattu kunkin ajan ajatusmaailmaa ja asiat on esitetty kronologisesti oikeassa yhteydessään erottamatta toisistaan etruskikulttuuria, kreikkalaisuutta ja roomalaisuutta.[1]
Kriitikot ovat arvioineet, että Castrénin kirja on hyvää historian popularisointia tieteellisyyden siitä kärsimättä. Kansanomaista otetta kuvaa esimerkiksi se, että teos esittelee monia antiikin tapoja ja sanontoja, jotka ovat edelleenkin käytössä.[3] Useista teemoista on erillisiä tietolaatikoita, esimerkiksi Rooman jumalista (s. 105–108), etruskin kielestä (s. 125–126), Ateenan agorasta (s. 174), Kahdentoista taulun laeista (s. 214–216) ja suomalaisten papyrus-tutkimuksesta (s. 248–249).
Lähteet
- ↑ a b Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 11–18. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
- ↑ Henkilöesittely. Helsingin yliopisto. Klassisen filologian laitos. Tallennettu 24.12.2013.
- ↑ a b Antti Nisula: Suuntaa etsimässä. Savon Sanomat 15.12.2011 (Internet Archive)
- ↑ Yliopisto-lehti 2001. Alasivu Antiikki A–Ö.
Aiheesta muualla
- Mika Kajava: Kriittinen katse antiikkiin. Helsingin Sanomat 22.11.2011. Web Archive. Viitattu 22.1.2015.