Ero sivun ”Yrityskaappaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Esimerkkejä |
==Esimerkkejä nurkanvaltauksista== |
||
===Oracle valtaa PeopleSoftin=== |
|||
Tunnettu esimerkki äärimmilleen viedystä vihamielisestä nurkanvaltauksesta oli [[Oracle|Oraclen]] vihamielinen ostotarjous [[PeopleSoft]]-yrityksestä <ref>http://hbr.org/product/oracle-s-hostile-takeover-of-peoplesoft-a/an/ Harvard Business Review</ref> |
Tunnettu esimerkki äärimmilleen viedystä vihamielisestä nurkanvaltauksesta oli [[Oracle|Oraclen]] vihamielinen ostotarjous [[PeopleSoft]]-yrityksestä <ref>http://hbr.org/product/oracle-s-hostile-takeover-of-peoplesoft-a/an/ Harvard Business Review</ref> |
||
Versio 21. tammikuuta 2015 kello 19.02
Yrityskaappaus (myös: nurkanvaltaus) on taloustieteen termi, joka tarkoittaa jonkin yrityksen osakkeiden hankkimista tarkoituksena kaapata yrityksen päätäntävalta kokonaan tai hankkia merkittävää vaikutusvaltaa kyseisessä yrityksessä.
Yrityskaappauksen muotoja
Ystävällinen yrityskaappaus
"Ystävällinen kaappaus" on yrityksen johdon hyväksymä osakkeiden myyntipäätös. Näissä tapauksissa ostaja yleensä tekee ilmoituksen ostotarjouksesta yhtiön hallitukselle. Jos hallitus katsoo, että tarjouksen hyväksyminen palvelee osakkeenomistajia paremmin kuin sen hylkääminen, suosittaa se tarjouksen hyväksymistä osakkeenomistajille.
Nurkanvaltaus eli vihamielinen yrityskaappaus
Nurkanvaltaaja eli vihamielinen yrityskaappari pyrkii hankkimaan päätösvaltaa yrityksessä osakkeita ostamalla. Yhtiön johto on haluton myymään tai sulauttamaan toimintoja ulkopuolisen kanssa mutta ostaja pyrkii silti kaikin keinoin hankkimaan osakkeita.
Vihamielinen valtaus voidaan suorittaa monella tavalla.Ostotarjous voidaan tehdä markkinahintaa korkeammalla hinnalla. Tarpeeksi osakkeenomistajia voidaan yrittää suostutella myymään, jolloin saadaan enemmistöpäätäs myymisestä. Pörssiyhtiöiden ollessa kyseessä voidaan osakemarkkinoilta ostaa vähitellen yhä enemmän osakkeita ja vähitellen saada määräysvaltaa yhtiössä. Kaikissa näissä tavoissa yrityksen johto vastustaa hankintaa, mutta se toteutetaan joka tapauksessa.
Esimerkkejä nurkanvaltauksista
Oracle valtaa PeopleSoftin
Tunnettu esimerkki äärimmilleen viedystä vihamielisestä nurkanvaltauksesta oli Oraclen vihamielinen ostotarjous PeopleSoft-yrityksestä [1]
TDF valtaa Suomen TV-verkon omistajan Digitan
Yksityinen yritys voi vallata myös julkisen yrityksen. Tällöin kyseeseen tulevat yleensä isot yksityisyritykset, jotka voivat ostaa esimerkiksi valtion infrastruktuuria.
Suomessa tällaisen kaupan teki ranskalainen TV-yhtiö TDF, joka osti Digitan vuosina 2000 ja 2005.
Monien vaiheiden jälkeen omistajaksi on tullut australialainen pääomasijoitusyhtiö, joka Digitan kauttaa omistaa Suomen koko TV-lähetysverkon. Aiemmin TV-lähetysverkko oli Yleisradion, eli valtion omaisuutta, mutta koska TDF teki onnistuneen yritysvaltauksen päätyi yritys lopulta rahastoyhtiölle Australiaan Suomalaisten päätäntävallan ulottumattomiin.
Digita kerää nykyisin Suomen veronmaksajien varoja lupamaksujen ym. kautta maksamatta itse juurikaan veroja Suomeen. Osa sen voitoista siirtyy Luxemburgin veroparatiisiin.[2]
Digitan myyminen eteni ensin siten, että ranskalainen Télédiffusion de France -yhtiö (TDF) sai läpi tarjouksen, jolla se osti vuonna 2000 ensin 49 prosenttia Digitasta 840 miljoonalla markalla eli nykyrahassa noin 180 miljoonalla eurolla. Summa oli aikanaan Yleisradion johdon mielestä hämmästyttävän suuri, sillä se oli noin kaksinkertainen verrattuna siihen mitä Sonera oli tarjonnut.
Vuonna 2005 TDF osti loputkin Digitan osakkeet, joten yhteensä Yleisradio sai Digitan myynnistä noin 300 miljoonaa euroa, jota pidetään nykyisin hyvinkin edullisena hintana. Suomi joutui sen jälkeen maksamaan lähetysverkon käyttömaksua ulkomaille pystymättä vaikuttamaan siihen millään tavalla. Digita perii verkon käytöstä noin 30–40 prosenttia suurempia maksuja kuin Ruotsissa johtuen Digitan monopoliasemasta Suomessa.
Digitan emoyhtiö TDF siirtyi ranskalaisomistuksesta yhdysvaltalaiselle rahastolle. Vuonna 2012 TDF myi Digitan australialaisen Commonwealth Bank of Australian hallitsemalle rahastolle. Kauppahinta oli salainen, mutta uutistoimisto Reutersin mukaan First State Investments -rahasto maksoi Digitasta noin 400 miljoona euroa.
Suomalaisten mediayhtiöiden mielestä Digita on käyttänyt monopoliasemaansa räikeästi hyödykseen keräten ylisuuria maksuja. Oikeuskäsittelyiden jälkeen mediakonsernit MTV, Sanoma, Yle ja Suomen Urheilutelevisio hävisivät kuitenkin jutun. Suomalaisesta perusinfrastruktuuriyhtiöstä on muodostunut rahastoille erittäin kannattava yritys, jonka tuottoja eri omistajat käyvät vuorollaan rahastamassa. Lisäksi lähes poikkeuksetta omistuksia hallinnoidaan jonkin veroparatiisin kautta.
Digitan liikevoittoprosentti on ollut 2000-luvulla 25–47 prosentin tietämillä, kun yleensä jo noin kymmenen prosentin liikevoittoa pidetään erinomaisena. Yhtiön on tuottanut voittoa vuosina 2007–2013 yhteensä yli 180 miljoonaa euroa.[3]
Katso myös