Ero sivun ”Koltansaame” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kieli |
{{Kieli |
| nimi = Koltansaame
| nimi = koltansaame
| muu = kolttasaame, koltta, ''koltanlappi'', ''kolttalappi''
| muu = kolttasaame, koltta
| oma = sää'mǩiõll
| oma = nuõrttsää'm
| eng = Skolt Sami
| eng = Skolt Sami
| fra = sami skolt
| fra = sami skolt
Rivi 18: Rivi 18:
}}
}}


'''Koltansaame''' (koltansaameksi ''sääˊmǩiõll'') on [[Suomi|Suomen]] [[Inari]]ssa ja [[Venäjä]]n [[Petsamon piiri|Petsamon kuntapiiri]]ssä puhuttava [[uralilaiset kielet|uralilaiseen kielikuntaan]] kuuluva [[saamelaiskielet|saamelaiskieli]], jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä. Kielen puhujia kutsutaan [[koltat|koltiksi]].
'''Koltansaame''' (koltansaameksi ''nuõrttsää'm'') on [[Suomi|Suomen]] [[Inari]]ssa ja [[Venäjä]]n [[Petsamon piiri|Petsamon kuntapiiri]]ssä puhuttava [[uralilaiset kielet|uralilaiseen kielikuntaan]] kuuluva [[saamelaiskielet|saamelaiskieli]], jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä. Kielen puhujia kutsutaan [[koltat|koltiksi]].


Muita [[itäsaamelaiset kielet|itäsaamelaisia kieliä]] ovat [[inarinsaame]], [[akkalansaame]], [[kiltinänsaame]] ja [[turjansaame]].<ref name="anhava">{{Kirjaviite | Tekijä=Anhava, Jaakko | Nimike=Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu =47 | Selite= | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-662-734-X }}</ref>
Muita [[itäsaamelaiset kielet|itäsaamelaisia kieliä]] ovat [[inarinsaame]], [[akkalansaame]], [[kiltinänsaame]] ja [[turjansaame]].<ref name="anhava">{{Kirjaviite | Tekijä=Anhava, Jaakko | Nimike=Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu =47 | Selite= | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-662-734-X }}</ref>

Versio 20. tammikuuta 2015 kello 01.56

koltansaame
Oma nimi nuõrttsää'm
Muu nimi kolttasaame, koltta
Tiedot
Alue Suomi
Venäjä
Virallinen kieli Inari
Puhujia noin 320[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Kotimaisten kielten keskus
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
saamelaiskielet
itäsaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-1 sms
ISO 639-2 sms
ISO 639-3 sms

Koltansaame (koltansaameksi nuõrttsää'm) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä. Kielen puhujia kutsutaan koltiksi.

Muita itäsaamelaisia kieliä ovat inarinsaame, akkalansaame, kiltinänsaame ja turjansaame.[2]

Historia

Koltansaamen puhujamäärä on ollut alkujaankin pieni, ainoastaan muutama tuhat saamelaista. Suomessa koltansaamea puhuttiin neljässä kylässä Petsamossa, joka kuului jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle 1944 luovutettuihin alueisiin. Petsamosta evakuoidut koltat asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin Sevettijärven, Nellimin ja Näätämön kyliin. Osa koltista kuitenkin jäi Petsamoon ja edelleenkin siellä asuu pieni kolttayhteisö. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kyläasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jälkeen.[2]

Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin Suonikylän murre, mikä aiheutti hieman närää muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syinä myöhäiseen yhtenäisen kirjakielen kehitykseen pidetään historiallisia tekijöitä, erityisesti sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomeen siirretyt koltat puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erilaisilla ortografioilla, mutta mikään niistä ei vakiintunut yleiseen käyttöön.[3]

Vuonna 1973 ilmestyi Koltansaamen opas ja vuonna 1975 ensimmäinen koltansaamenkielinen aapinen. Sittemmin koltansaameksi on julkaistu oppimateriaalia, sanakirjoja ja lukukirjoja. Myös kirkollisia tekstejä on käännetty jo vuosikymmenien ajan.[3] 1970-luvulla Yleisradion saamelaistoimitus alkoi tuottaa koltankielisiä ohjelmia.[4] Vuosina 1978­–1986 julkaistiin neljä kertaa vuodessa koltankielistä lehteä Sää´mođđâz (”Kolttauutiset”), mutta lehden toiminta jouduttiin lakkauttamaan rahoitusvaikeuksien ja toimittajien vähäisyyden takia.[5][6]

Nykytilanne

Koltansaamea puhuu enää noin 320 henkilöä. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myös suomea ja Venäjällä asuvat venäjää. Vaikka koltansaamenkielinen väestö on pidetty melko ikääntynyttä[1] ja vielä vuonna 2006 arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias,[6] on perheitä, joissa puhutaan koltansaamea lapsille. Näiden perheiden lisäksi on perustettu koltankielinen kielipesä Ivaloon.[7] Syyskuussa 2010 Sevettijärvi saa taas kymmenen vuoden tauon jälkeen oman kielipesän.[8]

Koltansaamen kieli on vuonna 1992 voimaan tulleen ja vuonna 2003 uudistetun saamen kielilain mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti. Saamen saa myös ilmoittaa äidinkielekseen.[9] Kielilain vaikutuksesta esimerkiksi Inarin kunnan ilmoituksia on julkaistu lehdissä myös koltansaameksi. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet lehtien käyttämät merkistöt, jotka ovat soveltuneet huonosti kielen kirjoittamiseen. Tämän seurauksena koltansaamea äidinkielenään puhuvat henkilöt eivät ole usein saanet kuulutuksista lainkaan selvää. Toisaalta virheelliset tekstit ovat levittäneet väärää kuvaa kielen kirjoitustavasta.[5]

Yle Sámi Radiolla on yksi vakituinen koltansaamenkielinen toimittaja, joka tekee koltansaamenkielisen ajankohtaisohjelman viikoittain.[10] Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa näkyvissä saamenkielisissä televisiouutisissa, Ođđasatissa on koltansaamenkielistä materiaalia harvoin, sillä toimituksessa ei ole yhtään kieltä osaavaa toimittajaa.[6]

Saamelaisten ja saamelaiskielen asemaa valvomaan ja saamelaisten kielellistä ja kulttuurillista itsehallintoa toteuttamaan perustettiin vuonna 1996 lailla saamelaiskäräjät (sámediggi).[11] Yksi saamelaiskäräjien viidestä lautakunnasta on saamen kielineuvosto, joka muun muassa antaa kielen- ja nimistönhuoltoon liittyviä ohjeita ja suosituksia, edistää saamelaiskielten tutkimusta, jakaa tietoa saamelaiskielistä ja antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa saamelaiskäräjille vaalikausittain kertomuksen saamen kielilain soveltamisesta ja saamelaisten kielioloista.[12][13] Saamen kielen toimisto on saamelaiskäräjiin kuuluva toimipaikka, joka edellä mainitun kertomuksen lisäksi muun muassa huolehtii käännösten toimittamista eri viranomaisille ja avustaa viranomaisia tulkkien hankkimisessa.[14]

Kieltä on yritetty elvyttää muun muassa julkaisemalla kirjallisuutta. Kaunokirjallisista teoksista koltansaameksi on käännetty pääasiassa lastenkirjoja. Myös alkuperäiskielisiä kirjoja on ilmestynyt jonkin verran. Kati-Claudia Fofonoff on esimerkiksi kirjoittanut runoteokset Pââsjooǥǥ Laulli (Paatsjoen laulut, 1988) sekä Jânnam muttum nuuˊbbiooˊri (Maa muovattu toisin päin, 1999). Vuonna 2000 julkaistiin koltansaamelaisten elämäntapaa esittelevä Õhtt eeˊǩǩ Oˊlssee da Såålla mieˊldd, jonka olivat laatineet Katri ja Matleena Fofonoff. Myös Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi on ilmestynyt koltansaameksi.[5][6]

Vuonna 2005 Tiina Sanila julkaisi ensimmäisen koltansaamenkielisen rockalbumin Sääˊmjânnam rocks![15] Vuonna 2007 on julkaistu kolttien vienalaiseen runonlauluun vertautuvia leuddeja kirjana ja CD-levynä Maaddârääˊjji leeuˊd. Se on Kolttien kyläkokouksen, Kansanmusiikki-instituutin ja Saamelaismuseo Siidan yhteinen julkaisu, jossa tekstit ovat sekä koltansaameksi, suomeksi että englanniksi.

Koltansaamenkielisestä kulttuuritarjonnasta huolimatta kielen kohtalo on avoin, sillä monet kolttalapset eivät ole enää oppineet kieltä vanhemmiltaan.[2]

Kielen opetus

Inarissa koltansaamea opetetaan Menesjärven ala-asteella ja Sevettijärven koulussa äidinkielenä ja valinnaisena aineena, sekä Ivalon lukiossa valinnaisena aineena B2- ja B3-kielenä.[16][17] Keväällä 2005 oli ensimmäisen kerran mahdollista suorittaa koltansaamessa ylioppilastutkinnon vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe, jossa ei kuitenkaan ole kuullunymmärtämisosuutta.[18] Vuoden 2014 kevään ylioppilastutkinnossa koltansaamen kokeen suoritti kolme kokelasta; kaikki hyväksyttiin arvosanalla cum laude approbatur[19]. Koltansaamenkielisten opettajien määrä on hyvin alhainen, eikä mihinkään oppiaineeseen ole tarpeeksi kattavaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia.[16]

Inarin kunta alkoi vuonna 1993 järjestää Sevettijärvellä niin sanottua kielipesätoimintaa, jonka tarkoituksena oli siirtää alle kouluikäisille lapsille koltansaamen taito kielikylpymenetelmällä. Periaatteena oli, että kielipesässä vähän tai ei ollenkaan koltansaamea osanneet lapset altistuisivat kielelle täysin koltansaamenkielisessä ympäristössä, ja oppisivat näin puhumaan kieltä. Koltansaamenkielinen kielipesä toimi vuonna 1993 kuusi kuukautta. Muutaman vuoden tauon jälkeen se aloitettiin jälleen vuonna 1997, mutta lopetettiin rahoituksen puutteen vuoksi jälleen vuonna 2001. Marraskuussa 1998 tehdyn arvioinnin mukaan kielipesätoiminnalla oli suuri merkitys koltansaamen elvyttäjänä alle kouluikäisten keskuudessa.[20][21]

Alueellinen sijoittuminen

Saamelaiskielten entinen levinneisyys, nrolla 6 koltansaame (tummemmalla nykyalue)

Koltansaamen historiallisia alueita kutsutaan Koltanmaaksi. Nykyisin koltansaamea puhutaan pääasiassa Sevettijärvellä ja se onkin yksi Inarin neljästä virallisesta kielestä. Suomessa puhujia on kaiken kaikkiaan noin 300, joiden murteina on Paatsjoen-Petsamon ja Suonikylän murteet Lisäksi Venäjällä noin 20–30 ihmistä puhuu Nuorttijärven murretta Luujärven ympäristössä. Aiemmin koltansaamea puhuttiin myös Näätämön lähellä Norjassa, mutta kyseinen murre lienee jo kuollut.[2][1] Kirjakieli perustuu Suonikylän murteeseen.[3]

Kirjoitusjärjestelmä

Koltansaame käyttää latinalaisia kirjaimia ja useita niihin lisättyjä kirjaimia:

А а Â â B b C c Č č Ʒ ʒ Ǯ ǯ D d
Đ đ E e F f G g Ǧ ǧ Ǥ ǥ H h I i
J j K k Ǩ ǩ L l M m N n Ŋ ŋ O o
Õ õ P p R r S s Š š T t U u V v
Z z Ž ž Å å Ä ä ˊ

Lisäksi kirjaimia Q/q, W/w, X/x, Y/y ja Ö/ö käytetään vierasperäisissä sanoissa. Merkkiä ˊ käytetään pehmennysmerkkinä.

Koltansaamen suomen kielestä eroavien merkkien (Ââ, Čč, Ʒʒ, Ǯǯ, Đđ, Ǧǧ, Ǥǥ, Ǩǩ, Ŋŋ, Õõ, Šš, Žž ja ˊ) tuottamiseksi tarkoitetut tietotekniset ratkaisut eivät ole usein yhteensopivia keskenään, mikä aiheuttaa merkkien vääristymisen, kun tekstiä siirretään järjestelmästä toiseen. Toisaalta fontit eivät ole kovinkaan kattavia, minkä vuoksi kielellä julkaistut painotuotteet ovat epäammattimaisen näköisiä. Usein merkistövirheiden taustalla on monien fonttien toteutuksessa käytetty 8-bittinen ympäristö. Unicoden mukaisen koodauksen käyttöä hankaloittaa sopivien näppäimistöajurien puute. Toisaalta vajavaisen lokalisoinnin takia esimerkiksi luettelointi on hyvin työlästä toimivan aakkostuksen puuttuessa.[6]

Äänneoppi

Vokaalit

Koltansaamessa on monimutkainen vokaalijärjestelmä. Taulukoissa on annettu äänteen vieressä sen kirjoitustapa.

etinen keskinen takainen
suppea i (i) u (u)
puolisuppea e (e) ɘ (õ) o (o)
puoliväljä ɛ (e) ɐ (â) ɔ (å)
väljä a (ä) ɑ (a)

Notes:

  • Eroa äänteiden /e/ ja /ɛ/ välillä ei näy standardiortografiassa, jossa molemmat kirjoitetaan samoin merkillä e.
  • /ɘ/ ääntyy melko samoin kuin viron õ /ɤ/.

Kuten suomessakin, vokaalit voivat olla joko pitkiä tai lyhyitä: leˊtt ’laiva’ & leeˊtt ’laivat’. Kaikki vokaalit voivat olla pitkiä ja lyhyitä.

Vokaalit muodostavat 12 diftongia.

etinen etinen ja keskinen takainen ja etinen takainen ja keskinen takainen
suppea ja puolisuppea ie (ie) (iõ) ue (ue) (uõ)
suppea ja puoliväljä (ie) (iâ) (ue) (uâ) (uå)
suppea ja väljä ua (uä)
puolisuppea ja puoliväljä (eâ)
puolisuppea ja väljä ea (ea)

Myös diftongit voivat olla lyhyitä tai pitkiä, joskaan tämä ei näy kirjoitusasussa. Lyhyet diftongit eroavat pitkistä niin pituutensa kuin painonsa avulla: Lyhyissä diftongeissa paino on jälkimmäisellä osalla, pitkissä ensimmäisellä.

Konsonantit

Koltansaamen konsonantit on esitetty seuraavassa taulukossa. Kirjoitusjärjestelmän vastineet äänteille ovat sulkeissa.

labiaalinen dentaalinen / alveolaarinen postalveolaarinen liudentunut alveolaarinen palataalinen velaarinen
nasaalinen m (m) n (n) (nj) ŋ (ŋ)
soinnitton klusiili ¹ p (p) t (t) k (k)
soinnillinen klusiili ² b (b) d (d) g (g)
soinniton affrikaatta ¹ t​͡s (c) t​͡ʃ (č) c​͡ç (ǩ)
soinnillinen affrikaatta ² d​͡z (ʒ) d​͡ʒ (ǯ) ɟ​͡ʝ (ǧ)
soinniton sibilantti s (s) ʃ (š)
soinnillinen sibilantti z (z) ʒ (ž)
soinniton frikatiivi f (f) x (h)³
soinnillinen frikatiivi v (v) ð (đ) ʝ (j) ɣ (ǥ)
täry r (r)
lateraalinen l (l) (lj)
puolivokaalit w (u) j (i)

¹Soinnittomat klusiilit ja affrikaatat ääntyvät aspiroituina vokaalien ja sonoranttikonsonanttien jälkeen.

²Soinnilliset klusiilit ja affrikaatat ääntyvät yleensä vain heikosti soinnillisina.

³Äänteellä /x/ on myös allofoni [h] alkavana äänteenä.

Konsonantit voivat olla sekä lyhyitä että pitkiä (geminaattoja) sanan keskellä ja lopussa, molemmat ovat yleisiä. Konsonantin pituus voi erottua myös useammista peräkkäisistä konsonanteista: kuõskkâd ’koskettaa’ : kuõskâm ’kosken’.

Kielioppi

Koltansaame on synteettinen, paljon taivutusmuotoja käyttävä kieli, jossa on monia samoja piirteitä kuin muissa uralilaisissa kielissä. Se ei kuitenkaan ole tyypillinen agglutinatiivinen kieli kuten useat muut uralilaiset kielet, vaan se on paljolti kehittynyt fusionaalisempaan suuntaan. Täten sijapäätteitä ja muita kieliopillisia ominaisuuksia ei merkitä vain liitteillä, vaan ne myös aiheuttavat muutoksia itse sanajuuressa. Monet koltansaamen sanaliitteistä ovat portmanteaumorfeemeja, jotka ilmaisevat useita kieliopillisia ominaisuuksia samaan aikaan.

Sijamuodot

Koltansaamessa on yhdeksän sijamuotoa yksikössä, vaikkakin genetiivi ja akkusatiivi ovat usein sama. Sijamuodot ovat nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, lokatiivi, illatiivi, komitatiivi, abessiivi, essiivi ja partitiivi.

Persoonapronominit

Koltansaamessa esiintyy yksikön ja monikon lisäksi kaksikko eli duaali. Alla olevassa taulukossa persoonapronominit on taivutettu nominatiivissa ja genetiivissä/akkusatiivissa.

  Nominatiivi Genetiivi
  Suomi Koltansaame Suomi Koltansaame
Yksikön ensimmäinen persoona minä mon minun muu
Yksikön toinen persoona sinä ton sinun tuu
Yksikön kolmas persoona hän son hänen suu
Kaksikon ensimmäinen persoona me (kaksi) muäna meidän (kahden) muännai
Kaksikon toinen persoona te (kaksi) tuäna teidän (kahden) tuännai
Kaksikon kolmas persoona he (kaksi) suäna heidän (kahden) suännai
Monikon ensimmäinen persoona me mij meidän mij
Monikon toinen persoona te tij teidän tij
Monikon kolmas persoona he sij heidän sij

Alla olevassa taulukossa on pronominin hän taivutus eri luvuissa ja sijamuodoissa.

  Yksikkö Kaksikko Monikko
Nominatiivi son suäna sij
Genetiivi suu suännai sij
Akkusatiivi suu suännaid siˊjjid
Illatiivi suˊnne suännaid siˊjjid
Lokatiivi suˊst suännast siiˊst
Komitatiivi suin suännain siˊjjivuiˊm
Abessiivi suutää suännaitää siˊjjitää
Essiivi suuˊnen suännan -
Partitiivi suuˊđed - -

Verbit

Koltansaamen verbit taipuvat neljässä persoonassa (ensimmäinen persoona, toinen persoona, kolmas persoona ja neljäs persoona eli epämääräinen persoona), viidessä tapaluokassa (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potentiaali ja optatiivi), kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko eli duaali ja monikko), sekä neljässä aikamuodossa (mennyt, ei-mennyt, perfekti ja pluskvamperfekti). Verbeillä on kuusi nominaalimuotoa (infinitiivi, gerundi, partisiipin aktiivi, abessiivi, partisiipin preesens ja partisiipin perfekti).

Kieltoverbi

Kuten esimerkiksi suomessa ja muissa saamelaiskielissä, myös koltansaamessa käytetään kieltoverbiä. Koltansaamessa kieltoverbi taipuu tapaluokan (indikatiivi, imperatiivi ja optatiivi), persoonan (ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs), sekä luvun (yksikkö, kaksikko ja monikko) mukaan.

  Indikatiivi, preesens Imperatiivi Optatiivi
  yks. kaks./mon. yks. kaks./mon. yks. kaks./mon.
1. jiõm jeäˊp - - jeällap
jim jep
2. jiõk jeäˊped jieˊl jieˊlled jieˊl jieˊlled
jik jeˊped jeˊl jeˊlled jeˊl jeˊlled
3. ij jiâ, jeä, jie - - jeälas jeällaz
4.
jeäˊt

Indikatiivin preseensin 3. persoonassa iˊlla, iˊlleäkku, iˊllää tai iˊllä yleensä kirjoitetaan ij + leat -yhdistelmän sijasta

Toisin kuin muissa saamenkielissä koltansaamessa kaksikolla ja monikolla ei ole enää omaa kieltoverbin muotoa, vaan käytetään monikkoa.

Lähteet

  1. a b c Ethnologue language report – Saami, Skolt SIL International. Viitattu 17.2.2007. (englanniksi)
  2. a b c d Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 47. Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-734-X.
  3. a b c Sääˊmjieˊllem: Koltansaamen kieli ja ortografia sekä omakielinen kirjallisuus Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus. Viitattu 17.2.2007.
  4. Sámi Radio: Saamen radion historia Yleisradio. Viitattu 17.2.2007.
  5. a b c Satu ja Jouni Moshnikoff: Koltansaamen kielestä 2001. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 26.7.2007.
  6. a b c d e Jouni ja Satu Moshnikoff: Selvitys koltansaamen nykytilasta ja tarpeellisista toimenpiteistä Joulukuu 2006. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.. Viitattu 27.7.2007.
  7. Kolttauutisia: Ivalon koltansaamen kielipesän touhuja 12.2.2010. Saa'mi Nue'tt. Viitattu 30.07.2010. suomeksi ja koltansaameksi
  8. Kolttauutisia: Koltansaamenkielinen kielipesä Sevettijärvelle 28.6.2010. Saa'mi Nue'tt. Viitattu 30.07.2010.
  9. Ajantasainen lainsäädäntö: 15.12.2003/1086 Finlex. Viitattu 16.2.2007.
  10. Sámi Radio: Saamen radion toiminta Yleisradio. Viitattu 17.2.2007. Suomi
  11. Ajantasainen lainsäädäntö: 17.7.1995/974 Finlex. Viitattu 21.2.2007.
  12. Saamen kielineuvosto Saamelaiskäräjät. Viitattu 21.2.2007.
  13. Saamelaiskäräjien organisaatio Saamelaiskäräjät. Viitattu 21.2.2007.
  14. Toimipaikat Saamelaiskäräjät. Viitattu 21.2.2007.
  15. Heikkinen, Mikko-Pekka: Tiina Sanila: Sevettijärven rokkikoltta 17.6.2005. NYT. Viitattu 17.2.2007.
  16. a b Saamen kieli perus- ja lukio-opetuksessa Suomessa 2003–2004 Lapin lääninhallitus – Sivistysosasto. Viitattu 21.2.2007.
  17. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat Ivalon lukio. Viitattu 16.2.2007.
  18. Kielikokeita koskevat yleiset ohjeet 9.12.2005. Ylioppilastutkintolautakunta. Viitattu 16.2.2007.
  19. Tilastotietoja ylioppilastutkinnosta Ylioppilastutkintolautakunta. Viitattu 2.6.2014.
  20. Saamelaiset 27.3.2001. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 23.2.2007.
  21. Seppo Lahtela: Määrärahan osoittaminen saamenkieliseen kielikylpytoimintaan Inarin kunnan alueella 22.9.2006. Eduskunta. Viitattu 23.2.2007.

Kirjallisuutta

  • Korhonen, Mikko; Mosnikoff, Jouni; Sammallahti, Pekka: Koltansaamen opas. Castrenianum, 1973. ISBN 951-45-0189-6.
  • Moshnikoff, Satu: Muu vuõssmõs sääˊmǩeˊrjj. , 1987. ISBN 951-47-1113-0.
  • Mänty, Sirpa; Fofonoff, Katri: Mattu saaˊnid. Sääˊmteˊǧǧ, 2002. ISBN 952-441-080-X.
  • Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni: Suomi–koltansaame-sanakirja = Lääˊdd -sääˊm sääˊnnǩeˊrjj. Girjegiisá, 1991. ISBN 951-8939-17-9.
  • Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni: Uˊcc sääm-lääˊdd sääˊnnǩeârjaž = Pieni koltansaame–suomi-sanakirja. Jorgaleaddji, 1988. ISBN 951-8939-02-0.
  • Jouste, Mark; Mosnikoff, Elias; Sivertsen, Seija: Maaddârääˊjji Leeuˊd / Esivanhempien Leuddit / The Leuˊdds of The Ancestors. Kirja ja CD-levy. Kansanmusiikki-instituutti, Saamelaismuseo Siida ja Kolttien kyläkokous, 2007.

Aiheesta muualla