Ero sivun ”Monadologia” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muutosta koossa ,  7 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
p (Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q1211539 siirrettyä kielilinkkiä)
pEi muokkausyhteenvetoa
Teoksen nimi tulee siitä, että Leibniz halusi [[Marsilio Ficino]]a, [[Giordano Bruno]]a ja [[Anne Conway]]tä imitoiden pitää kreikan kielen sanat ''monas'' ("ykseys") ja ''logos'' ("tutkielma" tai "tiede") yhdessä. Näin ''Monadologia'' tuli olemaan joko tutkielma monadeista tai ykseyden tiedettä.
 
''Monadologia'' on kirjoitettu lyhyinä loogisina kappaleina, joita on yhtensäyhteensä yhdeksänkymmentä, ja jotka seuraavat toisiaan loogisesti. Teoksen sisällys etenee [[dialektiikka|dialektiseen]] tapaan ja kohtaa näin kysymyksiä ja ongelmia, jotka auttavat lukijaa etenemään opinnoissaan. Lukija voi oppia, että yhdistetyt kappaleet ovat jotain yhdistettyä, ulottuvaista, ilmiömaailmaan kuuluvaa ja toistuvaa yksinkertaisiin substansseihin nähden, minkä [[Immanuel Kant|Kant]] esitti myöhemmin dikotomiallaan fenomena-noumena. Tästä seuraa kysymys, onko sielu monadi? Jos vastaus on myöntävä, silloin sielu on yksinkertainen substanssi. Jos sielu on materiaalinen yhdistelmä, se ei voi olla monadi.
 
== Perusteet ==
# Metafyysinen perustelu, [[riittävän perusteen periaate|riittävän perusteen periaatteen]] kautta. Periaatteessa syiden ketju ei voi jatkua loputtomiin ja se vaatii jokaiselle tapahtumalle alun. Vertaa [[occamin partaveitsi]].
# Psykologinen perustelu, synnynnäisten ideoiden postuloimisen kautta, erityisesti teoksessa ''[[Nouveaux essais sur l'entendement humain]]'', joka vaikutti Kantin ''[[Puhtaan järjen kritiikki]]in''.
# Biologinen perustelu, kappaleiden ennaltamuotoutumisen teorian ja orgaanisessa kehityksessä tapahtuvan toiminnallisen jakautumisen kautta.
 
== Monadit ==

Navigointivalikko