Ero sivun ”Keimola” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Basti69 (keskustelu | muokkaukset)
69 muokkausta
p Täydennetty lähdeviittauksia
Basti69 (keskustelu | muokkaukset)
69 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 21: Rivi 21:
Keimolan kylän nimeä (Keimby) käytettiin jo 1527<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/index81.htm|nimeke = Keimolan ruotsinkielinen nimi Käinby|julkaisu = Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000001767|nimeke = Kulttuuriympäristö|julkaisu = |julkaisija = Museovirasto|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Sen sijaan suomenkielinen nimitys on tullut käyttöön 1707.<ref name=":1" />
Keimolan kylän nimeä (Keimby) käytettiin jo 1527<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/index81.htm|nimeke = Keimolan ruotsinkielinen nimi Käinby|julkaisu = Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000001767|nimeke = Kulttuuriympäristö|julkaisu = |julkaisija = Museovirasto|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Sen sijaan suomenkielinen nimitys on tullut käyttöön 1707.<ref name=":1" />


Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/linnaka.htm|nimeke = Linnan kartanon historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Backas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/backaska.htm|nimeke = Backaksen historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Gyras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/gyraska.htm|nimeke = Gyraksen historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Saras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/saraska.htm|nimeke = Saraksen tilan historia|julkaisu =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> ja Petas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/petaska.htm|nimeke = Petas|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa<ref name=":1" />
Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/linnaka.htm|nimeke = Linnan kartanon historia|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Backas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/backaska.htm|nimeke = Backaksen historia|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Gyras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/gyraska.htm|nimeke = Gyraksen historia|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Saras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/saraska.htm|nimeke = Saraksen tila|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> ja Petas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/petaska.htm|nimeke = Petas|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa<ref name=":1" />


=== '''Koulut :''' ===
=== '''Koulut :''' ===
Vantaan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa 1891 [[Luhtaanmäki|Luhtaanmäellä]].<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Matkamme Vantaan historiassa|Julkaisija = Vantaan Kaupunginmuseon julkaisu nro 20|Tekijä = Marjo Eerikäinen, Leena Hiltula, Jutta Kuitunen, Anu Mönkkönen, Marjo Poutanen ja Anni Rissanen}}</ref>. Keimolan alakoulu aloitti toimintansa 1912. Nykyään sitä hallinnoi Keimolan ruotsinkielinen omakotiyhdistys.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vantaalla.info/sivu/index.php?option=com_sobi2&sobi2Task=sobi2Details&catid=7&sobi2Id=523&Itemid=7|nimeke = Käinby Hembygdsförening r.f.|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>
Vantaan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa 1891 [[Luhtaanmäki|Luhtaanmäellä]].<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Matkamme Vantaan historiassa|Julkaisija = Vantaan Kaupunginmuseon julkaisu nro 20|Tekijä = Marjo Eerikäinen, Leena Hiltula, Jutta Kuitunen, Anu Mönkkönen, Marjo Poutanen ja Anni Rissanen}}</ref>. Keimolan alakoulu aloitti toimintansa 1912. Nykyään sitä hallinnoi Keimolan ruotsinkielinen omakotiyhdistys.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vantaalla.info/sivu/index.php?option=com_sobi2&sobi2Task=sobi2Details&catid=7&sobi2Id=523&Itemid=7|nimeke = Käinby Hembygdsförening r.f.|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>


Seuraavaksi tulivat Keimolan sivukoulu(1925) ja Keimolan suomenkielinen kansakoulu(1949)<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Vantaan moderni rakennuskulttuuri, C15:2002.|Julkaisija = Vantaan kaupunki. Vantaan yleiskaava|Tekijä = Amanda Eskola}}</ref>. Kaksi viimeistä ovat yksityisomistuksessa.
Seuraavaksi tulivat Keimolan sivukoulu(1925) ja Keimolan suomenkielinen kansakoulu(1949)<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Vantaan moderni rakennuskulttuuri, C15:2002.|Julkaisija = Vantaan kaupunki. Vantaan yleiskaava|Tekijä = Amanda Eskola}}</ref>. Kaksi viimeistä ovat nykyään yksityisomistuksessa.


Keimola on myös vanha [[Helsingin pitäjä|<u><font color="#0066cc">Helsingin pitäjän</font></u>]] maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin jonka tie halkaisi 1950-luvulla kahtia. Hämeenlinnan moottoritie rakennettiin 1985-1992.<ref name=":02">{{Verkkoviite|osoite = http://www.kotikaupunkipolut.fi/Martinlaakso_kaupunkipolut.pdf|nimeke = Martinlaakson kaupunkipolut|julkaisu = |julkaisija = Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala
Keimola on myös vanha [[Helsingin pitäjä|<u><font color="#0066cc">Helsingin pitäjän</font></u>]] maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin jonka tie halkaisi 1950-luvulla kahtia. Hämeenlinnan moottoritie rakennettiin 1985-1992.<ref name=":02">{{Verkkoviite|osoite = http://www.kotikaupunkipolut.fi/Martinlaakso_kaupunkipolut.pdf|nimeke = Martinlaakson kaupunkipolut|julkaisu = |julkaisija = Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala
Rivi 32: Rivi 32:


=== '''Teollisuus :''' ===
=== '''Teollisuus :''' ===
Alueella oli merkittävä foliopaperia valmistava teollisuuslaitos Oy Aluma Ab(1957-1994)<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.kolumbus.fi/drillsoft/online-katka/lakanneet-96b208a1275d4c90d71227febe95e60a.html|nimeke = Lakannet yritykset - Oy Aluma Ab|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Sen toiminta sulautui toiseen yritykseen<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=812189&kielikoodi=1&tarkiste=D0FC8A063F0CDFF681C6D58478FE1B0223661098&path=1547|nimeke = Oy Aluma Ab|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Halli rakennettiin 1969 ja on nykyäänkin yhä yrityskäytössä.
Alueella oli merkittävä foliopaperia valmistava teollisuuslaitos Oy Aluma Ab(1957-1994)<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.kolumbus.fi/drillsoft/online-katka/lakanneet-96b208a1275d4c90d71227febe95e60a.html|nimeke = Lakannet yritykset - Oy Aluma Ab|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Sen toiminta sulautui toiseen yritykseen<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=812189&kielikoodi=1&tarkiste=D0FC8A063F0CDFF681C6D58478FE1B0223661098&path=1547|nimeke = Oy Aluma Ab|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Halli rakennettiin 1959 ja on nykyäänkin yhä yrityskäytössä.


=== '''Keimolan rannikkoradioasema :''' ===
=== '''Keimolan rannikkoradioasema :''' ===

Versio 9. tammikuuta 2015 kello 13.26

Keimola
Käinby
Kaupungin kartta, jossa Keimola korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Keimola korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Kivistö
Kaupunginosa nro 22
Pinta-ala 10,3 km² 
Väkiluku 177 (1.1.2010)
Väestötiheys 17 as./km²
Postinumero(t) 01750
Lähialueet Kivistö, Piispankylä, Myllymäki, Petikko, Vestra, Luhtaanmäki

Keimola (ruots. Käinby) on noin 170 ihmisen kaupunginosa Vantaan länsiosassa, Hämeenlinnanväylän länsipuolella.

Kaupunginosan asukkaista ruotsinkielisten ja vanhusten osuus on selvästi Vantaan keskimääräistasoa korkeampi (2003).

Historia

Keimolan kylän nimeä (Keimby) käytettiin jo 1527[1][2]. Sen sijaan suomenkielinen nimitys on tullut käyttöön 1707.[1]

Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna[3], Backas[4], Gyras[5], Saras[6] ja Petas[7] jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa[1]

Koulut :

Vantaan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa 1891 Luhtaanmäellä.[8]. Keimolan alakoulu aloitti toimintansa 1912. Nykyään sitä hallinnoi Keimolan ruotsinkielinen omakotiyhdistys.[9]

Seuraavaksi tulivat Keimolan sivukoulu(1925) ja Keimolan suomenkielinen kansakoulu(1949)[10]. Kaksi viimeistä ovat nykyään yksityisomistuksessa.

Keimola on myös vanha Helsingin pitäjän maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin jonka tie halkaisi 1950-luvulla kahtia. Hämeenlinnan moottoritie rakennettiin 1985-1992.[11].

Teollisuus :

Alueella oli merkittävä foliopaperia valmistava teollisuuslaitos Oy Aluma Ab(1957-1994)[12]. Sen toiminta sulautui toiseen yritykseen[13]. Halli rakennettiin 1959 ja on nykyäänkin yhä yrityskäytössä.

Keimolan rannikkoradioasema :

Keimolan moottoriradan vieressä sijaitsi 1952[14] toimintansa aloittanut entinen Posti- ja telelaitoksen rannikkoradioasema "Helsinkiradio" joka hoiti lyhytaalto -yhteyksien vastaanoton[15]. Lähetin sijaitsi Nummelassa ja Leppävaarassa[16]. Radioaseman takia läheiseen Kivistön kylään ei saanut aluksi vetää ilmateitse sähköjä häiriöiden pelossa. Helsinkiradio lopetti toimintansa 31.12.1999.

Nykyään

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Pääosa Keimolan vanhasta kyläkeskuksesta sijaitsee Kivistön kaupunginosassa Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Kaupunginosaan on suunniteltu Keimolanmäen asuntoalue. Se rakennetaan Keimolan moottoriradan (1966-1978) paikalle Sanoma Oyj:n maille Hämeenlinnanväylän länsipuolelle.

Keimolanmäen asemakaava hyväksyttiin 2009.

Keimolanmäkeen on Hämeenlinnanväylän puolelle suunniteltu pitkää pohjois-etelä -suuntaista kerrostaloa, jonka kerrosluvut vaihtelevat viidestä kahteentoista. Rakennus loisi alueelle omaa identiteettiä. Käärmetalon länsipuolella kaupunkirakenne madaltuisi ja väljenisi Isosuon Natura-aluetta kohti. Kerrosluku laskee kuudesta kahteen.

Alueen keskiosiin sijoittuu koulu-päiväkotitontti sekä liiketilaa Lincolninaukion länsipuolelle. Aukion pohjoisosassa sijaitsee entinen moottoriradan valvontatorni, joka kunnostetaan valoteokseksi. Alueelle tulee asuntorakentamista noin 108 000 kerrosneliömetriä, palvelutiloja 6 500 kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamista noin 25 000 kerrosneliömetriä.

Asukkaita on tulossa noin n. 2500[17].

Hämeenlinnanväylän läntiseksi rinnakkaistieksi on tulossa Keimolantie ja kaavassa on varauduttu myös Klaukkalan rataan.

Suuri osa kupunginosan 10,3 hehtaarin pinta-alasta on yksityisiä maa- ja metsätalousmaita – peltoja, metsiä, soita ja niittyjä. Keimolassa on runsaasti kasvistoltaan tai eläimistöltään arvokkaaksi luokiteltuja alueita. Pinta-alaltaan suurimpia näistä on Isosuon luonnonsuojelualue. Se on lähes luonnontilainen keidas- eli kohosuo ja suona pääkaupunkiseudun toiseksi suurin. Lintuja esiintyy runsaslukuisesti ja Isosuo tunnetaan myös arvokkaana perhosalueena. Nummimäen rinteen pähkinälehto kuuluu maakunnallisesti suojeltuihin ja Natura 2000 -alueisiin.

Isosuon länsipuolella Kirkantien päässä sijaitsee sijaitsee 90 hehtaarin kokoinen, kansainvälisten turnausten mitat täyttävä Keimola Golf. Golfyritys on Keimolan suurin työllistäjä, vaikka aikoinaan kuuluisan, nyt suljetun Keimolan moottoriradan vierellä Laavatien toisella puolella on jo suljettu teollisuusalue.

Hieman etelämpänä Hämeenlinnanväylän vierellä sijaitsee Keimolanportin huoltoasema, joka Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä poistuu siirtyen noin viisi kilometriä pohjoisemmaksi Luhtaanmäkeen eli Klaukkalan liittymään. Keimolanportilla sijaitsee nykyisin linja-autojen pikavuoropysäkki, joka palvelee Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisten vuorojen syöttöliikennettä lentoasemalle.

Keimolan kaupunginosan itärajan piirtää Hämeenlinnanväylä, jonka toisella puolella sijaitsee Kivistön kaupunginosa. Kaupunginosan etelärajana on tulevan Tikkurilantien jatke länteen. Petaksen omakotialueen kohdalla Keimolan kaupunginosan raja kääntyy länsiluoteeseen. Naapurissa on Petikon virkistysalue. Alle puolen kilometrin päässä kunnanrajasta, Herukkapuronlehdon luonnonsuojelualueen pohjoisreunalla Keimolan lounaisrajalinja kääntyy pohjoiseen ja jatkuu Lepsämänjoen rantapeltoja kohti aivan Vestran kylän itäpuolitse. Sitten raja siirtyy Lepsämänjokeen ja edelleen Luhtaanmäenjokeen, kunnes tapaa jälleen Hämeenlinnanväylän. Luhtaanmäenjoen toisella puolella sijaitsee Luhtaanmäki.

Rakenteilla olevan Kehäradan lähimmät asemat tulevat olemaan Petas ja Kivistö. Rata valmistuu 2014, mutta Petaksen asemaa ei rakenneta vielä ensimmäisessä vaiheessa.

Lähteet

Aiheesta muualla

  1. ↑ a b c Keimolan ruotsinkielinen nimi Käinby Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm.
  2. ↑ Kulttuuriympäristö Museovirasto.
  3. ↑ Linnan kartanon historia helsinki.fi.
  4. ↑ Backaksen historia helsinki.fi.
  5. ↑ Gyraksen historia helsinki.fi.
  6. ↑ Saraksen tila helsinki.fi.
  7. ↑ Petas helsinki.fi.
  8. ↑ Marjo Eerikäinen, Leena Hiltula, Jutta Kuitunen, Anu Mönkkönen, Marjo Poutanen ja Anni Rissanen: Matkamme Vantaan historiassa. Vantaan Kaupunginmuseon julkaisu nro 20.
  9. ↑ Käinby Hembygdsförening r.f. vantaalla.info.
  10. ↑ Amanda Eskola: Vantaan moderni rakennuskulttuuri, C15:2002.. Vantaan kaupunki. Vantaan yleiskaava.
  11. ↑ Martinlaakson kaupunkipolut Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta..
  12. ↑ Lakannet yritykset - Oy Aluma Ab kolumbus.fi.
  13. ↑ Oy Aluma Ab ytj.fi.
  14. ↑ Helsinkiradio aanimeri.fi.
  15. ↑ Rannikkoradioasema Helsinkiradio aanimeri.fi.
  16. ↑ Lähetinantennien sijainnit aanimeri.fi.
  17. ↑ Keimolanmäen asuntoalue Vantaan Kaupunki.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keimola&oldid=14571331”