Ero sivun ”Gizan sfinksi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pois tuplalinkitys ym. |
p Link FA Wikidataan, asettelua |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Egypt.Giza.Sphinx.01.jpg|thumb|300px|Gizan sfinksi ja [[Khefrenin pyramidi]]]] |
[[Kuva:Egypt.Giza.Sphinx.01.jpg|thumb|300px|Gizan sfinksi ja [[Khefrenin pyramidi]]]] |
||
'''Gizan sfinksi''' ({{k-ar|أبو الهول }} abu'l-haul ''kauhun isä'') on [[Muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] aikana rakennettu lepäävää ihmiskasvoista leijonaa esittävä veistos. Gizan veistos on sfinkseistä kuuluisin. Se sijaitsee [[Egypti]]ssä [[Giza]]n tasangolla [[Gizan pyramidit|kolmen pyramidin]] vieressä. |
'''Gizan sfinksi''' ({{k-ar|أبو الهول }} abu'l-haul ''kauhun isä'') on [[Muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] aikana rakennettu lepäävää ihmiskasvoista leijonaa esittävä veistos. Gizan veistos on sfinkseistä kuuluisin. Se sijaitsee [[Egypti]]ssä [[Giza]]n tasangolla [[Gizan pyramidit|kolmen pyramidin]] vieressä. |
||
[[Sfinksi]]t olivat ihmispäisiä, yleensä naispuolisia hirviöitä. Egyptissä sfinksillä oli yleensä [[faarao]]n tai muun tärkeän henkilön kasvot ja leijonan ruumis, jolla korostettiin henkilön voimaa ja mahtia. Kreikassa sfinksi toimi myös hautapaikkojen vartijana. |
[[Sfinksi]]t olivat ihmispäisiä, yleensä naispuolisia hirviöitä. Egyptissä sfinksillä oli yleensä [[faarao]]n tai muun tärkeän henkilön kasvot ja leijonan ruumis, jolla korostettiin henkilön voimaa ja mahtia. Kreikassa sfinksi toimi myös hautapaikkojen vartijana. |
||
==Gizan sfinksin arvoitukset== |
==Gizan sfinksin arvoitukset== |
||
[[Tiedosto:GreatSphinx1867.jpg|thumb|Gizan sfinksi Félix Bonfilsin kuvaamana 1867. Veistos on alkuperäisessä restauroimattomassa kunnossaan ja hartioihin asti hiekkaan hautautuneena. Huomaa mies sfinksin korvan alla.]] |
[[Tiedosto:GreatSphinx1867.jpg|thumb|Gizan sfinksi Félix Bonfilsin kuvaamana 1867. Veistos on alkuperäisessä restauroimattomassa kunnossaan ja hartioihin asti hiekkaan hautautuneena. Huomaa mies sfinksin korvan alla.]] |
||
[[Tiedosto:Visage sphinx.JPG|thumb|Sfinksin kasvot vuonna 2008.]] |
[[Tiedosto:Visage sphinx.JPG|thumb|Sfinksin kasvot vuonna 2008.]] |
||
Gizan sfinksi on maailman suurin [[monoliitti]]veistos. Se on noin 20 metriä korkea ja 73,5 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä ja ne oli alkujaan maalattu punaisilla, sinisillä ja vihreillä väreillä. Sfinksi on hakattu peruskalliosta ulkonevaan kalkkikiveen. |
Gizan sfinksi on maailman suurin [[monoliitti]]veistos. Se on noin 20 metriä korkea ja 73,5 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä ja ne oli alkujaan maalattu punaisilla, sinisillä ja vihreillä väreillä. Sfinksi on hakattu peruskalliosta ulkonevaan kalkkikiveen. |
||
Koon lisäksi Gizan sfinksin muista perustiedoista ei ole yksimielisyyttä. Ei ole varmuutta siitä, milloin se rakennettiin, kuka sen rakennutti, eikä kasvojen mallina toimineen henkilöllisyydestä. Myöskään ei ole tiedossa, millä nimellä sfinksiä alun perin nimitettiin, koska sen rakentamisesta tai alkuperäisestä tarkoituksesta kertovia tekstejä ei ole löydetty. Nimi ''sfinksi'' on peräisin Kreikan klassiselta kaudelta, eli noin kaksi tuhatta vuotta todennäköistä rakennusajankohtaa myöhäisemmältä ajalta. Kreikan mytologian hirviö, jolla on leijonan vartalo, naisen pää ja kotkan siivet, poikkeaa kuitenkin Egyptin sfinkseistä, joilla on miehen pää ja joilla ei ole siipiä. Yhteistä on leijonan vartalo ja ihmisen pää. |
Koon lisäksi Gizan sfinksin muista perustiedoista ei ole yksimielisyyttä. Ei ole varmuutta siitä, milloin se rakennettiin, kuka sen rakennutti, eikä kasvojen mallina toimineen henkilöllisyydestä. Myöskään ei ole tiedossa, millä nimellä sfinksiä alun perin nimitettiin, koska sen rakentamisesta tai alkuperäisestä tarkoituksesta kertovia tekstejä ei ole löydetty. Nimi ''sfinksi'' on peräisin Kreikan klassiselta kaudelta, eli noin kaksi tuhatta vuotta todennäköistä rakennusajankohtaa myöhäisemmältä ajalta. Kreikan mytologian hirviö, jolla on leijonan vartalo, naisen pää ja kotkan siivet, poikkeaa kuitenkin Egyptin sfinkseistä, joilla on miehen pää ja joilla ei ole siipiä. Yhteistä on leijonan vartalo ja ihmisen pää. |
||
Veistosta pidetään myös maailman vanhimpana monumentaaliveistoksena. Tosin |
Veistosta pidetään myös maailman vanhimpana monumentaaliveistoksena. Tosin sfinksin iästä ei ole yksimielisyyttä. Monia teorioita on esitetty. Yhdysvaltalainen geologi Robert Schock pitää sfinksissä näkyviä [[eroosio]]jälkiä veden aiheuttamina. Teoria on kuitenkin tyrmätty, sillä tällöin sfinksin pitäisi olla tuhansia vuosia oletettua vanhempi, eikä Egyptin silloisten heimojen uskota voineen saada aikaan sen kaltaista rakennelmaa. |
||
Sfinksi symboloi muinaisegyptiläistä auringonnousun jumalaa [[Ra-Horakhty|Ra-Horakhti]]a.<ref name=Gronblom>{{kirjaviite | Tekijä = Rolf Grönblom | Nimeke = Faaraoiden Egypti | Sivu = 67-69 | Suomentaja = Tuula Kojo | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Vuosi = 2002 | Tunniste = 951-50-1259-7}}</ref> |
Sfinksi symboloi muinaisegyptiläistä auringonnousun jumalaa [[Ra-Horakhty|Ra-Horakhti]]a.<ref name=Gronblom>{{kirjaviite | Tekijä = Rolf Grönblom | Nimeke = Faaraoiden Egypti | Sivu = 67-69 | Suomentaja = Tuula Kojo | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Vuosi = 2002 | Tunniste = 951-50-1259-7}}</ref> |
||
Sfinksin esittämästä henkilöstä on esitetty oletuksia. Useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao [[Khafre]]a.<ref name=Gronblom /> Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä [[afrikka]]laisina, ja Khafren piirteitä [[eurooppa]]laisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, [[Djedefra]]a, josta tiedetään hyvin vähän. |
Sfinksin esittämästä henkilöstä on esitetty oletuksia. Useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao [[Khafre]]a.<ref name=Gronblom /> Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä [[afrikka]]laisina, ja Khafren piirteitä [[eurooppa]]laisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, [[Djedefra]]a, josta tiedetään hyvin vähän. |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Ajan kuluessa aavikolla puhaltavat tuulet hautasivat Gizan sfinksin kaulaa myöten hiekkaan, kunnes [[Egyptin 18. dynastia|18. dynastia]]n faarao [[Thutmosis IV]] kaivoi sen esiin. Tarun mukaan nuori prinssi Thutmosis oli metsästämässä Gizan pyramidien lähistöllä. Kun hän asettui sfinksin varjoon lepäämään ja nukahti, sfinksi näyttäytyi hänelle unessa ja lupasi, että jos Thutmosis kaivaisi sfinksin esiin hiekasta, hänestä tulisi [[faarao]].<ref name="aeo">Ancient Egypt Online: [http://ancientegyptonline.co.uk/horemakhet.html Horemakhet], viitattu 3.8.2013</ref> Unessa Thutmosis sai tietää myös, että sfinksin edustama [[Harmakis|Hor-em-akhet]]-[[Atum]]-[[Khepri]]-jumala oli hänen isänsä.<ref name="aeo"></ref> Thutmosis kaiverrutti tapahtumasta niin kutsutun "unisteelan", jossa hän kuvailee unensa. [[Steela|Steelan]] hän asetti sfinksin jalkojen väliin, jossa se on yhä tänäkin päivänä.<ref>Grönblom, s. 70, 128</ref> |
Ajan kuluessa aavikolla puhaltavat tuulet hautasivat Gizan sfinksin kaulaa myöten hiekkaan, kunnes [[Egyptin 18. dynastia|18. dynastia]]n faarao [[Thutmosis IV]] kaivoi sen esiin. Tarun mukaan nuori prinssi Thutmosis oli metsästämässä Gizan pyramidien lähistöllä. Kun hän asettui sfinksin varjoon lepäämään ja nukahti, sfinksi näyttäytyi hänelle unessa ja lupasi, että jos Thutmosis kaivaisi sfinksin esiin hiekasta, hänestä tulisi [[faarao]].<ref name="aeo">Ancient Egypt Online: [http://ancientegyptonline.co.uk/horemakhet.html Horemakhet], viitattu 3.8.2013</ref> Unessa Thutmosis sai tietää myös, että sfinksin edustama [[Harmakis|Hor-em-akhet]]-[[Atum]]-[[Khepri]]-jumala oli hänen isänsä.<ref name="aeo"></ref> Thutmosis kaiverrutti tapahtumasta niin kutsutun "unisteelan", jossa hän kuvailee unensa. [[Steela|Steelan]] hän asetti sfinksin jalkojen väliin, jossa se on yhä tänäkin päivänä.<ref>Grönblom, s. 70, 128</ref> |
||
Paikalliset arkeologit ja konservoijat pitäisivät parempana, jos sfinksi hautautuisi uudelleen hiekkaan. Se on hakattu niin helposti rapautuvaan kiveen, että sen pinta jauhautuu melkein sormien välissä. Sfinksiä on myös yritetty hajottaa vuosien saatossa. Tuntematon sheikki määräsi sfinksin hajotettavaksi, mutta hakuilla varustetut miehet eivät saaneet sfinksiä rikki, jolloin sitä alettiin pelätä. Sen jälkeen sfinksi on saanut olla rauhassa tuhoamisyrityksiltä, mutta eroosio on kuluttanut sitä lisää. Siitä irtoaa jatkuvasti suuria paloja ja eri aikakausien konservoijat ovat lisänneet hävitystä käyttämällä virheellisiä menetelmiä (mm. betonilaastia). Myös keinokastelu ja sen mukanaan tuoma suola aavikolta, sekä suuri matkailijoiden määrä ovat vahingoittaneet sfinksiä. |
Paikalliset arkeologit ja konservoijat pitäisivät parempana, jos sfinksi hautautuisi uudelleen hiekkaan. Se on hakattu niin helposti rapautuvaan kiveen, että sen pinta jauhautuu melkein sormien välissä. Sfinksiä on myös yritetty hajottaa vuosien saatossa. Tuntematon sheikki määräsi sfinksin hajotettavaksi, mutta hakuilla varustetut miehet eivät saaneet sfinksiä rikki, jolloin sitä alettiin pelätä. Sen jälkeen sfinksi on saanut olla rauhassa tuhoamisyrityksiltä, mutta eroosio on kuluttanut sitä lisää. Siitä irtoaa jatkuvasti suuria paloja ja eri aikakausien konservoijat ovat lisänneet hävitystä käyttämällä virheellisiä menetelmiä (mm. betonilaastia). Myös keinokastelu ja sen mukanaan tuoma suola aavikolta, sekä suuri matkailijoiden määrä ovat vahingoittaneet sfinksiä. Sfinksin parta on irronnut, ja nykyisin sitä säilytetään [[British Museum]]issa [[Lontoo]]ssa.<ref>Grönblom, s. 549</ref> |
||
==Sfinksin nenään liittyviä tarinoita== |
==Sfinksin nenään liittyviä tarinoita== |
||
Sfinksiltä puuttui nenä jo viimeistään vuonna 1737, jolloin [[tanska]]lainen tutkimusmatkailija [[Frederic Louis Norden]] piirsi sfinksin nenättömänä.<ref name="smithsonian">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.smithsonianjourneys.org/blog/2009/12/08/photo-what-happened-to-the-sphinx’s-nose/ | Nimeke = What happened to the Sphinx’s nose?| Tekijä = | Ajankohta = 8.12.2009| Julkaisija = Smithsonian Journeys| Viitattu = 11.7.2012 }}</ref> Egyptiläinen historioitsija al-Maqrīzī kirjoitti 1400-luvulla, että uskonnolliset kiihkoilijat olivat tahallaan vahingoittaneet sfinksin kasvoja jo 1300-luvulla.<ref name=Gronblom /><ref name="smithsonian" /> Myös [[Mamelukit|mamelukkien]] on väitetty ampuneen nenän käyttäessään sitä maalitauluna vuonna [[1380]].{{lähde}} Erään legendan mukaan nenä irtosi vasta [[Napoleon I|Napoleonin]] joukkojen pommittaessa sfinksiä tykeillä 1800-luvun taitteessa.<ref name=Gronblom /> |
Sfinksiltä puuttui nenä jo viimeistään vuonna 1737, jolloin [[tanska]]lainen tutkimusmatkailija [[Frederic Louis Norden]] piirsi sfinksin nenättömänä.<ref name="smithsonian">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.smithsonianjourneys.org/blog/2009/12/08/photo-what-happened-to-the-sphinx’s-nose/ | Nimeke = What happened to the Sphinx’s nose?| Tekijä = | Ajankohta = 8.12.2009| Julkaisija = Smithsonian Journeys| Viitattu = 11.7.2012 }}</ref> Egyptiläinen historioitsija al-Maqrīzī kirjoitti 1400-luvulla, että uskonnolliset kiihkoilijat olivat tahallaan vahingoittaneet sfinksin kasvoja jo 1300-luvulla.<ref name=Gronblom /><ref name="smithsonian" /> Myös [[Mamelukit|mamelukkien]] on väitetty ampuneen nenän käyttäessään sitä maalitauluna vuonna [[1380]].{{lähde}} Erään legendan mukaan nenä irtosi vasta [[Napoleon I|Napoleonin]] joukkojen pommittaessa sfinksiä tykeillä 1800-luvun taitteessa.<ref name=Gronblom /> |
||
Animaatioelokuvassa [[Egyptin prinssi]] nenä puolestaan irtoaa poikien kilpa-ajon seurauksena. [[Asterix seikkailee|Asterix-sarjakuvassa]] ''[[Asterix ja Kleopatra]]'' [[Obelix]] saa vahingossa nenän putoamaan kiipeillessään sfinksin päällä ja hautaa sen jälkeen nenän hiekkaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Goscinny, Uderzo | Nimeke = Asterix ja Kleopatra | Suomentaja = Outi Walli | Julkaisija = Helsinki Media | Vuosi = 1997 | Tunniste = 951-32-0216-X}}</ref> |
Animaatioelokuvassa [[Egyptin prinssi]] nenä puolestaan irtoaa poikien kilpa-ajon seurauksena. [[Asterix seikkailee|Asterix-sarjakuvassa]] ''[[Asterix ja Kleopatra]]'' [[Obelix]] saa vahingossa nenän putoamaan kiipeillessään sfinksin päällä ja hautaa sen jälkeen nenän hiekkaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Goscinny, Uderzo | Nimeke = Asterix ja Kleopatra | Suomentaja = Outi Walli | Julkaisija = Helsinki Media | Vuosi = 1997 | Tunniste = 951-32-0216-X}}</ref> |
||
Myös sfinksin parta on irronnut, ja nykyisin sitä säilytetään [[British Museum]]issa [[Lontoo]]ssa.<ref>Grönblom, s. 549</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 40: | Rivi 38: | ||
[[Luokka:Veistokset]] |
[[Luokka:Veistokset]] |
||
[[Luokka:Muinaisen Egyptin taide]] |
[[Luokka:Muinaisen Egyptin taide]] |
||
{{Link FA|he}} |
|||
Versio 6. tammikuuta 2015 kello 19.52
Gizan sfinksi (arab. أبو الهول abu'l-haul kauhun isä) on muinaisen Egyptin aikana rakennettu lepäävää ihmiskasvoista leijonaa esittävä veistos. Gizan veistos on sfinkseistä kuuluisin. Se sijaitsee Egyptissä Gizan tasangolla kolmen pyramidin vieressä.
Sfinksit olivat ihmispäisiä, yleensä naispuolisia hirviöitä. Egyptissä sfinksillä oli yleensä faaraon tai muun tärkeän henkilön kasvot ja leijonan ruumis, jolla korostettiin henkilön voimaa ja mahtia. Kreikassa sfinksi toimi myös hautapaikkojen vartijana.
Gizan sfinksin arvoitukset
Gizan sfinksi on maailman suurin monoliittiveistos. Se on noin 20 metriä korkea ja 73,5 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä ja ne oli alkujaan maalattu punaisilla, sinisillä ja vihreillä väreillä. Sfinksi on hakattu peruskalliosta ulkonevaan kalkkikiveen.
Koon lisäksi Gizan sfinksin muista perustiedoista ei ole yksimielisyyttä. Ei ole varmuutta siitä, milloin se rakennettiin, kuka sen rakennutti, eikä kasvojen mallina toimineen henkilöllisyydestä. Myöskään ei ole tiedossa, millä nimellä sfinksiä alun perin nimitettiin, koska sen rakentamisesta tai alkuperäisestä tarkoituksesta kertovia tekstejä ei ole löydetty. Nimi sfinksi on peräisin Kreikan klassiselta kaudelta, eli noin kaksi tuhatta vuotta todennäköistä rakennusajankohtaa myöhäisemmältä ajalta. Kreikan mytologian hirviö, jolla on leijonan vartalo, naisen pää ja kotkan siivet, poikkeaa kuitenkin Egyptin sfinkseistä, joilla on miehen pää ja joilla ei ole siipiä. Yhteistä on leijonan vartalo ja ihmisen pää.
Veistosta pidetään myös maailman vanhimpana monumentaaliveistoksena. Tosin sfinksin iästä ei ole yksimielisyyttä. Monia teorioita on esitetty. Yhdysvaltalainen geologi Robert Schock pitää sfinksissä näkyviä eroosiojälkiä veden aiheuttamina. Teoria on kuitenkin tyrmätty, sillä tällöin sfinksin pitäisi olla tuhansia vuosia oletettua vanhempi, eikä Egyptin silloisten heimojen uskota voineen saada aikaan sen kaltaista rakennelmaa.
Sfinksi symboloi muinaisegyptiläistä auringonnousun jumalaa Ra-Horakhtia.[1]
Sfinksin esittämästä henkilöstä on esitetty oletuksia. Useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao Khafrea.[1] Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä afrikkalaisina, ja Khafren piirteitä eurooppalaisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, Djedefraa, josta tiedetään hyvin vähän.
Gizan sfinksin vaiheita
Ajan kuluessa aavikolla puhaltavat tuulet hautasivat Gizan sfinksin kaulaa myöten hiekkaan, kunnes 18. dynastian faarao Thutmosis IV kaivoi sen esiin. Tarun mukaan nuori prinssi Thutmosis oli metsästämässä Gizan pyramidien lähistöllä. Kun hän asettui sfinksin varjoon lepäämään ja nukahti, sfinksi näyttäytyi hänelle unessa ja lupasi, että jos Thutmosis kaivaisi sfinksin esiin hiekasta, hänestä tulisi faarao.[2] Unessa Thutmosis sai tietää myös, että sfinksin edustama Hor-em-akhet-Atum-Khepri-jumala oli hänen isänsä.[2] Thutmosis kaiverrutti tapahtumasta niin kutsutun "unisteelan", jossa hän kuvailee unensa. Steelan hän asetti sfinksin jalkojen väliin, jossa se on yhä tänäkin päivänä.[3]
Paikalliset arkeologit ja konservoijat pitäisivät parempana, jos sfinksi hautautuisi uudelleen hiekkaan. Se on hakattu niin helposti rapautuvaan kiveen, että sen pinta jauhautuu melkein sormien välissä. Sfinksiä on myös yritetty hajottaa vuosien saatossa. Tuntematon sheikki määräsi sfinksin hajotettavaksi, mutta hakuilla varustetut miehet eivät saaneet sfinksiä rikki, jolloin sitä alettiin pelätä. Sen jälkeen sfinksi on saanut olla rauhassa tuhoamisyrityksiltä, mutta eroosio on kuluttanut sitä lisää. Siitä irtoaa jatkuvasti suuria paloja ja eri aikakausien konservoijat ovat lisänneet hävitystä käyttämällä virheellisiä menetelmiä (mm. betonilaastia). Myös keinokastelu ja sen mukanaan tuoma suola aavikolta, sekä suuri matkailijoiden määrä ovat vahingoittaneet sfinksiä. Sfinksin parta on irronnut, ja nykyisin sitä säilytetään British Museumissa Lontoossa.[4]
Sfinksin nenään liittyviä tarinoita
Sfinksiltä puuttui nenä jo viimeistään vuonna 1737, jolloin tanskalainen tutkimusmatkailija Frederic Louis Norden piirsi sfinksin nenättömänä.[5] Egyptiläinen historioitsija al-Maqrīzī kirjoitti 1400-luvulla, että uskonnolliset kiihkoilijat olivat tahallaan vahingoittaneet sfinksin kasvoja jo 1300-luvulla.[1][5] Myös mamelukkien on väitetty ampuneen nenän käyttäessään sitä maalitauluna vuonna 1380.lähde? Erään legendan mukaan nenä irtosi vasta Napoleonin joukkojen pommittaessa sfinksiä tykeillä 1800-luvun taitteessa.[1]
Animaatioelokuvassa Egyptin prinssi nenä puolestaan irtoaa poikien kilpa-ajon seurauksena. Asterix-sarjakuvassa Asterix ja Kleopatra Obelix saa vahingossa nenän putoamaan kiipeillessään sfinksin päällä ja hautaa sen jälkeen nenän hiekkaan.[6]
Lähteet
- ↑ a b c d Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 67-69. Suomentanut Tuula Kojo. Schildts Kustannus Oy, 2002. 951-50-1259-7.
- ↑ a b Ancient Egypt Online: Horemakhet, viitattu 3.8.2013
- ↑ Grönblom, s. 70, 128
- ↑ Grönblom, s. 549
- ↑ a b What happened to the Sphinx’s nose? 8.12.2009. Smithsonian Journeys. Viitattu 11.7.2012.
- ↑ Goscinny, Uderzo: Asterix ja Kleopatra. Suomentanut Outi Walli. Helsinki Media, 1997. 951-32-0216-X.
