Ero sivun ”Passiivi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link GA template (handled by wikidata) - The interwiki doesn't exist
Rivi 30: Rivi 30:
*Nykysuomen käsikirja, osio Kielioppi ja kielenopas.
*Nykysuomen käsikirja, osio Kielioppi ja kielenopas.
{{tynkä/Kieli}}
{{tynkä/Kieli}}

{{Link GA|fr}}


[[Luokka:Kielioppi]]
[[Luokka:Kielioppi]]

Versio 5. tammikuuta 2015 kello 04.57

Passiivi (lat.) on suomen kielessä perinteisesti pidetty verbin pääluokkana, joka ilmaisee epämääräisen persoonan suorittamaa tekemistä (esimerkiksi tehdään, puhuttiin, on luettu, tultaisiin). Passiivia voidaan kutsua myös neljänneksi persoonaksi. Silloin passiivi nähdään verbin subjektittomana persoonamuotona. [1] Aktiivissa taas tekijä mainitaan.

  • Esimerkki passiivilauseesta: Aamulla syödään aamiainen.
  • Esimerkki aktiivilauseesta: Pasi syö aamiaisen.

Suomessa ja virossa passiivi muodostetaan käyttämällä erillistä verbin taivutusmuotoa.

  • Sanotaan, että...

Suomen passiivi eroaa indoeurooppalaisten kielten passiiveista siinä, että siihen ei liity subjektia vaan objekti. Esim. lauseessa aamiainen syödään aamulla sana aamiainen käsitetään objektiksi, ei subjektiksi. Kielen varhaisemmassa kehitysvaiheessa suomenkin passiiviin on voinut liittyä subjekti, ja siitä johtuu, että passiivin objektin akkusatiivimuoto on nominatiivin kaltainen paitsi niillä pronomineilla, joilla on t-loppuinen akkusatiivimuoto. Suomen passiivi eroaa indoeurooppalaisten kielten passiivista myös siinä, että sen käyttö edellyttää, että sen kuvaamalla tapahtumalla on persoonallinen tekijä. Esim. jos sanotaan portti avataan, se tarkoittaa, että elävä olento, yleensä ihminen, avaa portin. Jos esim. tuuli puhaltaa portin auki, ei käytetä passiivimuotoa, vaan sanotaan esimerkiksi portti avautuu.

Useissa muissa kielissä passiivi on pääluokka, joka ilmoittaa transitiivi­verbin tekemisen kohdistuvan subjektiin. Esimerkiksi englannissa ja ranskassa se muodostetaan apuverbillä (englannissa be, ranskassa être) ja partisiipin perfektillä:

  • The house is sold. (Talo myydään.) Pitää kuitenkin huomata, että lauseella on kaksoismerkitys. Sekaannusten välttämiseksi pitäisi lauseeseen futuurisessa merkityksessä lisätä sana will. Esimerkiksi The house will be sold. (Talo tullaan myymään.)
  • La maison est vendue.

Ruotsissa passiivi muodostetaan -s-päätteellä, mutta vastaavassa merkityksessä voidaan käyttää myös liittomuotoa, jonka muodostavat apuverbi vara tai bli sekä pääverbin partisiippi:

  • Huset säljs.
  • Huset blir såld.

Ruotsissa, saksassa ja ranskassa on myös neutraali pronomini, joka käyttäytyy yksikön kolmannen persoonan tavoin, mutta vastaa merkitykseltään suomen passiivia:

  • Man säger, att...
  • Man sagt, dass ...
  • On dit que...

Kaksoispassiivi

Kaksoispassiiviksi eli passiivikongruenssiksi kutsutaan verbin liittomuotoja koskevaa ilmiötä, missä passiivin tunnus on lisätty liittomuodossa kahteen osaan, esim. ollaan katseltu, ei oltu menty. [2]

Kongruenssin (eli samaan rakenteeseen kuuluvien sanojen ja lausekkeiden toisiinsa mukautumisen ja kieliopillisen yhdenmukaisuuden) takia liittomuodossa passiivin tunnus on liitetty kahteen eri verbinmuotoon: ollaan menty, ei oltu jaksettu. Tavallisesti passiivikongruenssia käytetään kielteisessä pluskvamperfektissä (Hänelle ei oltu viestitty asiasta) sekä kielteisessä konditionaalin perfektissä (Tapahtumaa ei oltaisi voitu välttää). Passiivikongruenssi on yleisempää puhutussa kuin kirjoitetussa kielessä. Puheessa sitä esiintyy myös silloin, kun passiivimuoto on monikon 1. persoonan tehtävässä: Me ollaan jo syöty, Me ei olla nähty Tomia moneen vuoteen.[3]

Lähteet

  • Nykysuomen käsikirja, osio Kielioppi ja kielenopas.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.