Ero sivun ”Naissaari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Naissaari muodosti osan [[Pietari Suuren merilinnoitus]]ta,<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jari Leskinen, Pekka Silvast | Nimeke = Suljettu aika, Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944-1956 | Sivu = 27-28 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-0-25128-3}}</ref> ja myöhemminkin [[Suomenlahden tykistösulku|Suomenlahden tykistösulun]] osan.<ref>Suljettu aika, s. 31-35</ref> Se jäi [[Jatkosota|Jatkosodassa]] saksalaisten [[Mäkiluoto|Mäkiluodon]] (Porkkalanniemen edustalla) ja [[Aegna]]n (Viimsinniemen edustalla) välille laskeman merimiinojen ketjun ja sukellusveneverkon länsipuolelle. Sulute tunnettiin nimellä "Nashorn" (Sarvikuono).<ref name="Soiri"> Tuomo Soiri: Iskulaivue (Kymin torjuntahävittäjät Etelä-suomen ja meririntaman puolustuksessa 1943-1944) WSOY 1991</ref> |
Naissaari muodosti osan [[Pietari Suuren merilinnoitus]]ta,<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jari Leskinen, Pekka Silvast | Nimeke = Suljettu aika, Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944-1956 | Sivu = 27-28 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-0-25128-3}}</ref> ja myöhemminkin [[Suomenlahden tykistösulku|Suomenlahden tykistösulun]] osan.<ref>Suljettu aika, s. 31-35</ref> Se jäi [[Jatkosota|Jatkosodassa]] saksalaisten [[Mäkiluoto|Mäkiluodon]] (Porkkalanniemen edustalla) ja [[Aegna]]n (Viimsinniemen, virol. {{k-et|Viimsi poolsaar}}, edustalla) välille laskeman merimiinojen ketjun ja sukellusveneverkon länsipuolelle. Sulute tunnettiin nimellä "Nashorn" (Sarvikuono).<ref name="Soiri"> Tuomo Soiri: Iskulaivue (Kymin torjuntahävittäjät Etelä-suomen ja meririntaman puolustuksessa 1943-1944) WSOY 1991</ref> |
||
Naissaaressa oli vuosina 1942–1944 suomalaisen [[44. Radio- ja ilmavalvontakomppania|44. Radio- ja ilmavalvontakomppanian]] valvonta-asema. |
Naissaaressa oli vuosina 1942–1944 suomalaisen [[44. Radio- ja ilmavalvontakomppania|44. Radio- ja ilmavalvontakomppanian]] valvonta-asema. |
||
Versio 2. tammikuuta 2015 kello 11.20
| Naissaar | |
|---|---|
 Naissaari satelliittikuvassa |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Pinta-ala | 18,6 km² |
| Korkein kohta | 27 |
| Valtio | |
| Valtio | Viro |
Naissaari (vir. Naissaar, ruots. Nargö, saks. Nargen) on saari Tallinnan edustalla, Virossa. Saaren pinta-ala on 18,6 km², ja korkein kohta 27 metriä. Neuvostoliiton aikaan siellä sijaitsi sotilastukikohta, jonne ei ollut pääsyä ulkopuolisilla. Naissaaren turistinähtävyys onkin maailman suurin Neuvostoliiton aikaisten merimiinojen jäämistö.
Historiaa
Naissaari muodosti osan Pietari Suuren merilinnoitusta,[1] ja myöhemminkin Suomenlahden tykistösulun osan.[2] Se jäi Jatkosodassa saksalaisten Mäkiluodon (Porkkalanniemen edustalla) ja Aegnan (Viimsinniemen, virol. vir. Viimsi poolsaar, edustalla) välille laskeman merimiinojen ketjun ja sukellusveneverkon länsipuolelle. Sulute tunnettiin nimellä "Nashorn" (Sarvikuono).[3]
Naissaaressa oli vuosina 1942–1944 suomalaisen 44. Radio- ja ilmavalvontakomppanian valvonta-asema.
Maailmankuulu virolainen optikko Bernhard Schmidt syntyi ja eli lapsuutensa Naissaaressa.
Lähteet
- ↑ Jari Leskinen, Pekka Silvast: Suljettu aika, Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944-1956, s. 27-28. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25128-3.
- ↑ Suljettu aika, s. 31-35
- ↑ Tuomo Soiri: Iskulaivue (Kymin torjuntahävittäjät Etelä-suomen ja meririntaman puolustuksessa 1943-1944) WSOY 1991
