Ero sivun ”Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Panssaroituja miehistökuljetusvaunuja on kahdentyyppisiä vetonsa mukaan: toisissa on ylensä kuudesta kahdeksaan kumipyörää ({{k-en|wheeled}}) ja toisissa [[telaketju]]t ({{k-en|tracked}}). Telaketjulla varustetut miehistönkuljetusvaunut on osoitettu pääasiassa mekanisoidulle jalkaväelle ja panssarijoukkojen panssarijääkäreille. Panssarijoukoissa pääasiallinen taisteluväline on [[taistelupanssarivaunu]], jota panssarijalkaväki ja panssaritykistö tukevat. Myöhemmin itsenäiset panssariosastot on jaettu käytännössä panssarivaunupataljooniin mekanisoiduiksi taisteluosastoiksi oletetun tehokkaamman panssarintorjunnan ja toisaalta jalkaväen tulivoiman kasvettua. |
Panssaroituja miehistökuljetusvaunuja on kahdentyyppisiä vetonsa mukaan: toisissa on ylensä kuudesta kahdeksaan kumipyörää ({{k-en|wheeled}}) ja toisissa [[telaketju]]t ({{k-en|tracked}}). Telaketjulla varustetut miehistönkuljetusvaunut on osoitettu pääasiassa mekanisoidulle jalkaväelle ja panssarijoukkojen panssarijääkäreille. Panssarijoukoissa pääasiallinen taisteluväline on [[taistelupanssarivaunu]], jota panssarijalkaväki ja panssaritykistö tukevat. Myöhemmin itsenäiset panssariosastot on jaettu käytännössä panssarivaunupataljooniin mekanisoiduiksi taisteluosastoiksi oletetun tehokkaamman panssarintorjunnan ja toisaalta jalkaväen tulivoiman kasvettua. |
||
Taistelupanssarivaunujen [[doktriini]] on 1900-luvulla vaihdellut tulivoimaisesta läpimurtavasta itsenäisestä aselajista jalkaväkeä voimakkaasti tukevaan aselajiin. 1930-luvulla ensin saksalaiset ja 1940-luvulla sitten neuvostoliittolaiset omaksuivat tavan käydä sotaa suurina panssarivoimilla laajoilla aukeilla alueilla. Ranskalaisen ensimmäisen maailmansodan ajattelun ja |
Taistelupanssarivaunujen [[doktriini]] on 1900-luvulla vaihdellut tulivoimaisesta läpimurtavasta itsenäisestä aselajista jalkaväkeä voimakkaasti tukevaan aselajiin. 1930-luvulla ensin saksalaiset ja 1940-luvulla sitten neuvostoliittolaiset omaksuivat tavan käydä sotaa suurina panssarivoimilla laajoilla aukeilla alueilla. Ranskalaisen ensimmäisen maailmansodan ajattelun ja yhdysvaltalaisen nykyisen ajattelun mukaan panssarijoukot tukevat jalkaväkeä. Uusi ajattelu johtuu tarpeesta mekanisoida jalkaväki halvemmalla kuin ylläpitää erillisiä panssarijoukkoja, jotka ovat uusien jalkaväen panssarintorjuntaohjusten ja rynnäköivien ilmavoimien tulelle arkoja. |
||
Telaketjuilla kulkevien taistelupanssarivaunujen tueksi sopivat parhaiten niin ikään telaketjuilla kulkevat panssaroidut miehistönkuljestusvaunut tai näiden pohjalta kehitetyt |
Telaketjuilla kulkevien taistelupanssarivaunujen tueksi sopivat parhaiten niin ikään telaketjuilla kulkevat panssaroidut miehistönkuljestusvaunut tai näiden pohjalta kehitetyt 20–40 mm konetykeillä tai kevyllä kanuunoilla varustetut jalkaväen taisteluvaunut. |
||
==Suomen omavalmistus== |
==Suomen omavalmistus== |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
==Kehitys jalkaväen taisteluajoneuvoksi== |
==Kehitys jalkaväen taisteluajoneuvoksi== |
||
Panssaroiduista miehistönkuljetusvaunuista on lähtenyt kehittymään uusi panssariajoneuvotyyppi, armoured fighting vehicle AFV, jotka ovat panssaroituja miehistönkuljetusvainuja raskaammin panssaroituja, joista kuljetettava miehistö voi ampua ajon aikana ja joissa voi olla |
Panssaroiduista miehistönkuljetusvaunuista on lähtenyt kehittymään uusi panssariajoneuvotyyppi, armoured fighting vehicle AFV, jotka ovat panssaroituja miehistönkuljetusvainuja raskaammin panssaroituja, joista kuljetettava miehistö voi ampua ajon aikana ja joissa voi olla 20–40 mm konetykki tai peräti kevyt 70–105 mm kanuuna. |
||
Näissä ajoneuvoissa on usein pyörien sijaan telaketjut ja niitä on voitu käyttä [[mekanisoitu jalkaväki|mekanisoidun jalkaväen ajoneuvoina]]. Neuvostoliitossa tällaisia teleketjuilla kulkevia vaunuja olivat [[BMP-1]], [[BMP-2]] ja [[BMP-3]] sekä [[MT-LB]], joista Suomen puolustusvoimissa on käytetty [[BMP-1]]:ä [[1982]] |
Näissä ajoneuvoissa on usein pyörien sijaan telaketjut ja niitä on voitu käyttä [[mekanisoitu jalkaväki|mekanisoidun jalkaväen ajoneuvoina]]. Neuvostoliitossa tällaisia teleketjuilla kulkevia vaunuja olivat [[BMP-1]], [[BMP-2]] ja [[BMP-3]] sekä [[MT-LB]], joista Suomen puolustusvoimissa on käytetty [[BMP-1]]:ä [[1982]]–[[2004]] [[panssariprikaati]]n [[panssarijääkäri|panssarijääkäreillä]], [[BMP-2]]:a samankaltaisiin tarkoituksiin 2000-luvun alkuvuosiin saakka. [[BMP-3]]:a, joka esiteltiin [[1990]] ei ole Suomeen hankittu. [[BMP-3]]:n suurimpia käyttäjämaita ovat [[Venäjän federaatio]] ja [[Yhdistyneet arabiemiraatit]]. [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]]-maista suurimpia ovat [[Bulgaria]] ja [[Kreikan puolustusvoimat|Kreikka]]. Suomessa näitä raskaampia jalkaväen vaunuja edustaa Patria-Hägglundsin [[CV9030]]. |
||
Suomen puolustusvoimissa panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja ovat mm. [[Panssari-Sisu|Pasi]] ja [[AMV-360]]. Suomessa on ollut myös [[BTR-60]]-vaunuja. |
Suomen puolustusvoimissa panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja ovat mm. [[Panssari-Sisu|Pasi]] ja [[AMV-360]]. Suomessa on ollut myös [[BTR-60]]-vaunuja. |
||
Versio 2. tammikuuta 2015 kello 00.20
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Miehistönkuljetusvaunu kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu (engl. armoured personnel carrier - APC) on taistelupanssarivaunua kevyemmin panssaroitu ajoneuvo, jonka tarkoituksena on suojata jalkaväkeä epäsuoran tulen sirpaleilta ja pienikaliiperisten jalkaväkiaseiden, kuten kiväärien, rynnäkkökiväärien ja kevyiden konekivääreiden tulelta. Ajoneuvotyyppi alkoi kehittyä toisen maailmansodan jälkeen erityisesti 1960-luvulla.
Kumipyörä- ja telaketjuveto
Panssaroituja miehistökuljetusvaunuja on kahdentyyppisiä vetonsa mukaan: toisissa on ylensä kuudesta kahdeksaan kumipyörää (engl. wheeled) ja toisissa telaketjut (engl. tracked). Telaketjulla varustetut miehistönkuljetusvaunut on osoitettu pääasiassa mekanisoidulle jalkaväelle ja panssarijoukkojen panssarijääkäreille. Panssarijoukoissa pääasiallinen taisteluväline on taistelupanssarivaunu, jota panssarijalkaväki ja panssaritykistö tukevat. Myöhemmin itsenäiset panssariosastot on jaettu käytännössä panssarivaunupataljooniin mekanisoiduiksi taisteluosastoiksi oletetun tehokkaamman panssarintorjunnan ja toisaalta jalkaväen tulivoiman kasvettua.
Taistelupanssarivaunujen doktriini on 1900-luvulla vaihdellut tulivoimaisesta läpimurtavasta itsenäisestä aselajista jalkaväkeä voimakkaasti tukevaan aselajiin. 1930-luvulla ensin saksalaiset ja 1940-luvulla sitten neuvostoliittolaiset omaksuivat tavan käydä sotaa suurina panssarivoimilla laajoilla aukeilla alueilla. Ranskalaisen ensimmäisen maailmansodan ajattelun ja yhdysvaltalaisen nykyisen ajattelun mukaan panssarijoukot tukevat jalkaväkeä. Uusi ajattelu johtuu tarpeesta mekanisoida jalkaväki halvemmalla kuin ylläpitää erillisiä panssarijoukkoja, jotka ovat uusien jalkaväen panssarintorjuntaohjusten ja rynnäköivien ilmavoimien tulelle arkoja.
Telaketjuilla kulkevien taistelupanssarivaunujen tueksi sopivat parhaiten niin ikään telaketjuilla kulkevat panssaroidut miehistönkuljestusvaunut tai näiden pohjalta kehitetyt 20–40 mm konetykeillä tai kevyllä kanuunoilla varustetut jalkaväen taisteluvaunut.
Suomen omavalmistus
Suomessa panssaroitujen miehisönkuljetusvainujen valmistaminen aloitettiin 1983, kun tarjouskilpailuun osallistuneiden Valmetin traktoritehtaan Panssari-Valmetin voitti tarjouskilpailiussa Sisun kuorma-autotehtaan Panssari-Sisu, Pasi.
Ensimmäisen Pasi-sarjan valmistus alkoi 1983, ja se oli tyyppiä XA-180, joka oli keveämmin panssaroitu kuin myöhäisemmät XA-185, XA-186, XA-188, XA-202 tai XA-203. Uusinta suomalaisvalmisteista miehistönkuljetusvaunua, XA-360 AMV:ä, jota on alettu valmistaa 2004, ei kutsuta enää Pasiksi, vaan se on Patria AMV valmistajansa Patria Land & Armament Oy:n mukaan. Lyhenne AMV tarkoittaa panssaroitua modulaarista ajoneuvoa (engl. armoured modular vehicle).
Kehitys jalkaväen taisteluajoneuvoksi
Panssaroiduista miehistönkuljetusvaunuista on lähtenyt kehittymään uusi panssariajoneuvotyyppi, armoured fighting vehicle AFV, jotka ovat panssaroituja miehistönkuljetusvainuja raskaammin panssaroituja, joista kuljetettava miehistö voi ampua ajon aikana ja joissa voi olla 20–40 mm konetykki tai peräti kevyt 70–105 mm kanuuna.
Näissä ajoneuvoissa on usein pyörien sijaan telaketjut ja niitä on voitu käyttä mekanisoidun jalkaväen ajoneuvoina. Neuvostoliitossa tällaisia teleketjuilla kulkevia vaunuja olivat BMP-1, BMP-2 ja BMP-3 sekä MT-LB, joista Suomen puolustusvoimissa on käytetty BMP-1:ä 1982–2004 panssariprikaatin panssarijääkäreillä, BMP-2:a samankaltaisiin tarkoituksiin 2000-luvun alkuvuosiin saakka. BMP-3:a, joka esiteltiin 1990 ei ole Suomeen hankittu. BMP-3:n suurimpia käyttäjämaita ovat Venäjän federaatio ja Yhdistyneet arabiemiraatit. NATO-maista suurimpia ovat Bulgaria ja Kreikka. Suomessa näitä raskaampia jalkaväen vaunuja edustaa Patria-Hägglundsin CV9030.
Suomen puolustusvoimissa panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja ovat mm. Pasi ja AMV-360. Suomessa on ollut myös BTR-60-vaunuja.