Ero sivun ”Saloinen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muutosta koossa ,  7 vuotta sitten
p
(→‎Historia: kh + malline pois)
Salo on yksi Pohjanmaan vanhoista emäpitäjistä. Itsenäinen [[kirkkopitäjä]] siitä tuli vuonna 1413. Kirkkopitäjä ulottui etelässä Kalajoen ja Lestijoen välillä olevaan Siiponjokeen asti. [[Hailuoto|Hailuodon]] saari luettiin myös Saloon kuuluvaksi. Idässä Salo ulottui pitkälle sisämaahan aina Oulujärvelle asti. Tarkkaa itärajaa ei ollut pitäjälle tässä vaiheessa vielä määritelty. [[hallintopitäjä|Hallintopitäjänä]] Salosta käytettiin aluksi nimeä Ranta. [[Rannan hallintopitäjä]] perustettiin vuonna 1407.<ref name="rth1"/>
 
Eränkäynnillä oli tärkeä asema vielä keskiajan saloislaistensalolaisten elämässä. Asukkaat metsästivät ja kalastivat. Salo tunnettiin myös markkinapaikkana, pitäjän nimikkopyhimyksen Pyhän Olavin messun yhteydessä 29. heinäkuuta järjestettiin jokavuotiset Olavinpäivänmarkkinat. Keskiajan saloislaiset olivat myös merenkulkijoita, jotka purjehtivat muun muassa Tukholmaan.<ref name="rth1" />
 
1500-luvun aikana asutus keskiaikaisen Salon emäpitäjän eteläosien jokilaaksoissa oli kasvanut niin paljon, että siitä erotettiin osia aluksi kappeliseurakunniksi ja myöhemmin itsenäisiksi pitäjiksi. [[Kalajoki]] itsenäistyi pitäjäksi vuonna 1540 ja [[Pyhäjoki]] vuonna 1568. Uudenajan alussa Salon kirkkopitäjään kuului näin ollen nykyisen Saloisten ja Siikajoen välinen rannikko mukaan lukien Hailuoto, joka itsenäistyi ilmeisesti 1590-luvulla. Idässä pitäjä rajoittui Oulujärven erämaapitäjään eli [[Paltamo]]on. 1500-luvun aikana Pohjanmaan suurten jokien latvoille siirtyi savolaisia uudisasukkaita. Salossa tämä koski lähinnä Siikajoen yläjuoksua, jota sen tähden nimitetään myös Siikasavoksi.<ref name="rth1" />
[[loppiainen|Loppiaispäivänä]] 1930 Salon keskiaikainen Pyhän Olavin puukirkko, joka yli 400 vuotta oli palvellut seurakuntalaisia, paloi muutamassa tunnissa perustuksiaan myöten.<ref name="rth3" /> Saloisissa rakennettiin 1960-luvulla Rautaruukin terästehdas. [[Otanmäki Oy]] oli alkanut sen suunnittelun jo 1950-luvulla. Pitkän väännön jälkeen tehdas päätettiin sijoittaa Saloisten Rojuniemeen, ja tehtaan nimeksi tuli Rautaruukki Oy. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1961.<ref name="rth3" /> Saloinen liitettiin Raaheen vuoden 1973 alussa. Liitoksen taustalla oli Rautaruukin perustaminen Saloisiin. Liitoksesta oli puhuttu jo 1950-luvun lopulla, jolloin Saloisissa oli kuitenkin päätetty pyrkiä lykkäämään liitosta mahdollisimman pitkälle. Terästehdas hankkeen toteuduttua asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi.<ref name="rth3" />
 
Saloisten seurakunta jatkoi kuntaliitoksen jälkeen toimintaansa edelleen omana kirkkoherrakuntanaan. Talouden hoito oli kuitenkin nyt yhteinen Raahen kanssa, minkä takia muodostettiin Raahen seurakuntayhtymä. Pattijoen kunnan liityttyä Raaheen myös Pattijoki tuli mukaan seurakuntayhtymään. Oman kirkkoherran ja kirkkoherrakunnan saloislaisetsaloistelaiset menettivät vuonna 2007, jolloin Saloinen ja Pattijoki liitettiin Raahen seurakuntaan.<ref name="rth3" /><ref name="ksk">Kotiseutumme [[Pattijoki]], Raahe, Vihanti 2001-2002. Botnia-foto oy.</ref>
 
==Väestö==
193

muokkausta

Navigointivalikko