Kuninkaallisen laivaston luokitusjärjestelmä

Aikalaisesitys, joka kuvaa kahden eri luokan sotalaivaa. Ylemmässä kuvassa kolmannen luokan linjalaiva ja alemmassa poikkileikkaus ensimmäisen luokan linjalaivasta.

Kuninkaallisen laivaston luokitusjärjestelmä ja sen edeltäjät olivat järjestelmiä, joilla luokiteltiin Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien käytössä olevat sotalaivat 1600-luvun alusta 1800-luvun puoleen väliin saakka.

Käytännöksi vuoden 1618 aikoihin otettu luokitusjärjestelmä kuitenkin muuttui jatkuvasti, kun siihen sovellettiin eri kriteerejä. Aluksi luokitellut alukset jaettiin neljään luokkaan ja myöhemmin kuuteen. Kriteerejä olivat mm. niiden täysmiehistön, tykkimiehistö, tykkien luku ja paino. Luokittelulla ei ollut juuri käytännön taktista merkitystä, mutta se saattoi vaikuttaa ajasta ja järjestelmästä riippuen esimerkiksi alusten kapteenien ja upseerien palkkaluokkiin.

Varhaiset luokitukset

Vuonna 1546 julkaistuun Mr. Derrick's Appendixiin kopioitu luettelo on ensimmäisiä kuninkaallisen laivaston luokittelusta kertovia listauksia. Tuolloin toiseksi viimeistä vuottaan eläneen kuninkaan Henrikin 58 aluksen laivasto luokiteltiin alusten tyyppien mukaan:

• shyppes - laivat, jotka määriteltiin "suuriksi ontoiksi rakennuksiksi, joiden tarkoitus oli kulkea merellä purjeiden avulla". Näihin kuuluivat mm. suuret kolmi-nelimastoiset karakit, kuten Mary Rose ja Henry Grace à Dieu.
• galleasses - kaljaasit, pitkät, kapeat ja matalapohjaiset kaleerialukset, joissa oli myös yksi masto ja purje
• pynnaces - pienet pinassi-laivat, jotka kulkivat vielä tuohon aikaan todennäköisesti soutamalla. Niissä saattoi olla masto, joskin se ei ollut kiinteä.
• roo-baerges - soutamalla liikutetut matalapohjaiset alukset, "row-barge".

Limewray 1604

Uudemman vuonna 1604 laaditun listan mukaan laivojen luokittelussa oli jo ammattimaisempi ote, jossa alukset luokiteltiin niiden vetoisuuden eli niiden rungon tilavuutta kuvaavan luvun mukaan. Listan takana oli sotavoimien taisteluvälineiden tarkastaja Limewray, joka laati virallisen kartoituksen kuninkaallisista laivoista ja satamien puolustuksista pari kuukautta Elisabet I:n kuoleman jälkeen uutta kuningasta Jaakkoa varten. Luokiteltuja laivoja, jotka kaikki kuuluivat saman great ships-luokan alle oli yhteensä 31, loput määriteltiin pinasseiksi ja kaleereiksi. Lukumäärät eivät anna oikeudenmukaista kuvaa koko Britannian laivastosta, sillä vain osan laskettiin kuuluvan kuninkaalliseen laivastoon. Esimerkiksi Lontoon kaupungille ja yksityisille kuuluneita yli 100-tonnisia laivoja oli satoja.

Tyyppi	Luokka	Vetoisuus pitkinä tonneina *	Laivoja	Tuleva luokka
Great ships - kaljuunat - crompsters	shipps royal	700 tai yli	9	ensimmäinen
	great ships	700 - 500	8	toinen
	middling ships	500 - 300	7	kolmas
	small ships	300 - 100	7	neljäs
Luokattomat	pinassit	noin 100 tai alle	8 + 1 kaapattu fregatti	ei luokkaa
	kaleerit		5	ei luokkaa

* Huom. Pitkä tonni vastaa 1016 kilogrammaa tai 35 kuutiojalkaa eli 0,99108963 kuutiometriä suolavettä, jonka tiheys on 1,025 grammaa/ml - siis merkittävästi pienempi, kuin uudempi n. 2,83 kuutiometriä vastaava rekisteritonni.

Laivaston komissio 1618

Vuoden 1604 luokitusjärjestelmä ei ollut vielä virallinen, mutta antoi suuntaa sitä seuranneelle luokitukselle, jonka mukaan saattaa päätellä laivojen koon kasvaneen tai ainakin vetoisuuden laskentatavan muuttuneen. Joka tapauksessa 1600-luvun alussa varmasti vanhentuneet kaleerit olivat jätetty jo pois luettelosta. Laivaston komission raportti vuodelta 1618 luokitteli sotalaivat vetoisuuden mukaan seuraavasti:

Luokka	Vetoisuus pitkinä tonneina
Ships Royal	1200 - 800
great-ships	800 - 600
middling ships	600 - 450
small ships	400 - 350
pinassit

Kaarle I 1626

Kaarle I määräsi hallintonsa alussa 1626 tehtäväksi uuden listan, jossa suurille laivoille annettiin ensimmäistä kertaa luokat, joskin tulevaisuudessa luokkaa merkitsevän termin rate tilalla oli vielä arvoa tai sijaa merkitsevä rank. Niinpä esimerkiksi Ship Royal oli nyt first-rank tai pitemmin ship of the first rank. Listan nimi kuului kokonaisuudessaan "Uudet luokat merimiesten palkkoja varten, vahvistettu hänen kuninkaansa laivaston komission toimesta, hänen kuninkaansa useiden laivaluokkien ja upseerien arvojärjestyksen mukaan". Luokkia oli nyt kuitenkin kuusi, jotka jaettiin kukin kahteen alaluokkaan niiden rajoituksina toimivien ääripäiden mukaan. Järjestelmässä määriteltiin paremminkin palkkaluokat, kuin laivojen koot tai tykkiluvut ja eri kokoisten laivojen kapteeneille ja upseereille maksettiin eri kokoista palkkaa.

Mukana tykit 1632

Vuonna 1632 Kaarle I hyväksyi korvaavan ja tarkemman listan. Edeltäjästä tuli nyt käyttää nimeä "vanha lista", jonka "uusi lista" korvasi. Listassa luetteloitiin 38 laivaa, joista 4 kuului ensimmäiseen, 11 toiseen, 4 kolmanteen, 2 neljänteen, 10 viidenteen ja 2 kuudenteen luokkaan. Lista kertoi myös jokaisen laivan tyypin, miehistön lukumäärän, laivojen ulottuvuudet ja aseistuksen määrän.

Napoleonin sotien aikana

Taulukon tonnit ovat pitkiä tonneja.

Tyyppi	Luokka	Tykkiluku	Tykkikansia	Miehiä	Arvioitu tonnisto	Pituus jalkoina	Palveluksessa 1794	Palveluksessa 1814
Linjalaivat	Ensimmäinen	100 tai enemmän	3	750 - 875	2 100 - 2 750	178 - 205	5	7
	Toinen	80 - 98	3	650 - 750	1 900 - 2 150	178 - 185	9	5
	Kolmas	64 - 80	2	500 - 650	1,750	181	71	87
	Neljäs	48 - 60	2	320 - 420	n. 1,000		8	8
Fregatit	Viides	32 - 44	1 tai 2	200 - 300	700 - 1,450		78	123
	Kuudes	20 - 28	1	140 - 200	450 - 550		32	25
Sluupit	Luokattomat	16 - 18	1	90 - 125	380		76	360
Tykki-prikit ja kutterit		6 - 14	1	5 - 25	alle 220

Ohjesääntö 1816

Valtiomiehen vuosikirjan 1865 mukaan vuonna 1816 käyttöön otetun ohjesäännön mukainen luokitus:

• ensimmäinen luokka - kaikki laivat, joissa on kolme tykkikantta ja ainakin 100 tykkiä
• toinen luokka - kaikki kaksikantiset laivat, joissa on ainakin 80 tykkiä ja 700 miehen täysmiehistö. Luokkaan luettiin myös yksi kuningattaren jahdeista
• kolmas luokka - kaikki laivat, joissa on 70–80 tykkiä ja 600–700 miehen täysmiehistö. Luokkaan luettiin lisäksi loput kuningattaren jahdeista sekä ne amiraalien tai kapteenien lippujen ja tunnusten alla kulkevat alukset, joiden tehtävänä oli valvoa Britannian telakoita.
• neljäs luokka - kaikki laivat, joissa on 50–70 tykkiä ja 400–600 miehen täysmiehistö
• viides luokka - kaikki laivat, joissa on 36–50 tykkiä ja 250–400 miehen täysmiehistö
• kuudes luokka - kaikki laivat, joissa on 24–36 tykkiä ja alle 250 miehen täysmiehistö

Lähteet

• William James, Frederick Chamier: The Naval History of Great Britain, from the declaration of war by France in 1793, to the accession of George IV. R. Bentley, 1860.
• Frederick Martin, Sir John Scott Keltie, Isaac Parker Anderson Renwick, Mortimer Epstein, Sigfrid Henry Steinberg, John Paxton: The Statesman's year-book. Palgrave, 1865.
• Jack Sweetman: The great admirals: command at sea, 1587-1945. Naval Institute Press, 1997. ISBN 087021229X.
• Angus Konstam, Tony Bryan: British Napoleonic Ship-of-the-Line. Osprey Publishing, 2001. ISBN 184176308X.
• Julian Stafford Corbett: The successors of Drake. Ayer Publishing, 1968, 1. painos 1900. ISBN 0833706624.
  • Julian Stafford Corbett: The successors of Drake. Longmans, Green, 1900. Teoksen verkkoversio.
• Great Britain. Public Record Office: Calendar of State Papers, Domestic Series, of the Reign of Charles I ...: 1631-1633. Longman, Brown, Green, Longmans, & Roberts, 1862.