Ero sivun ”Hanit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p typo, kh |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
[[tiedosto:Fabric - Yunnan Nationalities Museum - DSC04156.JPG|230px|thumb|vasen|Hanien tekemä käsityö.]] |
[[tiedosto:Fabric - Yunnan Nationalities Museum - DSC04156.JPG|230px|thumb|vasen|Hanien tekemä käsityö.]] |
||
Kiinalaisten arkeologien mukaan hanit muodostuivat Yunnanin ja Sichuanin rajaseudulla. Heillä on ehkä sama alkuperä kuin [[yit|tillä]]. Hanien suullinen perimätieto tuntee tarinan muuttoaallosta pohjoisesta heidän nykyisille asuinalueilleen. 700-luvun [[Nanzhaon kuningaskunta|Nazhaon]] |
Kiinalaisten arkeologien mukaan hanit muodostuivat Yunnanin ja Sichuanin rajaseudulla. Heillä on ehkä sama alkuperä kuin [[yit|tillä]]. Hanien suullinen perimätieto tuntee tarinan muuttoaallosta pohjoisesta heidän nykyisille asuinalueilleen. 700-luvun [[Nanzhaon kuningaskunta|Nazhaon]] historioitsijat tunsivat hanit nimellä ''heni'' ja myöhemmin Kiinan vallanneet [[Mongolivaltakunta|mongolit]] tunsivat heidät puolestaan nimellä ''hezi''. [[Han-kiinalaiset]] alistivat hanien maat 1300-luvulle tultaessa. Kiinalaiset hallitsivat haneja niin sanotun ''tusi''-järjestelmän kautta, jossa keskusvalta hallitsi paikallisia kansoja paikallisten välikäsien kautta. Tusijärjestelmä pysyi käytössä vuosisatojen ajan, mutta lopulta paikalliset päälliköt korvattiin han-kiinalaisilla virkamiehillä alueiden hallinnossa.<ref name="EDC">{{Kirjaviite | Tekijä = James S. Olson | Nimeke = An ethnohistorical dictionary of China | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 135–137 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Greenwood Press | Tunniste = ISBN 0–313–28853–4 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Han-kiinalaisten valtaa hanien parissa leimasi rauhattomuus. 1800-luvun |
Han-kiinalaisten valtaa hanien parissa leimasi rauhattomuus. 1800-luvun puolivälissä hanit tukivat [[Taiping-kapina]]a Kiinan keskusvaltaa vastaan. He taistelivat myös [[ranska]]laisia vastaan näiden yrittäessä liittää alueita Yunnanista [[Ranskan Indokiina]]an. Vuonna 1917 Lu Mebei -niminen haninainen johti haneja kapinassa han-kiinalaisia virkamiehiä ja paikallisia tusipäälliköitä vastaan. [[toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] hanit taistelivat japanilaisia vastaan ja [[kiinan sisällissota|Kiinan sisällissodassa]] he tukivat kommunisteja [[Kuomintang|kansallismielisiä]] vastaan. Kommunistien vallan alla haneille perustettiin autonominen [[Honghe]]n prefektuuri Yunnaniin vuonna 1952.<ref name="EDC" /> |
||
==Kulttuuri== |
==Kulttuuri== |
||
[[Kuva:Ethnic Hani Headgear China.jpg|thumb|250px|Hanityttö Kiinassa]] |
[[Kuva:Ethnic Hani Headgear China.jpg|thumb|250px|Hanityttö Kiinassa]] |
||
[[Hanin kieli]] kuuluu [[tiibetiläis-burmalaiset kielet|tiibetiläis-burmalaisiin kieliin]]. Sillä ei ole omaa kirjoitusjärjestelmäänsä. Hanin kielen eri murteiden puhujat eivät aina pysty ymmärtämään toisiaan ja |
[[Hanin kieli]] kuuluu [[tiibetiläis-burmalaiset kielet|tiibetiläis-burmalaisiin kieliin]]. Sillä ei ole omaa kirjoitusjärjestelmäänsä. Hanin kielen eri murteiden puhujat eivät aina pysty ymmärtämään toisiaan ja niinpä eri murteet luokitellaan joskus myös kokonaan omiksi kielikseen. Kolme päämurretta ovat ha-ai, bi-kaw ja hao-bai. Murteiden, alueiden ja tapakulttuurin perusteella hanit jakautuvat useisiin eri alaryhmiin, joita voidaan kielten tapaan pitää joskus kokonaan omina erillisinä etnisinä ryhminään.<ref name="EDC" /> |
||
[[Buddhalaisuus|Buddhalaisten]] ja [[kristinusko|kristittyjen]] lähetyssaarnaajien työstä huolimatta suurin osa haneista harjoittaa edelleen perinteisiä uskoja, joissa on [[animismi|animistisia]] ja [[šamanismi|šamanistisia]] piirteitä. Hanit uskovat |
[[Buddhalaisuus|Buddhalaisten]] ja [[kristinusko|kristittyjen]] lähetyssaarnaajien työstä huolimatta suurin osa haneista harjoittaa edelleen perinteisiä uskoja, joissa on [[animismi|animistisia]] ja [[šamanismi|šamanistisia]] piirteitä. Hanit uskovat erilaisiin henkiin, jotka voivat suojella tai aiheuttaa vahinkoa. Vahingot voivat ilmetä esimerkiksi tautien muodossa, joita voivat parantaa jokaisesta kylästä löytyvät šamaanit eli ''zuimat''. Suurin osa haneista on maanviljelijöitä. Osa heistä harjoittaa edelleen [[kaskiviljely]]ä. Viljeltyihin kasveihin kuuluvat muun muassa [[riisi]], [[maissi]] [[pavut]], [[tattari]], [[puuvilla]], [[tee]] ja [[kaneli]]. Nykyajan mukana hanien asuinalueille on myös tullut teollisuutta ja kaivostoimintaa.<ref name="EDC" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 8. joulukuuta 2014 kello 14.31
| Hanit | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||
| Kielet | hani | ||||||||||||||||||
| Uskonnot | perinteinen usko | ||||||||||||||||||
Hanit (kiin. 哈尼族, pinyin: Hānízú, vietn. Người Hà Nhì) ovat Kiinan Yunnanissa, Burmassa, Laosissa, Thaimaassa ja Vietnamissa asuva etninen kansa. Hanit kuuluvat myös Kiinan etnisiin ryhmiin. Kiinassa heitä on virallisten lukujen mukaan 1 439 000[1]. Heistä suurin osa puhuu äidinkielenään hania ja he ovat uskonnoltaan animisteja. Akhat käsitetään joissain yhteyksissä hanien alaryhmäksi.
Historia
Kiinalaisten arkeologien mukaan hanit muodostuivat Yunnanin ja Sichuanin rajaseudulla. Heillä on ehkä sama alkuperä kuin tillä. Hanien suullinen perimätieto tuntee tarinan muuttoaallosta pohjoisesta heidän nykyisille asuinalueilleen. 700-luvun Nazhaon historioitsijat tunsivat hanit nimellä heni ja myöhemmin Kiinan vallanneet mongolit tunsivat heidät puolestaan nimellä hezi. Han-kiinalaiset alistivat hanien maat 1300-luvulle tultaessa. Kiinalaiset hallitsivat haneja niin sanotun tusi-järjestelmän kautta, jossa keskusvalta hallitsi paikallisia kansoja paikallisten välikäsien kautta. Tusijärjestelmä pysyi käytössä vuosisatojen ajan, mutta lopulta paikalliset päälliköt korvattiin han-kiinalaisilla virkamiehillä alueiden hallinnossa.[2]
Han-kiinalaisten valtaa hanien parissa leimasi rauhattomuus. 1800-luvun puolivälissä hanit tukivat Taiping-kapinaa Kiinan keskusvaltaa vastaan. He taistelivat myös ranskalaisia vastaan näiden yrittäessä liittää alueita Yunnanista Ranskan Indokiinaan. Vuonna 1917 Lu Mebei -niminen haninainen johti haneja kapinassa han-kiinalaisia virkamiehiä ja paikallisia tusipäälliköitä vastaan. Toisessa maailmansodassa hanit taistelivat japanilaisia vastaan ja Kiinan sisällissodassa he tukivat kommunisteja kansallismielisiä vastaan. Kommunistien vallan alla haneille perustettiin autonominen Honghen prefektuuri Yunnaniin vuonna 1952.[2]
Kulttuuri
Hanin kieli kuuluu tiibetiläis-burmalaisiin kieliin. Sillä ei ole omaa kirjoitusjärjestelmäänsä. Hanin kielen eri murteiden puhujat eivät aina pysty ymmärtämään toisiaan ja niinpä eri murteet luokitellaan joskus myös kokonaan omiksi kielikseen. Kolme päämurretta ovat ha-ai, bi-kaw ja hao-bai. Murteiden, alueiden ja tapakulttuurin perusteella hanit jakautuvat useisiin eri alaryhmiin, joita voidaan kielten tapaan pitää joskus kokonaan omina erillisinä etnisinä ryhminään.[2]
Buddhalaisten ja kristittyjen lähetyssaarnaajien työstä huolimatta suurin osa haneista harjoittaa edelleen perinteisiä uskoja, joissa on animistisia ja šamanistisia piirteitä. Hanit uskovat erilaisiin henkiin, jotka voivat suojella tai aiheuttaa vahinkoa. Vahingot voivat ilmetä esimerkiksi tautien muodossa, joita voivat parantaa jokaisesta kylästä löytyvät šamaanit eli zuimat. Suurin osa haneista on maanviljelijöitä. Osa heistä harjoittaa edelleen kaskiviljelyä. Viljeltyihin kasveihin kuuluvat muun muassa riisi, maissi pavut, tattari, puuvilla, tee ja kaneli. Nykyajan mukana hanien asuinalueille on myös tullut teollisuutta ja kaivostoimintaa.[2]