Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Wiki Loves...

Ajattelinpa kysyä täällä: Wikimedia Suomi ei ole osallistunut Wiki Loves Monuments -kilpailuun menneinä vuosina, sillä listojen kokoaminen ja kilpailun järjestäminen on melko työläs urakka. Muiden chaptereiden (en muista mihin käännökseen täällä päädyttiin) väki alkaa jo leipääntyä kilpailuun, mutta me olisimme innolla aloittamassa. Monissa maissa muistomerkit on jo kattavasti kuvitettu. Mikä aihepiiri Suomessa kaipaisi mielestäsi eniten kuvitusta: arkkitehtuuri, henkilöt, paikkakunnat, luontokohteet, kulttuuriympäristöt, julkinen taide, museoiden aarteet... Tähdätään ensi vuoteen, tehdään hieno Wiki Loves...! Tai kaksi? --Susannaanas (keskustelu)

Alle 100k ensiarvioimattoman artikkelin raja ohitettu.

Artikkelijakauma

Pvm	Artikkeleita	Artikkeleista ensiarvioitu	Ensiarvioitujen osuus tuoreissa muutoksissa (odottavat muutokset)
			kaikki	muut kuin automaattisesti seulotut
29.11.2011	283 900	0.0%	0.0%	0.0%
31.8.2012	305 578	29,4%	31,4%	26.5%
31.8.2013	331 477	62,1%	56,0%	48.0%
15.8.2014	353 399	70,7%	67,1%	61.8%

Uusia artikkeleita

	Uusia artikkeleita per päivä (NS:0)
Vuosi	Kaikki	seulojat automaattiseulotut ylläpitäjät botit	käyttäjiltä joilla on > 100 muokkausta	poistettu per päivä (NS:0)
2002	0	?	?	?
2003	7	0	1	?
2004	28	16	19	0
2005	81	46	54	21
2006	135	83	97	52
2007	142	96	110	69
2008	121	89	100	66
2009	98	67	75	66
2010	89	65	70	55
2011	74	55	59	31
2012	78	62	66	21
2013	70	58	61	16
2014	64	52	56	13

Olen henkilökohtaisesti pitänyt muutamia maagisia rajoja merkkipaaluina merkittyjen versioiden käyttöönotossa. Yksi näistä oli 100 000 jäljellä olevan ensiarvioimattoman artikkelin raja joka ohitettiin tänään ja olemme ensiarvioimattomien osalta viisinumeroisissa luvuissa. Muutamia muita merkittyihin versioihin liittyviä lukuja. Kun aloitimme ensiarvioimaan artikkeleita, niin artikkeleita oli 283 900 ja nyt niiden määrä on kasvanut 356 885 artikkeliin. Seulojien määrä puolestaan on kasvanut 808 käyttäjään joista 621 on joko seulonut tai ensiarvioinut artikkeleita ja kiitokset teille kaikille. Tarkempia lukuja kehityksestä on nähtävissä täältä.

Ensiarvioinneista haluaisin erityisesti kiittää seuraavia käyttäjiä jotka ovat kaikki ensiarvioineet viime vuosien aikana yli huikeat 500 artikkelia: Abc10, Anr, ATL, Compance, Cortex, Ejs-80, Esamatti1, Gopase+f, Griffelkin, Haltiamieli, Htm, IA, J Hazard, Jafeluv, Jukka Kolppanen, Jylöstalo, KLS, Kospo75, Kotivalo, LCHawk, Linnea, MiPe, Mlang.at.elisanet.fi, Nedergard, Opa, Otrfan, Phiitola, Ppntori, Pxos, Raimo Miettinen, Raksa123, Rumbin, Shinnin, SMAUG, Stryn, Styroks, Tanár, Tappinen, Tomisti, Tutkamestari, Uusimies, Veikk0.ma, Velma, Wgn.

--Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 21.24 (EEST)

Jee! --Styroks (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 21.57 (EEST)

Taulukon tekstejä voisi vähän avata, kun ne eivät nyt oikein aukea. Kertooko prosenttiluku sen, kuinka moni artikkeli tuoreista muutoksista on ollut ensiarvioitu, kun sitä on muokattu, ja sen, kuinka monta ensiarvioitua artikkelia ovat muokanneet muut kuin automaattiseulojan oikeuksilla varustetut tunnukset? --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 11.47 (EEST)

Selvennystä arvoille:

• Artikkeleista ensiarvioitu on prosenttiluku joka on saatu Wikipedia:Merkityt_versiot/Tilastot-sivulta kyseisen päivän kohdalta
• Ensiarvioitujen osuus tuoreissa muutoksissa: Kaikki = kuinka suuri osa artikkeliavaruuden muokkauksista on tehty artikkeleihin jotka on ensiarvioitu. Arvo on laskettu kyseisen kuukauden muokkausten kokonaismääristä.
• Ensiarvioitujen osuus tuoreissa muutoksissa: Muut kuin automaattisesti seulotut = kuinka suuri osa muiden kuin bottien, seulojien tai automaattisesti seulottujen artikkeliavaruuden muokkauksista on tehty artikkeleihin jotka on ensiarvioitu. Nämä muutokset näkyvät odottavissa muutoksissa. Arvo on laskettu kyseisen kuukauden muokkausten kokonaismääristä.

selvensikö tämä taulukkoa? --Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 11.56 (EEST)

Menneenä vuonna fiwikiin kirjoitettiin siis n. 60 uutta artikkelia per päivä. Onko tietoa, mikä osuus noista saa jatkaa elämäänsä täällä. Onko proseduuria, jolla selvästi tänne kuulumattomattomat poistuu hyvin nopeasti? Onko niin, että jos esim. artikkeliin ei ole merkitty lähteitä (tai lähteistystä ei oikein ymmärretä tai kyse on selvältä näyttävältä mainostamiselta), niin kirjoittajalle annetaan tietty aika tehdä tarpeelliset korjaukset tai artikkeli poistuu. Onko 60 niin suuri lkm, ettei niihin voi kohdistaa em. tyyppistä ensiseulontaa? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 11.00 (EEST)

Tein taulukon tähän siitä, että miten fiwikiin on luotu artikkeleita eri vuosina. Sen verran täsmennystä noista luvuista

• uudet artikkelit luvut ovat käytännössä säilyneitä artikkeleita
• seulojat, automaattiseulotut, ylläpitäjät, botit sarake pitää sellaiset artikkelit joista voidaan sanoa, että ne ovat hyviä. Seulojat/automaattiseulojia on kuitenkin alettu asettamaan vasta merkittyjen versioiden käyttöönoton jälkeen joten he ovat aliedustettuina <2012 muokkauksissa. (eli luvut ovat liian pieniä
• 100+ muokkausta tehneet on äänioikeutettujen käyttäjien luomat artikkelit
• Poistettu sarake pitää sisällään artikkelinimiavaruudesta poistettujen sivujen lukumäärän. Luku pitää sisällään sotkemisen ja yksi syy vuodesta 2011 alkaneeseen poistomäärien tippumiseen on se, että osa sotkemisesta on jäänyt väärinkäyttösuodattimeen.
• jos joku haluaa tarkkoja lukuja, niin kirjoitin ne kommentiksi wikikoodiin näkyvän arvon viereen.

Vastauksena kysymykseesi, niin perinteisesti uudet artikkelit on käyty kohtuullisesti läpi. (asiasta keskusteltiin laajemmin 2009/2010 ja ainakin silloin systeemi toimi hyvin) Nykytilanteesta en osaa sanoa. Päivittäin läpikäytävien artikkeleiden määrä joka tapauksessa olisi tuon taulukon perusteella olisi noin 5-15 artikkelia, koska loput ovat sellaisten käyttäjien tekemiä että ne todennäköisesti ovat hyviä. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 13.10 (EEST)

Eli jos ymmärsin oikein yo. selitystä, niin ei ole mitään proseduuria, jolla uuteen artikkeliin kohdistuisi aina heti pian jotain yllä esittämiäni toimenpiteitä. Ensiarvio tapahtuu kun joku kerkiää, ja artikkeli voi olla jo pitkälläkin ilman "perustsekkiä". Mitä tarkoittaa (NS:0)? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 14.02 (EEST)

Ei mitään organisoitua. Se mitä fiwikissä on ollut, että täällä on ollut jengiä ketkä seuraavat sivut -listaa ja uusia sivuja tuoreista muutoksista. Se ei ole kuitenkaan siinä mielessä organisoitua tai kontrolloitua, että pystyttäisiin varmasti sanomaan onko jokin artikkeli tsekattu vai ei tai edes kuinka suuri osa artikkeleista käytiin läpi esimerkiksi viikon sisällä sen luomisesta. Kun puhuin tuosta 2009/2010 tilanteesta niin silloin luku käytännössä oli tarkkailujakson kohdalla 90%+ uusista ei vakiokäyttäjien tekemistä artikkeleista käytiin läpi ja se tarkoitti sitä, että huonot artikkelit joko merkittiin poistettavaksi, HOK:ksi tai merkittävyydeltään kyseenalaistetuksi tai sitten ne muokattiin jotenkin tolkullisiksi. Tarkoittaen käytännössä, että niiden sisältö oli järkevä ja ne oli luokiteltu. Lähteistystä ei varmaankaan tuolloin tehty kuin kyseenalaisten väitteiden kohdalla. Tässä joka tapauksessa pitää huomioida se, että 2009 tilanne ei välttämättä kerro mitään tämän hetkisestä tilanteesta, mutta jotain tämän tyyppistä läpikäyntiä on kuitenkin yhä olemassa. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 14.15 (EEST)

Ja tarkoitan tuossa edellä vielä sitä, että vaikka jengi kävisi noita uusia artikkeleita läpi niin ei ole mitenkään taattua, että he merkitsisivät artikkelin ensiarvioiduksi. NS:0 tarkoittaa nimiavaruus 0:aa eli artikkelinimiavaruutta. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 14.20 (EEST)

Okei alkoi selvitä. Eli nykyhetkellä reilu 10 % uusista artikkeleista on amatöörien tekemiä. Uusien artikkelien hetitsekkiä pidän siksi tärkeänä, että niiden kirjoittajat saavat alusta alkaen palautteen, minkälaisia artikkeleita tänne kaivataan/ei kaivata. Sata muokkausta ei vielä yleisesti mielestäni näyttäisi tarkoittavan alkuunkaan sitä, että ymmärtää mikä on tämän median luonne. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 15.25 (EEST)

Mjoh. Omasta mielestäni tänne olisi hyvä saada jokin kuratointisysteemi jossa kun käyttäjä luo artikkelin niin hän saa aika rauhassa touhuilla sen parissa ja vakituiset käyttäjät voisivat seurata sitä sen verran vierestä, että mikäli käyttäjä pyytää neuvoa niin he auttaisivat. Poikkeuksena tietysti olisi tilanne jossa artikkelin sisältö olisi asiatonta johon puututtaisiin. Siinä vaiheessa kun muokkaaja katsoo artikkelin olevan "julkaisukelpoinen", niin vakiokäyttäjät voisivat tsekata sen läpi ja hyväksyä jos artikkeli on ok tai ehdottaa korjauksia. Mikäli artikkelia ei ole "julkaistu" kun viimeisimmästä muokkauksesta on kun viikko, niin artikkeli joko muokattaisiin kuntoon vakikäyttäjien toimesta kuntoon tai poistettaisiin. Samalla voitaisiin seurata sitä, että artikkeli ylipäätänsä on Wikipediaan soveltuva. Käytännön toteutus voisi olla jotain tämän tyyppistä, että kun uusi käyttäjä luo artikkelin joka on selvästi keskeneräisen oloinen tai vaatii muuten korjaamista niin sen alkuun voitaisiin laittaa "luonnos"-malline jossa kerrotaan artikkelin olevan luonnos + linkit ohjeisiin ja neuvontaan. Malline voisi myös tehdä sen, että sivu ei indeksoituisi hakukoneisiin niin kauan kuin se on asetettuna. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 16.35 (EEST)

Ja tässä on koko ajan hyvä muistaa ettei kaikki ip-käyttäjät tai tuoreet tunnukset ole suinkaan amatöörejä. Osa tekee suvereenisti lehtikaktusten tapaisia artikkeleita. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 16.46 (EEST)

Kaktus-artikkelin tekijästä näkee heti, että henkilölle on asiakirjoittaminen ja lähteiden käyttö tuttua. Tietolaatikkoa hän lähestyy juuri samoin kuin fiwikin vakiintunut suomifutiskirjoittaja (sen alueen tunnen) eli vetelee sisällön (tieteellisen luokittelun) hihasta (ihmettelen siis, ettei tässäkään ole tietolaatikon tietoja lähteistetty, olenko ymmärtänyt tietolaatikkoidean ihan väärin, eli siihen lähteet, jos ei artikkelista löydy?). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 09.04 (EEST)

Tuon tietolaatikon sisällön saa aika yksiselitteisesti selville kasvin nimen perusteella (ja mahdollisesti ne löytyvät tuosta Andersonin kirjastakin) joten se ei ole oleellnen puute ettei siinä ole lähdettä. Linkki Wikispeciesiin olisi tosin kiva. --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 09.23 (EEST)

Joo, mahdollisesti, en epäile kuin teoriassa, mutta ollaan alueella, josta olen sujuvasti unohtanut kaiken oppimani, tämän tiedon osalta ei ole tarvetta olla varma. Sama tietolaatikkologiikka pätee luonnollisesti minun hallitsemiin asioihin, esim. jonkun jalkapalloilijan seurat ja ottelut/maalit saa helposti selville, kun tietää mistä etsiä, ja totta kai ne ovat oikein, koska nimenomaan minä tiedän, varmasti. Eli jalkapalloilijoillakin kelpaa artikkelin lähteeksi linkki johonkin muuhun wikisivuun? Siinäkin olen ymmärtänyt lähteistyksiä siis ihan väärin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 09.45 (EEST)

Tieteellinen luokittelu josta tuon tietolaatikon sisältö muodostuu eroaa jalkapalloilijoiden joukkueista ja maaleista siten, että jalkapallon suunnattomasta suosiosta huolimatta se on muutaman pykälän verran paremmin dokumentointu ja vakaampi systeemi ja siihen liittyvät tiedot on mahdollista tarkistaa autktorisoiduista lähteistä. Eli sen kohdalla ei ole käytännössä ikinä sitä ongelmaa etteikö tiedot pystyttäisi tarvittaessa tarkistamaan. Sinänsä tietty tietojen kohdalla olisi kiva olla esimerkiksi päiväys ja mistä se on täsmällisesti on peräisin, koska nuo eivät ole muuttumattomia (esimerkiksi DNA-tutkimus on muuttanut luokituksia) ja luokitusten muuttuessa ne pitäisi muistaa päivittää. --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 10.13 (EEST)

Eli taas keskustelu on menossa kaukana asiasta. Artikkelin ei siis tarvitse sisältää lähteitä, jos tiedot ovat tarkistettavissa ilman lähteitäkin. Futista yksinkertaisempaa dokumentoitavaa ei maailmassa juurikaan ole, paitsi että dokumentoijat ovat hyvin usein ainakin Suomessa yksinkertaisia asiaymmärryksensä kanssa (enkä tarkoita wikipedisteja, vaan heidän käyttämiensä lähteiden tekijöitä), ja dokumentaatiot ovat dokumentoijiensa näköisiä. Rakettitieteet on ihan eri juttu. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 11.32 (EEST)

Minusta myös sekin vaikuttaa, että kuinka todennäköisesti tiedot ovat väärin. Taksonomia muuttuu esimerkiksi kerran kymmenessä vuodessa komiteapäätöksillä tai ei koskaan. Jalkapallon seuratiedot muutaman vuoden välein ja pistetilanteet sitäkin useammin. Mutta tosiaan, jos tuossa olisi ollut wikispecies tieto asaetettuna, niin nuo taksonomiat yms. voisi tarkistaa sieltä. Jos oikeasti haluat vääntää tästä, niin voidaan tehdä niin että teet jonkun analyysin siitä paljonko jalkapalloartikkeleiden tietolaatikoissa on virheitä ja minä teen vastaavasti analyysin taksoboksien virheistä. Tämän jälkeen voidaan vakavasti keskustella siitä, että kumpaa on tarpeellisempaa lähteistää.  :) --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 12.07 (EEST)

Saanko luettelon aiheista tai kirjoittajista jotka on vapautettu lähteistä. Minulle ei ole yhtään selvää mistä taxoboxin tiedot löytyy, siksi lähde pitää olla että tietämätönkin voi etsiä sieltä lisätietoa. Vai tehdäänkö ne vain asiantuntijoille? --Urheilijanuorukainen (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 13.56 (EEST)

Jopa jalkapallon osalta on mahdollista määritellä fiwikissä esitettävän tiedon sisältörajaus tarkasti, niin että esitettävä tieto ei ole ajan funktio, seuratiedot esim. vuosirajaus, piste- jne tilanteet pvm-rajaus. Tiedon oikeellisuus lienee osa asian ymmärrystä ja liittyy lähdekritiikkiin, joka on jo sisällä siinä, kun valitaan tänne tiedon varmistukseksi luotettava lähde. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 14.10 (EEST)

Äh, tää vaikuttaa hyvin pahasti siltä että olen alkamassa väittelyä siitä saako Wikipediaan kirjoittaa lähteettömästi ja tulin siihen tulokseen, että passaan sen tällä kertaa. Toivon ettette pahastu. --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 14.26 (EEST)

Tuossa Zachen lisäämässä toisessa taulukossa on muuten hyvä trendi poistettuja per pvä -luvuissa. Nuo poistettuja per pvä -luvut ovat todella hyviä myös uusia per pvä -lukuun suhteutettuna. Trendi on laskeva ja se on ollut voimakkaastikin laskeva. Tarvitsee vain verrata vuoteen 2009. --Hartz (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Tilastoja voi lukea haluamallaan tavalla. Noista saa myös erinomaisen laatuarvion. Koko fiwikin artikkelimäärästä siis vain alle sadasosa prosentti (n. joka kymmenestuhannes artikkeli) ei kuulu tänne eli ei täytä WP:n laatuvaatimuksia.

Jos uusien artikkeleiden lisääntyminen ja ensiarviointien lkm jatkuu nykyvauhdilla (ensiarvioidut vähentyneet pari sataa viime vuonna), 100000:ssa ensiarvioimattomassa riitttää ajallisesti pitkään tekemistä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 09.08 (EEST)

Arviointeja aihealueittain

Arvioituja artikkeleita aihepiireittäin

Pvm	Elävät henkilöt		Taksoboksilliset artikkelit		Elokuvat		Kirjat		Tietokone- ja videopelit
	Yhteensä	%	Yhteensä	%	Yhteensä	%	Yhteensä	%	Yhteensä	%
22.2.2013	57623	60 %	14209	59.7 %	6794	61.8 %	2358	68.8 %	2028	36.4 %
17.10.2014	65816	72.3 %	17276	76.3 %	8135	75.7 %	2942	78.3 %	5753	53.2 %

Kuntaluokkien ensiarviointi 8.11.2014

Kunta-luokka	%	Artikkeleita yhteensä	Ensiarvioituja artikkeleita
Helsinki	71.2 %	3805	1095
Espoo	64.4 %	713	254
Tampere	66.1 %	1198	406
Vantaa	50.9 %	332	163
Oulu	73.3 %	1140	304
Turku	81.8 %	1254	228
Jyväskylä	81 %	622	118
Kuopio	66.2 %	473	160
Lahti	51.2 %	379	185
Kouvola	68.3 %	356	113
... lisää kuntia ...

Päivitin taulukon siitä miten muutamien aihealueiden ensiarvioinnit ovat kehittyneet. Aihealueet ovat valikoituneet siten, että 2013 nappaisin muutaman aihealueen jonka sain helposti rajattua. Elävät henkilöt ovat ihan elävät henkilöt -luokka ja loput ovat artikkeleita jotka käyttävät jotain tiettyä tietolaatikkoa.

Tuossa edellä ACFCjne Kuopio viittasi siihen, että 100 000 artikkelin ensiarvioinnissa menee vielä pitkään mikä on hyvä huomio. Nykytahdilla kaikkien artikkeleiden ensiarvioinnissa menee arviolta nelisen vuotta. Tähän mennessä kuitenkin ollaan saatu niin iso osa artikkeleista ensiarvioitua, että on yksittäisten aihealueiden kattava ensiarviointi on ihan realistista. Esimerkiksi arvioidut artikkelit (SA, HA, LA) ovat kokonaisuudessaan arvioitu ja vuoden 2012 -luetuimmat artikkelit -luokka on myös ensiarvioitu melkein kokonaan. Laivat on myös lähes kokonaan ja kasveista on joitain satoja artikkeleita ensiarvioimatta. Itse näkisin (tai ehkä toivon), että nyt kun arviointi on päässyt niin pitkälle, että on realistista saada koko aihepiiri ensiarvioiduksi niin täällä nähdään yhä enemmän yksittäisiä aihealueita jotka ovat kattavasti ensiarvioituja. Oli nämä aihepiirit sitten ihmisten kotikaupunkeja koskevia artikkeleita, sudenkorentoja tai luetuimpia artikkeleita tai mitä vain.

Toinen mikä alkaa olla realistista on se, että riittävän suuri osa artikkeleista on ensiarvioitu niin on mahdollista alkaa ensiarvioimaan muuttuneita artikkeleita sitä mukaa kun niitä muokataan. Toistaiseksi ensiarvioimattomia artikkeleita on yhä liikaa, mutta hiljaisina päivinä jo nyt ensiarvioimattomien osuus on niin pieni, että kaikki tuoreiden muutosten ensiarvioimattomat saataisiin arvioitua. Tein joskus tätä varten työkalun. --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 20.09 (EEST)

Mä luulen, että ensiarvioimattomat artikkelit ovat "hyljeksittyjä" tai "työläitä" artikkeleita. Siis artikkeleita, joihin ei törmätä juuri koskaan. Ja artikkeleita, jotka ovat niin huonossa jamassa, että kukaan ei jaksa nähdä vaivaa artikkelin läpikäymiseen ja siten nappula jää painamatta. Luulen, että ensin ensiarvioitiin "suositut" ja "helpot". Kun kokonaiset keksit on syöty, purkin pohjaa kohti kuljettaessa on enää vain haljenneita keksejä, sitten epämääräisiä keksinkappaleita ja lopuksi muruja. --Hartz (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 20.18 (EEST)

Järjestäkää seulojille joku teematempaus tällä saralla? Eli että mahdollisimman moni seuloja arvioisi ajassa x mahdollisimman paljon noita vanhoja arvioimattomia pois kuleksimasta?--Veli Himmeä (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 20.44 (EEST)

Tuossa saattaa vain olla sellainen haittapuoli, että sitten arvioinnin laatu kärsii, jos ja kun joku alkaa tarkistaa - pisteiden kiilto silmissä - niitä artikkeleita vain hyvin pintapuolisesti ("nooo eiköhä tää oo kunnos *klik*"). 84.249.67.187 17. lokakuuta 2014 kello 21.19 (EEST)

En nyt ajatellutkaan, että noita millään tavalla suoranaisesti pisteytettäisiin. Kunhan nyt jonkun tempauksen myötä heräteltäisiin sitä intoa ruveta arviointeja tekemään ja että samalla tulisi noita vanhempia artikkeleita katsottua läpi myös.--Veli Himmeä (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 15.32 (EEST)

Onkos työkalua, jolla löytää helposti jonkin luokan (alaluokkineen) ensiarvioimattomat sivut?--Nedergard (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Zachella on varmasti, mutta karvalakkimalli löytyy jo Wikipediasta. Mene luokkasivulle niin näet sen otsikon alla pienen linkin arvioimattomiin sivuihin, jotka ovat luokassa. Alaluokkia se ei näytä, mutta sillä pääsee alkuun luokka kerrallaan. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 17.03 (EEST)

Catscan2:lla esimerkiksi. Helpoiten varmaan saat haettua seuraavasti: Valitse luokkasivuilla olevasta "Luokan ulkoiset työkalut" -laatikosta "näytä ensiarvioimattomat artikkelit". Linkki tekee catscan2:lla kyseisestä luokasta viiden alaluokan syvyydellä haun ensiarvioimattomista artikkeleista. Mikäli haluat laajentaa hakua syvemmälle, niin se onnistuu catscanin asetuksista. Toinen työkalu joka löytyy samasta boksista on linkki "Hae helposti ensiarvioitavissa olevat" joka osoittaa luokkaselaimeen jossa on suodatusmahdollisuus sellaisiin artikkeleihin joissa ei ole suuria määriä muiden kuin seulojien kirjoittamaa tekstiä. Ei toimi mitenkään älyttömän hyvin ensiarvioinnin apuna ja tein tuon joskus kokeeksi sitä varten, koska sitä ehdotettiin. --Zache (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 08.12 (EEST)

Lisää tilastoja. Pyöräytin kuntaluokista eli kunnan pääluokasta alaluokkineen taulukon josta näkee paljonko luokassa on artikkeleita ja kuinka suuri osa niistä on ensiarvioitnua. Tulokset olivat ihan jänniä. Isoista kaupungeista Turku johtaa Tamperetta ja pienempien paikkakuntien kohdalla alkaa näkyä se, että pienet yksittäiset kokonaisuudet alkavat olla kokonaan tai muutamaa artikkelia vaille kokonaan arvioituna. --Zache (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 12.11 (EET)

Ehdotus: Viikon kilpailu lakkautetaan

Viitaten tämän viikon kilpailun keskustelusivulla spontaanisti syntyneeseen ajatukseen, ehdotan viikon kilpailuista luopumista. Olen ilmeisesti Tappisen kanssa niihin aktiivisimmin osallistunut, joten tietänen mistä puhun. Taannoin Pxos yritti houkutella minua kilpailun järjestämistehtäviin, mutta kieltäydyin koska aavistin syyn: hän ja varmaan moni muukin on totaalisen kyllästynyt botin, pisteiden ja meidän kärttyisten kilpailijoiden kanssä sähläämiseen. Käyttöliittymämme nyt vain on niin kömpelö, että se selviytyy sujuvasta tietosanakirjan toimittamisestakin vain tyydyttävin arvosanoin, sujuvien keskustelujen käymisestä välttävästi ja kilpailujen mahdollistamisesta huonosti. Tekisi mieleni laajentaa tätä keskustelua muihinkin kannustusmenetelmiimme ja niiden tehokkuuteen (talkoot, kuukauden wikipedisti ja muut palkinnot ja huomionosoitukset), mutta pelkään että keskustelu hajoaa liikaa. Joten: mitäpä mieltä Viikon kilpailusta ja sen tulevaisuudesta? –Kotivalo (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 16.36 (EEST)

Sanon tähän, että Gálaniitoluoddan kehittämät ideat viikon kilpailuista ja kuukauden wikipedististä ovat mielestäni hyviä ja niillä on saatu aikaan paljon positiivista. Se, mitä ei ole huomattu, on että molemmista on tullut pakollisia täällä, vaikka Wikipediassa ei oikeastaan juuri mikään ole pakollista. Viikon kilpailujen idea vaatii sitä, että jokaikinen viikko on aina uusi kilpailu eikä ketju saa katketa. Samaan ideaan perustuu myös Kuukauden Wikipedisti -palkinto. Ideat ovat edelleen mielestäni hyviä, mutta niiden muuttuminen sellaiseksi, että jonkun on aina pakko olla järjestämässä kilpailuja, keksimässä aiheita ja valvomassa pisteitä, on näin pienessä yhteisössä aika haastavaa-raastavaa. --Pxos (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 16.44 (EEST)

Teen vastaehdotuksen: noudatetaan Wikipedian perinteistä markkinaperiaatetta: hyvät ideat kukoistavat, muut kehitelmät lakastuvat. Ei nyt lakkauteta kilpailuja millään ukaasilla, mutta annetaan niiden kehittyä ilman jokaviikkoista pakkoa. Jos kilpailuille ei löydy järjestäjää, jos järjestäjä ei jaksa vahtia omaa kilpailuaan tai jos vk-vastaavat eivät jaksa perata virheilmoituksia, niin so what. Mikäli kilpailutoiminta vähenee, se on luonnollista kehitystä, jolloin viikon kilpailut saattavat muuttua sellaisiksi, että niitä järjestetään harvemmin kuin 52 kertaa vuodessa. Suurin ongelma on mielestäni ollut se, että ketjua ei ole uskallettu katkaista ja muutamat harvat tuntuvat keksivän ehdotuksia puoliväkisin, joita sitten muutamat harvat järjestävät pitkin hampain ja pallottelevat järjestämisvastuuta toinen toisilleen. Näin ei voi tietenkään jatkua. --Pxos (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 16.56 (EEST)

Ehdotin päällekkäisenä muokkauksena kilpailuajan pidentämistä. Verrattuna tuohon nämä lienevät rinnakkaisia vaihtoehtoja, joista voi valita. Ehkä sporadinen viikottainen vapaaehtoisuus on kuitenkin joustavampi. Tai edelleen vaihtoehtoisena yhdistelmänä ajallisesti sporadiset kilpailut joissa kesto olisi esim. 2 tai 3 viikkoa.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 17.04 (EEST)

Vuodenvaihteessa viikolla 1/2015 ei järjestetä lainkaan viikon kilpailua. Silloin on suunniteltu "ohjelmansiirtoketjun mittaustauko", jossa kokeillaan, miten pisteidenlaskubotti reagoi, kun ei olekaan kilpailua olemassa, vain tyhjä sivu. Jos tuo ei tuota mitään ongelmia, taukoja voi pitää jatkossa helposti ja niitä voi merkitä aikatauluun. Jos sitten tuleekin loistoideoita ja niille järjestäjiä, taukojen paikalle mahtuu helposti uusi kilpailu tarvittaessa. Muuten olen pariin kilpailuun itse osallistuneena sitä mieltä, että yksi viikko on sopiva aika tavanomaiselle kilpailulle, se on sopivan intensiivinen rupeama. Norja-wikissä tosin järjestetään useinkin kaksi viikkoa kestäviä kilpailuja, joten sekin onnistuu, jos halutaan. --Pxos (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 17.42 (EEST)

Viikon kilpailu on ihan mukava systeemi noin käyttäjän kannalta, mutta ainakin omalla kohdallani elämä tahtoo olla niin hektistä, että harvoin tullut ehdittyä osallistumaan (ja järjestämistä tuskin voisi kuvitellakaan), vaikka etenkin jos aihe sattuu olemaan omia muokkausten aihepiirejä sivuava, kilpailuun olisi kiinnostava osallistua. Siksi vapaaehtoisten järjestäjien paineen ymmärtää. Eräs ajatus, mikä tästä tulee mieleen olisi kilpailun keston pidentäminen, jolloin järjestäjien taakka vastaavasti kevenisi. En tiedä olisiko kuukausi sopiva vai esim. 2 tai 3 viikkoa, jolloin pysyttäisiin vielä viikoissa mitattavassa ajassa. Ja vastaavasti jos aikaa pidennettäisiin, voisi mahdollisesti aiheita tarvita säätää vähän laajemmiksi. Mitä arvelisitte tästä? --Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 17.01 (EEST)

Kannatan kilpailun jatkamista noilla Urjanhain esittämillä säädöillä eli kilpailuajaksi esim. 2-3 viikkoa ja laajempia teemakokonaisuuksia (esim. baletin sijasta kaikki tanssit). --Velma (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 21.02 (EET)

Meillä oli joskus viikon yhteistyöartikkeli. Tämä (kilpailu) on minusta luultavasti toiminut paremmin kuin se (yhteistyö); on oikeasti vaikea tietää onko kilpailujuttuihin käytetty energia jostain muusta pois. Olen ajatellut että tärkein on se ensimmäinen lause: "Kilpailun tarkoitus on parantaa artikkeleita", ei se että jonkun nimimerkin perässä on iso numero. Jos nämä loppuvat, en jää suremaan. --Tappinen (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 17.44 (EEST) EDIT pronominien tarkennus

Itse en kannata viikon kilpailujen lopettamista, kyllä näissä on osallistujia ollut ja artikkelit ovat varmasti parantuneet. Jos järjestäjiä ei kerta kaikkiaan ole, voidaan taukoa toki pitää, mutta toisaalta minäkin voin ottaa kilpailuja järjestettäväksi. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 24. lokakuuta 2014 kello 18.46 (EEST)

Minäkään en kannata näistä luopumista. Minua ne ovat ainakin motivoineet ja saaneet pitämään silmät auki lehteä lukiessani, että olisiko täällä jotain, millä olisi merkitystä Wikipedian kannalta.--LCHawk (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 17.28 (EET)

Kannatan kilpailun jatkamista, vaikka harvoin olen osallistunut. Mielestäni niistä hyötyvät nimenomaan aihealueet, jotka tavallisesti jäävät vähälle huomiolle. --Jylöstalo (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 02.41 (EET)

Luokittelusta

Luokka:Wikipedia-kulttuuri korvattiin äsken luokalla Luokka:Wikipedian sisäiset asiat. Ihmettelin uutta luokkaa luokan keskustelusivulla, koska en näe mitä eroa ilmaisulla "wikipedian sisäiset asiat" on jo olevaan luokan nimeen Luokka:Wikipedian ylläpito,enkä sitä, mitä eroa uudella luokalla on nykyiseen yläluokkaansa tai miksi ylipäätään asiallinen luokka Luokka:Wikipedia-kulttuuri piti korvata tällä ongelmallisella ja erikoisen nimisellä luokalla. Lisäksi jostain syystä tähän luokkaan on luokiteltu sellaisia sisältöjä kuin esimekiksi Wikipedia:Tutkimuksia wikeistä, joka ei edes ole "Wikipedian sisäinen asia", kun se kerran kertoo pääosin Wikipedian ulkopuolella julkaistuista tutkimuksista. Samoin Wikipedia:Kotus-palkinto ei ole mikään "Wikipedian sisäinen asia", kun se kerran on ulkopuolisen tahon myöntämä tunnustus. Kun luokitteluoperaatio lienee kesken niin siihen on vaikea ottaa kokonaisuudessaan kantaa, mutta kaiken kaikkeaan pidän luodun luokan nimeä ainakin hiukan erikoisena ja hämäränä. Ylläpito on selkeästi ylläpitoa, mutta mitä lopulta ovat nämä "sisäiset asiat" ja voidaanko tuollaista ilmaisua ymmärrettävyyden kärsimättä käyttää. EDIT: Tätä temaa voinee jatkaa paremmin luokan keskustelussa. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 19.48 (EET)?

Minä en osaa kymmensormijärjestelmää, joten en haaskaa nyt sormiani täällä tämän enempää. Kävin jo kertomassa mielipiteeni luokan sivulla, josta ne voi lukea, joten voin palata tänne, jos keskustelu sitä vaatii. Käyn nyt vaikkapa lainaamassa naapurilta koiran ja menen sen kanssa ulos – ainakin virtuaalisesti. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 19.51 (EET)

Hakkaan kyllä ihan yhdellä sormella, mutta kun luokittelu kerran on kesken, niin turha siitä työn kesken ollessa oikeastaan on sen enempää taittaa peistä. Tuolla esititkin joitain hyviä huomioita, joten ehkä tarvittaessa voi jatkaa siellä ja tämä saa olla vain linkkinä mahdollisesti aiheesta kiinnostuneille.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 19.58 (EET)

Tai näkee nyt sitten, katsotaanko tämän vaativan myös yleisempää keskustelua. --Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 08.43 (EET)

Luokka:Wikipedian ylläpito -luokassa oli ollut vuodesta 2008 -korjattavaboksi jossa pyydettiin järjestämään luokan sisältöä joka kuta kuinkin oli sellainen, että jos et tiennyt mihin luokkaan olisit pistänyt sivusi niin se pistettiin tuonne eikä ollut tehnyt asialle mitään koska siihen koskeminen oli vähän kuin että alkaisit siivoamaan komeroa johon on jemmattu ihan kaikki. Se, että Pxos järjesteli tuota on ihan loistava asia ja vaikka yksityiskohtia, kuten luokan Luokka:Wikipedian sisäiset asiat nimeä, voidaan pohtia niin ei tuo missään nimessä huonompaan suuntaan mennyt. --Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 08.52 (EET)

Joo, ehkä tässä kannattaa tosiaan edetä vaiheittain, koska esim. luokan nimeä on helppo säättää tarvittaessa jälkikäteenkin, ja saavutetusta järjestelyn lopputuloksesta voidaan taas edetä eteenpäin. Eräs, mitä pidän tärkeänä, mutta mitä en ehdi nyt tutkia, on yhteyden säilyttäminen muihin wikeihin interwikien kautta, koska se että kustakin luokasta on linkit muiden wikien vastaaviin on ilman muuta suuri ja arvokas voimavara.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 09.41 (EET)

Luokan nimeä "Wikipedian sisäiset asiat" kannattaa pitää työnimenä tässä vaiheessa. Luokitus on kasvattanut rikkaruohokenttäänsä useiden vuosien ajan, joten ei sitä kansakoulupohjalla mennä tekemään Versaillesin puutarhaksi hetkessä. Oli kuitenkin luotava jonkinlainen koontiluokka, johon tulevat sellaiset asiat, jotka ovat jonkinlaisia asioita, etteivät tuollaiset asiat sekoitu tällaisiin tai muunlaisiin. Asiat saattavat edetä tai taeta eri vauhdilla, ja vasta lopussa sormi seisoo. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 15.31 (EET)

Interwikeihin en suhtaudu kovin suurella kunnioituksella. En-wikissä on aivan kauhea sotku, sen luokassa "Wikipedia culture" lukee suoraan, että se on kaatopaikka ja että siellä on mitä sattuu ja että asiaintila ei ole hyvä. Ruoho on kamalampaa aidan toisella puolella. Mielestäni pitää ensin saa oma pesä puhtaaksi ja sitten vasta katsoa, onko muualla maailmassa saavutettu mitään järkeä heidän omassa luokittelussaan. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 15.36 (EET)

Minä en nyt kykene keksimään luokalle "Wikipedian sisäiset asiat" parempaa nimeä. Tämä ei tarkoita, että nimi on täydellinen, vaan että en kykene parempaan. On siinä se hyvä puoli, että koirat ovat nisäkkäitä mutta Wikipedian kommenttipyynnöt ovat Wikipedian sisäisiä asioita. En itse pidä luokan nimeä minään "kieltomerkkinä", jonka tarkoitus olisi karkottaa ihmisiä. Kyllä Wikipediassa on ulkopiiri ja sisäpiiri ihan ilman tuota luokan nimeäkin. Ihmiset, jotka tulivat tuhansittain lukemaan artikkelia "Michael Jackson", kun tieto hänen kuolemastaan levisi, eivät varmaan eksyneet samalla tutkimaan Wikipedian sisäisiä asioita, kuten ehdotuksia uusiksi käytännöiksi tai arkistoituja ylläpitäjyysäänestyksiä. --Pxos (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 19.17 (EET)

Suomenkielinen Wikivoyage – tarvitaan muokkaajia!

Hei!

Suomenkielinen Wikivoyage (suomeksi Wikimatkat) on ollut muokattavana Incubatorissa (tuoreet muutokset, kaikki sivut) jo jonkin aikaa. Projektia oltiin käynnistämässä ensimmäisen kerran jo joulukuussa 2012, mutta kaikki ei mennyt niin kuin piti. Olisi siis jo aika saada projekti pystyyn. Nyt Incubatoriin kaivattaisiin lisää muokkaajia, jotta saadaan projekti jossakin vaiheessa myöskin omalle domainilleen (fi.wikivoyage.org).

Wikimatkoissa muokkaaminen eroaa jonkin verran Wikipediassa muokkaamisesta, niistä voi lukea tarkemmin sivulta Wikimatkat:Tervetuloa, Wikipedistit. Mallia uusien artikkeleiden luomiseen voi ottaa esim. sivusta incubator:Wy/fi/Suomi. Artikkelitoiveita löytyy sivulta incubator:Wy/fi/Wikimatkat:Artikkelitoiveet. Rohkeasti vaan mukaan jokainen! Ei tarvitse pelätä, että tekee virheitä, ne kyllä korjataan sitten aikanaan. :) --Stryn (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 00.41 (EET)

Mihin ajankohtaista osiosta kadonnut poistoäänestykset

Mihin ajankohtaista osiosta on kadonnut poistoäänestykset, ennenh'n se näkyi siinä vaan ei nyt.--Musamies (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 13.53 (EET)

Lista tulee sivulta Käyttäjä:ZacheBot/Artikkeliäänestykset. Varmaankin syy on siinä, ettei ZacheBot ole päivittänyt edellä mainittua sivua sen jälkeen, kun ainoa käynnissä oleva poistoäänestys on aloitettu. –Ejs-80 4. marraskuuta 2014 kello 13.57 (EET)

Yhtyeiden konsertit Suomessa

Siirretty osiosta Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Yhtyeiden konsertit Suomessa.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 12.42 (EET)

(Ulkomaisia) yhtyeitä käsittelevissä artikkeleissa on usein lueteltu heidän konserttiesiintymisensä Suomessa. Onko tämän lajin tieto olennaista tietosanakirja-artikkelissa? Mielestäni riittäisi esimerkiksi maininta "yhtye on esiintynyt Suomessa kahdeksan kertaa". --188.67.201.53 5. marraskuuta 2014 kello 12.30 (EET)

En tiedä onko olennaista, mutta hyödyllistä se voi olla. Olen itse laittanut Suomen-esiintymisiä muun muassa jazzmuusikoiden artikkeleihin, koska olen Pori Jazzin historiasivustoilta saanut itsekin ahaa-elämyksiä tyyliin "ai tämä on se tyyppi joka soitti bassoa Carla Bleyn bändissä Porissa 1978. Hetkinen, minullahan taitaa olla tyypistä kuvakin, kun artikkelissa ei ole..." Muillekin suomalaislukijoille voi olla kiva oivaltaa, että minähän olin tuolla keikalla tms. –Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 13.14 (EET)

Allekirjoitan Kotivalon näkemyksen. Ei välttämättä olennaista, mutta mielenkiintoista ja lukijan kannalta kenties hyödyllistä myös.--Veli Himmeä (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 14.41 (EET)

Ei ole tarpeen lisätä luetteloa pelkästä Suomessa esiintymisistä. Sen sijaan tekstin seassa voi olla lyhyt maininta. --Stryn (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 20.34 (EET)

Jos yhtye-artikkeli (festivaaliartikkeli) on fiwikimerkittävä, niin mielestäni juurikin suomen keikoista voisi tuoda detaljeja fiwikiin, ulkomaan keikoista taas hyvin harva on mielestäni fiwikimerkittävä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 11.08 (EET)

Jos juuri ensilevynsä julkaissut suomalaisyhtye HITSI esiintyy Rovaniemen baarissa kymmenelle hengelle ja USA:ssa 1000 hengelle, onko merkittävämpi tieto Suomessa esiintyminen? Syytä pitää mielessä kuitenkin se että tämä ei ole Suomi-Wiki. Stryn (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 13.07 (EET)

Niin eli eikös suomalaisyhtyeille mainitsemisen arvoista ole ulkomailla esiintyminen ja vastaavasti ulkomaisten yhtyeiden kohdalla Suomen-vierailut mainitaan jollain tasolla? Vai mitä tässä itse kukin yrittää selittää?--Veli Himmeä (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 15.38 (EET)

En tiedä muista mutta minä olin ottavinani kantaa ulkomaalaisten fiwikimerkittävien yhtyeiden esiintymisiin Suomessa, niistä ko. artikkeliin kirjoittamisesta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 17.58 (EET)

New Wikipedia Library Accounts Now Available (November 2014)

Apologies for writing in English, please help translate this into your local language. Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today :)

The Wikipedia Library is announcing signups today for, free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for:

• DeGruyter: 1000 new accounts for English and German-language research. Sign up on one of two language Wikipedias:
  • English signup
  • Deutsch signup
• Fold3: 100 new accounts for American history and military archives
• Scotland's People: 100 new accounts for Scottish genealogy database
• British Newspaper Archive: expanded by 100+ accounts for British newspapers
• Highbeam: 100+ remaining accounts for newspaper and magazine archives
• Questia: 100+ remaining accounts for journal and social science articles
• JSTOR: 100+ remaining accounts for journal archives

Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team.6. marraskuuta 2014 kello 01.19 (EET)

You can host and coordinate signups for a Wikipedia Library branch in your own language. Please contact Ocaasi (WMF).

This message was delivered via the Global Mass Message to The Wikipedia Library Global Delivery List.

Tiedotusväline ja Wikipedia

Minua on viime aikoina ärsyttänyt se, että eräs merkittävä suomalainen tiedotusväline on useissa julkaisemissaan jutuissa nimennyt Wikipedian tietojen lähteeksi. Artikkelit Wikipedia-artikkelit saavat kuitenkin sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavissa lähteissä. Kaiken Wikipediassa olevan tiedon on siis tultava jostain muualta. Miksi kyseinen tiedotusväline ei perusta tietojaan edellä mainittuihin lähteisiin? Wikipediassa olevat tiedothan ovat vain niin luotettavia kuin nuo ulkopuoliset lähteet, joihin tiedot perustuvat. Jos tiedot eivät perustu ulkopuolisiin lähteisiin, ne ovat Wikipediassa kiellettyä uutta tutkimusta. Toimittajat ovat näemmä laiskoja ja päätoimittajat tietämättömiä. --Dodi 8238 (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 21.56 (EET) kommenttia muutettu 7. marraskuuta 2014 kello 07.14 (EET)

Muokkaajille on epämotivoivaa, lukijoille loukkaavaa ja projektille haitaksi jos Wikipedian käyttäjiä pidetään laiskoina tai tietämättäminä siitä syystä että he käyttävät WIkipediaa. Kuvittelisin hyvinkin että tätä tietosanakirjaa tehdään käyttöä varten ja erityisesti asiatekstien ammttilaisten wikipediakäyttö olisi projektille kunniaksi. Näin ainakin itse ajattelen. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 23.56 (EET)--

Wikipediaakin voi käyttää oikein tai väärin EDIT: hyvin tai huonosti.. Alla linkittämässäni esityksessä Käyttäjä:Juha Kämäräinen antaa esimerkkejä kummastakin. Tosin yllä mainittu käyttö on hänen esimerkissään (tekijänoikeudellisesti) oikeaa, jos lähde on mainittu. Mutta kuinka oikeaa tai kannatettavaa EDIT:hyvää se on muuten, on tietysti eri asia. Toisessa Kämäräisen esimerkissä tekstiä oli tiedotusvälineeseen kopioitu Wikipediasta lähdettä ilmoittamatta, Kämäräinen oli sen huomannut kun teksti sattumalta oli hänen kirjoittamaansa (eikä hän varmasti ole ainoa, jolle näin on käynyt). Wikipediaa kyllä saa käyttää, mutta eri asia on millä kaikilla tavoilla sitä saa tai on hyvä EDIT: ja järkevää käyttää. Myös kaiken huuhaan vastustaja Esko Valtaoja on ylistänyt Wikipediaa, mutta yksityiskäytössä. Toimittajat pitäisi saada tuon meksikolaisen opettajan oppiin (toinen linkki alla).--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 00.36 (EET)

Totta kai voi. Aloituksessa oli kuitenkin kysymys siitä tulisiko toimittajien sitä käyttää yleensäkään. En näe mitään syytä miksi ei. Se että lähde esitetään asianmukaisesti on sitten toinen asia, Esittämäsi linkin teeseistä kymmenes kuului "Teemme vapaaehtoistyötä avoimen tiedon puolesta". Siinä on tämän projektin peruslähtökohta. Käyttäjien ja käyttötarkoitusten voimakas arvottaminen natsaa hyvin huonosti yhteen projektin periaatteiden kanssa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 07.56 (EET)--

Tässä on puolensa ja puolensa, mutta en onnistunut tuossa turhan myöhään illalla hätäisesti ennen nukkumaanmenoa kirjoitetussa kommentissani (silloin ei tietenkään pitäisi kirjoittaa kommentteja lainkaan) avaamaan tuota riittävästi, vaan ajatus jäi osaksi kesken. Esitin tuon kysymyksenä enkä väitteenä juuri siksi, että kaikissa tapauksissa tämä todennäköisesti vaatii lisäpohdintaa.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 10.33 (EET)

Täällä Käyttäjä:Juha Kämäräinen muotoilee asian näin: "Annamme kevyttoimittajillle leipää valmiiksi suuhun julksaisemalla faktoja". Täällä taas Anne Rongas kertoo kuinka meksikolaiset koululaiset viisaan opettajansa ansiosta oppivat Wikipedian todellisen luonteen jo koulussa paremmin kuin toimittajat.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 00.34 (EET)

Esimerkissä Kämäräinen syyllistää mielestäni osittain väärin ”kevyt”toimittajia. Kyllä se on tilaaja (maksaja) jota pitäisi syytellä, ei myyjä ole tyhmä (pitkällä tähtäimellä voi olla, mutta jos leipää pitää heti saada niin kevytaineistoa on myytävä halvalla), vaan ostaja. Halvalla ostajia löytyy paljon hömppäkulttuurien suunnalta (kevytmediat). Toki pallo on loppujen lopuksi meillä hömppätuotteiden ostajilla, valitettavasti (tai onneksi riippuen katsomiskulmasta) ”hölömöjä on heleppo höynäyttee”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 10.57 (EET)

Epäeettistä toimintaa ei ole tarvis puolustella, kevyttä tai ei. Tilaajilla joukkona ei välttämättä ole edellytyksiä tarkistaa lehden tapaa käyttää lähteitä, ellei sitten muodostu kriittistä verkkoyhteisöä pitämään tietyn lehden tasoa yllä, mikä olisi kannatettavaa. --Juha Kämäräinen (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 15.27 (EET)

Ei se media-alan toiminnan kriittinen tarkastelu mistään verkkoyhteisön synnystä ole kiinni. Asialle on laadittu toimiva järjestelmä jo vuosikausia sitten: ala on julkaissut Journalistin ohjeet ja epäeettisestä toiminnasta voi ilmoittaa Julkisen sanan neuvostolle. Kannattaa tutustua sekä ohjeisiin että JSN:n ratkaisuihin niin näkee että homma myös toimii. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 00.14 (EET)--

Vähän asiaa sivuten. Laiskojen toimittajien työ on tehty vieläkin helpommaksi, ei tarvitse edes fiwikiartikkelia tutkia. Itse ihmettelin joku päivä sitten, kun huomasin googlettaessani (etsin tietoa suomeksi) ruutuun ilmestyvän wikipediasitaattin (ei linkki vaan eräänlainen mainoslaatikko, fiwikiartikkelin johdanto) aiheesta josta etsin faktaa, mutta esille tullut wikipediatieto oli juurikin virheellistä tietoa (tai ainakaan ei läheskään objektiivista tietoa), jonka tarkistamiseksi olin etsimässä faktaa. Sitä saa mitä tilaa, ei täällä siis riittävän tarmokkaasti vaaditakaan luotettavia lähdetietoja? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 09.02 (EET)

Ehdotus uudeksi kahvihuoneeksi

Ehdotan perustettavaksi Wikipedia:Kahvihuone (Mielipiteet), johon voi kirjoitella esim. yllä olevan mielipiteen kaltaisia kirjoituksia, jotka eivät edistä Wikipedian kehittymistä vaan ovat enemmän yleistä murhetta maailmanmenosta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. marraskuuta 2014 kello 09.56 (EET)

Jos viittaat edelliseen kommenttiketjuun, niin sen aiheenahan ei ole yleinen maailmanmeno vaan wikipedian käyttö, ja sille nykyinen sekalaista-kahvihuone on aivan oikea paikka.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 10.37 (EET)

Jos aiheena on toimittajien huono ammattitaito, joka on aika yleinen huolenaihe ja varmaan usein totta, se ei ratkea Wikipedian keskustelulla, koska ei kenenkään ammattitaito voi olla huono vain Wikipedian käytössä vaan ongelma on silloin jossain muualla ja sen murehtimista voi tehdä paremmin mielipideosastolla. --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. marraskuuta 2014 kello 10.51 (EET)

Wikipediallahan on myös yhteiskuntasuhteensa. Niihin kuuluu mm. se, miten eri ammattiryhät (esimerkiksi tietokirjailijat, opettajat, toimittajat) käyttävät wikipediaa. Wikipedian kannalta on hyödyllistä pohtia kunkin tämänkaltaisen kohdalla, onko mahdollisesti ongelmia, ja jos niin mitä, ja jos on, niin mitä niille voitaisiin tehdä. Tällaista keskustelua käydään täällä jatkuvasti ja kuuluukin käydä.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 11.03 (EET)

Ketju yllä on harvinainen esimerkki siitä, että edes joskus pohtisimme Wikipedian ja oman toimitustyömme merkitystä Wikipedian erilaisille käyttäjille, kuten journalisteille tai koululaisille, ja yhteiskunnallista merkitystä laajemminkin. Valtaosa kahvihuonekeskusteluista keskittyy siihen, mitä me aktiivimuokkaajat teemme väärin tai oikein keskinäisten muokkauskäytäntöjen tai wikitekniikan näkökulmasta, ja liian harvoin muistamme että teemme yhtä Suomen ja maailman merkittävimmistä ja arjen tasolla "vaikutusvaltaisimmista" medioista lukijoille. Jos uusia kahvihuoneita kaivataan, ehdottaisin huonetta nimeltä Wikipedia ja yhteiskunta. –Kotivalo (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 10.54 (EET)

Kahdeksan kahvihuonetta on hyvä (maksimi) määrä. Mikä nykyisistä joutaa mielestäsi pois? Gopase+f (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 10.59 (EET)

Kaikki voitaisiin yhdistää, niin ei tarvitsisi arpoa mihin kirjottaisi ja vääriin kirjoitettujen siirtäminen loppuisi. Kysy vapaasti -palsta voitaisiin siirtää Suomi24:een. Yksikin kahvihuone riittäisi ja ei se olisi liian aktiivinen. Keskusteluaiheen voisi merkitä jollain pinkillä mallineella, jossa lukisi "koskee käytäntöjä", "tämä on sekalainen" jne. --91.159.2.11 7. marraskuuta 2014 kello 11.44 (EET)

Sisältöä on sen verran, että suunnilleen nykyinen määrä kahvihuoneita on hyvä jo keskustelun seuraamisen hallittavuuden takia. Aihepiirijakokin kai on likimain ok. Osioiden kysy vapaasti ja neuvonta työnjako on selkeä jos vain maltaa hahmottaa, kumpi on kumpi. Samoin osioiden käytännöt ja sekalaista työnjaon voi hahmottaa vaikka sitä vasten (tämän keksin vasta nyt, mutta näin se kai on nähtävä), että jos aiheesta on tai keskustellaan siitä, pitäisikö vai ei siitä olla käytäntö, niin keskustelu kuuluu käytännöt kahvihuoneeseen. Muuten se kuuluu muihin. Kysy vapaasti tietysti on hiukan niin kuin ylimääräinen lisäke, mutta sellaisena kai ilmaus siitä, että kaikki ei ole niin vakavaa vaan saa olla vähän kevennystäkin välissä. Aina toki tätäkin kokonaisuutta voi arvioida. Esim. olen miettinyt, mihin kuuluvat uutiset, jotka eivät koske Wikipediaa vaan vaikkapa wikimedian muokkaamisen kannalta hyödyllisiä tietoresursseja muualla, mutta ehkä nämäkin kuitenkin hyvin uppoavat sekalaisiin.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 12.16 (EET)

Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että jotenkin tätä systeemiä pitäisi järkeistää, kun joukosta on välillä vaikea löytää lukemisen arvoisia keskusteluja, ja tärkeät jutut jäävät huomaamatta kaiken turhan joukosta. Tietysti jokainen voisi merkitä omaan avaukseensa keltaisen tähden, että "tämä ei ole tärkeä, tuli vain mieleen". --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. marraskuuta 2014 kello 13.22 (EET)

Jos nyt ensiksi sovittaisiin kaikki yhdessä, että lopetetaan käytäntö-kahvihuoneen väärinkäyttö, eli ei enää vietäisi sinne kaikkia riitatapauksia, vaan käytäisiin ihan vaan wikipedian käytäntöjä koskevaa keskustelua. Etenkin artikkelien keskustelusivuilta käytäntö-kahvihuoneeseen viedyt keskustelut ovat aivan perseestä. Gopase+f (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 13.30 (EET)

Tuosta tuli mieleen eräs mahdollinen (erikseen katsottava, onko tarkoituksenmukainen) hypoteettinen ehdotus kahvihuoneeksi: käyttäjien ilmoitustaulu, jossa ilmoitetaan huomionarvoisista keskusteluista joko artikkelien, luokkien, mallineiden tai projektisivujen keskustelusivuilla, ilman että kahvihuoneessa olisi tarpeen olla muuta kuin ilmoitus. Tämä sopisi tapauksiin joissa sinällään ei olisi tarvetta kahvihuonekeskusteluun, mutta olisi hyvä olla tiedossa että asiasta keskustellaan. En tiedä olisiko tämä toimiva, mutta heitän nyt tämänkin, kun alempana esitettiin hyviä ja harkinnanarvoisia ehdotuksia kahvihuoneiksi.--Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 10.26 (EET)

Tai siis, tämähän ei välttämättä vaatisi omaa kahvihuonetta, koska noin tehdään ja on nähdäkseni hyvä tehdä jo nytkin, ja tämä hoituisi nykyisilläkin kahvihuoneilla. Mutta ehkä tähän voisi laittaa vaikka jonkun vihreän "linkki"-mallineen alkuun merkiksi että keskustelua ei ole (vielä) tarkoitus siirtää kahvihuoneeseen.--Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 10.29 (EET)

Mutta tuo itse ehdotus on kyllä hyvä: käytännöt kahvihuoneessa keskusteltaisiin vain kirjatuista käytännöistä tai siitä tulisiko jostain asiasta olla kirjattu käytäntö vai ei. Muu olisi joko sekalaista tai jonkun muun kahvihuoneen asiaa (tekniikka, kielenhuolto jne.).--Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 10.34 (EET)

Ainakin periaatteessa minusta uutiset ja sekalaiset kahvihuoneen voisi yhdistää. Uutiset on aika hiljainen ja suurin osa siellä olevasta keskustelusta on joko tiedotusta tai sitten sellaista, että sen voisi käydä sekalaista-kahvihuoneessakin. Mielipiteet-kahvihuonetta en kannata. Sinänsä jos jotain uutta kahvihuonetta pohditaan, niin mahdollisesti suunnittelu (tms. millainen Wikipedian pitäisi olla viiden vuoden päästä; mitä sen toteuttamiseen tarvitaan) tai sitten käytännön toteutus-kahvihuone jossa yleisistä isoista projekteista (esimerkiksi mun luokkien siivoaminen nyt) voisi olla pohtimisen arvoinen. Nyt tuon tyyppinen keskustelu käydään projektisivuilla joissa ne jää väistämättä aika pienelle huomiolle. Joka tapauksessa uusien kahvihuoneiden funktio saisi minusta olla käytännön toimintaa tukeva (eikä keskusteluun kannustava) jos sellaisia päätetään luoda. --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 13.37 (EET)

Liika kahvihuoneita jo nykyäänkin. En-wikissä taitaa olla viisi, de-wikissä pärjäävät yhdellä. Meillä on kahdeksan. --Otrfan (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 13.40 (EET)

Ihmettelen vaan miten esimerkiksi kerran viikossa täällä käyvä pystyy löytämään keskustelut joissa tehdää päätöksiä. Ne jotka täällä istuu aamusta iltaan tekee ilmeisesti päätöksetkin, ja harvemmin käyvien näkemykset eivät tule monissa tärkeissä ratkaisuissa esiin, kun olennainen jää epäolennaisen varjoon. --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. marraskuuta 2014 kello 13.47 (EET)

Ainakin helpottaisi löytämistä, jos kahvihuoneita olisi vain yksi. De-wikissä pärjäävät yhdellä ja de-wiki on monin tavoin ainakin viisin- tai kymmenkertainen fi-wikiin verrattuna. Varmaan karsiutuisi turhat jorinat, eikä tarvitsisi siirrellä keskusteluja ympäriinsä. Monet keskustelut voisivat olla käytäntöjen ym. keskustelusivuilla eikä kahvihuoneessa. --91.159.2.11 7. marraskuuta 2014 kello 15.22 (EET)

De-wikissä on ainakin kolme: Yleinen (Café), tekniikka (Werkstatt) ja "kysy vapaasti" (Auskunft). En-wikissä taas on pelkästään eri aihepiirien "kysy vapaasti"-kahvihuoneita jopa kahdeksan (ks. Reference desk). ¬Antilope 7. marraskuuta 2014 kello 16.26 (EET)

1,3-dimetyyliamyyliamiini

Se vähä mitä kyseisestä aineesta on suomenkieliseen wikiin kirjoitettu on lähes kokonaan joko harhaanjohtavaa tai suoraan virheellistä. Kaikista merkittävimmistä väitteistä puuttuu myös lähteet. Artikkeli sisältää myös hyvin paljon ristiriitaista tietoa englanninkielisen samaa ainetta käsittelevän artikkelin kanssa.

1,3-dimetyyliamyyliamiini (DMAA, metyyliheksamiini) on orgaaninen yhdiste, jota markkinoidaan eri nimillä ravintolisänä.

Onko orgaaninen yhdiste? Missä lähde. http://en.wikipedia.org/wiki/Methylhexanamine ei ole viitattu kertaakaan orgaaniseen yhdisteeseen.

Sitä sisältävät tuotteet on Suomessa vedetty markkinoilta, koska Eviran saamien tietojen mukaan sillä on haittavaikutuksia terveydelle erityisesti kofeiinin kanssa.

Missä lähde? Pelkkä Eviran mainitseminen ei riitä väitteen tueksi etenkään kun http://en.wikipedia.org/wiki/Methylhexanamine ei ole mitään mainintaa haittavaikutuksista terveydelle käytettynä kofeiinin kanssa. Mikäli näin eriävää väitettä esitetään on lähde myös esitettävä.

Se (DMAA) aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia sydämen ja aivojen toiminnalle.

Missä lähde? http://en.wikipedia.org/wiki/Methylhexanamine ei ole vihjattu mahdollisista haittavaikutuksista aivoille siinä missä suomenkielinen versio puhuu vakavista haittavaikutuksista, ilman lähteitä. Myös sydämen toimintaan liittyvä kohta on harhaanjohtava, sillä ainoa DMAA:n sydämelle mahdollisesti haitalliseksi todettu vaikutus on verisuonien supistuminen.

Nykyisin sillä ei ole lääketieteellistä käyttöä.

Taas puuttuu lähde.

Vuonna 2006 se tuli Yhdysvalloissa markkinoille ravintolisänä laihduttajille ja kuntoilijoille nimellä Geranamine.

Aika hutera ja epämääräinen kirjoitusasu. "laihduttajille"... Tarviiko enempää sanoa.

Artikkeli todella kaipaa uudelleentyöstämistä.

Jos joku modi tätä lukee haluaisin myös kysyä miksen voi koskaan editoida wikipediaa? sanoo että ip:stäni on tehty vandalismia tms. vaikken ole koskaan editoinut wikipedia, pariin kertaan koittanu lisätä jotain asiallista informaatiota, johtuisiko siitä että käytän 3G-liittymää? En tiedä.

 –Kommentin jätti 93.106.65.14 (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 13.52‎ (EET)

Kuuluu artikkelin keskustelusivulle. --91.159.2.11 7. marraskuuta 2014 kello 15.24 (EET)

Modisti midisti: olet juuri äsken editoinut Wikipediaa. Kannattaa luoda käyttäjätunnus, niin vaihtuville IP-osoitteille aikanaan tulleet huomautukset eivät hypi silmille. Johtuu siitä, että käyttämäsi IP-osoite vaihtuu usein, ja samalla tulet käyttäneeksi sellaisia osoitteita, joista on vandalisoitu Wikipediaa aiemmin. --Pxos (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 19.05 (EET)

Kuten jo sanottu, tämä kuuluisi keskustelusivulle. Kommentoin nyt kuitenkin tuota ensimmäistä kohtaa, josko kysyjä sitten näkisi vastauksenkin. Kyllä, kyseessä on orgaaninen yhdiste. Mielestäni tällaiseen tietoon ei tarvitse sen kummemmin lähteitä, koska kyseessä on vähänkään kemiaan perehtyneille ihan yleistiedosta, jonka näkee suoraan rakennekaavasta. Kannattaa katsoa vaikka artikkeli orgaaninen yhdiste ja sieltä orgaanisen yhdisteen määritelmä. Ne vaatimasi lähteet löytyvät myös artikkelin lopusta, josta löytyy lähde myös noille haittavaikutuksille. --Outilein (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 15.57 (EET)

Ready for translation: VisualEditor News #9—2014

Hi! This is an invitation to join translators working on the November's issue of the VisualEditor monthly newsletter, which will be widely delivered later this week. The previous bulletin was published in 10 languages, but the translation was completed only for three of them. Will we do better this month? We'd like to reach many more communities in their own language this time, as we're announcing interesting developments like the new ability to add tables and their elements. Thanks a lot for your help! Elitre (WMF) 11. marraskuuta 2014 kello 12.23 (EET)

PS: Here are some instructions. Please go to the translation page: your language should be available from the drop-down menu on the right. Once you've selected it, you'll see the document in English side by side with any translation work already done in your language. You can add new translations or modify existing ones. If you need further help or would like to receive a talk page message to be notified of future translations, please contact me directly.

PPS: My apologies if you have read this elsewhere, and if I picked up a wrong page for this request: please feel free to move it to the most appropriate venue!

Vantaan (Martinlaakson lukion) muokkaa kl 13.15 - 16.00

Noin yleisinfona, että Vantaan Martinlaakson lukiolaiset muokkaa wikipediaa tänään kl 13.15 - 16.00, niin kohdellaan ystävällisesti. --Zache (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 13.32 (EET)

Wikipedian uskottavuudesta esimerkki

Jälleen yksi esimerkki Wikipedian uskottavuudesta ajatellen esimerkiksi kouluopetusta: [1]. Eli jos haluaa ajantasaista tietoa ja viimeisimmät tutkimustulokset esimerkiksi aiheesta ihmisen evoluutio, niin viisaimmin tekee edelleen se, joka kävelee lähikirjastoon: sieltä löytyy ajantasaisin ja luotettavin tieto, eikä se ole kiinni viitteen päivämäärästä vaan uusimmasta luotettavasta kokonaisuudesta. Siksi, jos joku aikoo itseopiskeluna tutustua vaikkapa ihmisen evoluutioon tai jos sitä aiotaan opettaa esimerkiksi koulussa, niin paras (eikä edes hyvä) tapa ei ole menhnä wikipediaan ja lukea sieltä, vaan se on itse asiassaa huono tapa, jolla saa tylsää, epäkiinnostavaa ja puutteelista tietoa. Sen sijaan oikea ja hyvä ja luultavasti myös paras tapa on mennä lähikirjastoon, lainata sieltä uusin aihetta käsittelevä luotettava ja ajantaisen yleisesitys ja lukea se. Lisäksi erinomainen tapa parantaa tätä oppimistaan on täydentää sen avulla wikipediaa ja näin oppia lisää, paremmin ja tarkemmin. Näin wikipediaa voi hyödyllisesti ja mensestyksellisesti käyttää yhtä lailla itseopiskelussa kuin opetuksessa niin koulussa kuin yliopistoissa. --Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 11.16 (EET)

(Ja huom. tässä en ehtinyt vielä edes siirtää wikipediaan tietoja lukemastani kirjasta, mutta sen avulla pystyin tekemään viidessä minuutissa googlauksia ja hakuja, jolla tuon kirjan perusteella heti virheelliseksi pääteltävissä oleva tieto oli välittömästi oikaistavissa sekä nopeasti löytämään wikimedia commonsista ajantaisen, OTRS-luvalla tallennetun tieteelliseen julkaisuun perustuvan kaavion ihmisen sukupuusta.)--Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 11.22 (EET)

Yksi hyvä tapa ohjata Wikipedian lukijoita kirjastoon olisi lisätä artikkelien lopun Kirjallisuutta-osioihin jatkuvasti uusia, hyviä arvosteluja saaneita suomen- ja muunkielisiä teoksia tai artikkeleita aihepiirin tiimoilta, vaikkei ehtisikään käyttää noita teoksia tekstin uudelleenmuokkauksessa lähteinä. Tätä voisi harrastaa myös lähteettömien artikkelien kohdalla: kun Lähteetön-malline kerran kehottaa tarkistamaan tiedot muista lähteistä, noita muita lähteitä olisi hyvä listata artikkelien loppuun. Ja aina parempi, jos ao. kirjasta löytyisi myös oma artikkeli, jollaisia mm. Thi ja Abc10 tekevät monista suomenkielisistä kirjoista. –Kotivalo (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 11.36 (EET)

Kirjallisuutta-osioiden laajentaminen on hyvä ajatus. Wikipedia-artikkeli saattaa olla lyhyt ja puutteellinen, mutta kirjavinkkien avulla lukija voi löytää kaipaamansa tiedot aiheesta. --Raksa123 (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 22.00 (EET)

Kirjastosta löytyvä uusin esitys asiasta voi olla viisi vuotta vanha. :/ Ei nykyään "kukaan" mene kirjastoon, vaan nykypäivän Luke Skywalkerit käyttävät Internetin hakukoneita, joista yleisin on Google. Varmaan usein Googlen kautta päätyy englanninkieliseen Wikipediaan. Eli kääntäkäämme en-wikistä tänne fi-wikiin: näin fi-wikin tiedot tulevat tuoreemmiksi ja oikeammiksi. --Hartz (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 11.55 (EET)

En-wikin tietojen tuoreus ja oikeus on kovin suhteellinen juttu: on siellä paljon soopaakin. Vuonna 2014 erikoisalojen tuorein ja luotettavin tieto ei välttämättä löydy netistä, vaikka usein löytyykin. Paljon uutta julkaistaan yhä vieläkin puhtaasti painotuotemuodossa.--193.111.119.176 13. marraskuuta 2014 kello 12.15 (EET)

Käyttäjäsivun siirto artikkeliavaruuteen

Eikö sivuja voisi luoda kopioi-liitä-menetelmällä siirrä-toiminnon sijaan, kun halutaan viedä oman käyttäjäsivun alasivun sisältö artikkeliavaruuteen. Esimerkiksi sivulla https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_T%C5%A1ekin_presidenteist%C3%A4&action=history ensimmäinen versio on täysin nykyiseen artikkelin aiheeseen liittymätön. --Stryn (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 23.01 (EET)

Näkisin niin, että ainakaan silloin ei tule siirtää, jos sivun historiassa on jotain kokonaan muuta juttua. Aiemmin olen huomannut että eri käyttäjät ovat tehneet tällaisia siirtoja (arvatenkin niin ettei sivuilla ole ollut muuta historiaa), eikä niihin ole puututtu. Mutta onko tästä oikeastaan mitään lisäarvoa? Jos on yhteistyöprojekti, jossa useat käyttäjät ovat luonnostelleet artikkelia jonkun käyttäjän alasivuna, niin tämä kai kuuluisi säilyttää tekijänoikeudenkin takia, sikäli kuin tällainen siirto katsoyttaisiin sallituksi (tällaisen luonnostelunhan voisi tehdä myös projektisivun alasivulla), mutta silloinkin tulisi katsoa ettei sivulla ole aiempaa muuta historiaa.  –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Voi ja parempi tapa se olisikin. Ei olisi sivuhistoria heti alusta alkaen täynnä ties mitä sotkua. --Otrfan (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 08.56 (EET)

Joo, voisi ehkä olla parempi. Ja varmaan olisikin. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 08.59 (EET)

W-fix

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto) --Stryn (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 07.53 (EET)

Tein Wikisanakirjan puolella wikilinkkien fiksailuja seuraavasti:

1. AutoWikiBrowserin database scannerilla regex case sensitive -täpän kera: \[\[(\w+)\|\1\b\]\]
2. Sitten lista läpi regex- ja case sensitive -täppöjen kera: FIND: \[\[(\w+)\|\1\b\]\] REPLACE WITH: [[$1]]

Tällä tavalla päästää eroon tällaisista: [[linkki|linkki]]-merkinnöistä ja jää vain [[linkki]]. Fi-wikissä olisi tällaisia noin 600 artikkelissa. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 21.57 (EET)

Eikö nuo ole vähän kuin nollamuokkauksia? Stryn (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.55 (EET)

Olisivat. Molemmat linkitystavat kun ovat hyväksyttyjä, ks. ohje. Tulikohan tämä muuten vähän väärään Kahvihuoneeseen? Tai en ainakaan näin äkkiseltään näe tämän yhteyttä kielenhuoltoon. 84.249.67.187 16. marraskuuta 2014 kello 23.19 (EET)

[[kissa|kissat]] -> [[kissa]]t:

1. \[\[(\w+)\|\1t\b\]\]
2. \[\[(\w+)\|\1t\b\]\] -> [[$1]]t --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 23.21 (EET)

Geologian tutkimuskeskukselta uusi karttapalvelu

Geologian tutkimuskeskus julkisti uuden Maankamara-karttapalvelun, jossa on yhdistetty maaperäkartta ja laserkeilaukseen perustuva korkeusmalli. Lisäksi on vanhastaan muita karttapalveluita, esim. alueelliset palvelut Helsingin ja Tampereen seuduilta.

• http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html (Maankamara-karttapalvelu)
• http://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut (Karttapalveluiden etusivu)

Mukana maankamara-palvelussa on myös Ympäristöhallinnon dataa kuten suojelualueita ja valuma-alueet. Maanmitauslaitoksen datasta ovat mukana kiinteistörajat, pohjakartat ja ilmakuvat. Linkinteko-toimintoa en löytänyt ainakaan heti. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 09.56 (EET)

Diasporat ym.

Tätä aihetta on kai sivuttu jossakin keskustelussa aiemmin. Eli on Luokka:Diasporat, jossa nyt ovat ovat aluokkina Luokka:Turkkilaisten diaspora, Luokka:Kiinalaisten diaspora, Luokka:Somalien diaspora. Artikkelin Diaspora mukaan diaspora tarkoittaa pakkomuuttoa. Somalien hajaannus varmaan täyttää tuon suomenkielisen määritelmän, mutta esim. turkkilaiset kai ovat muuttaneet nykyaikana lähinnä työn perässä (aiemmin ehkä useista syistä, mutta silloinkaan tuskin kaikki pakosta), ja suurin osa kiinalaisistakin kai muuten kuin pakosta.

Toisaalta en-wikissä käsitettä diaspora on käytetty ainakin luokkien nimissä metaforisesti kaikesta eri kansallisuuksien oleskelusta eri maissa tyyliin en:Category:Finnish diaspora, ja näin saatukin aikaan hauskoja luokkia, mistä voi etsiä eri maissa vaikuttaneita suomalaisia tai muunmaalaisia.

Kun näin on, niin kysymys kai herää, tarkoittaako sana diaspora suomen yleiskielessä joko a) vain pakkomuuttoa tai b) mitä tahansa eri kansallisuuksien tai eri maalaisten muuttoa eri maihin ylipäätänsä. Ja jos se ei suomen yleiskielessä tarkoittaisi jälkimmäistä, niin miten ilmaistaisiin sama asia paremmin suomen yleiskielellä?

Sinällään nuo en-wikin luokat ovat ihan kiinnostavia ja informatiivisia vaikka myös niiden väittäminen yliluokitteluksi on aivan hyvä ja perusteltu näkökulma (ja kuten useat muut tämäntapaiset kysymykset, tämä voi riippua myös wikin koosta ja sijaintimaasta).

Kuitenkin suurempi ongelma näissä luokissa mielestäni ovat epäonnistuneesti suomennetut, suomen yleiskielen vastaiset luokkanimet kuin sinällään itse luokat, joiden eri vaihtoehdoista toki niistäkin voidaan keskustella.

Nythän luultavasti jokainen en-wikin tai muiden wikien tämän aihepiirin luokkanimi olisi mahdollista suomentaa hyvällä suomella, ja sitten voitaisiin katsoa, mitä luokkia tarvitaan, kun taas epätarkasti tai vakiintuneesta yleiskielestä poiketen suomennetut luokkien nimet tai suomennettua luokan nimeä vastaamaton sisältö vain sekoittavat.--Urjanhai (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 15.23 (EET)

Nyt kun Kielitoimiston sanakirjan on vapaasti käytettävissä, sitä voi hyödyntää, ennen kuin kysyy sanojen suomenkielisiä merkityksiä. Minä olen tuntenut sen lähinnä juutalaisten diasporana, mutta näköjään sitä voi käyttää muutenkin. Tieteellisessä kielenkäytössä näyttää olevan yleinen. Mutta tosiaan on hyvä pohtia, onko se ymmärrettävä yleiskielisessä tekstissä. Epäilen ettei ole. --Abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 16.47 (EET)

Voidaan kai lukea lieventäväksi asianhaaraksi, ettei se ole ollut käytössä vielä montaa päivää (vrt. Fingerporissa: "Puhelin on keksitty."). Jos sinne tuon syöttää, niin tulee määritelmä "hajaannus; uuteen maahan muuttamaan joutunut uskonnollinen t. kansallinen ryhmä". Se ei poikkea ao. wikipedian artikkelin määritelmästä "pakkomuutto" (vrt. "joutunut"), eli määritelmä on käytännössä sama kuin fi-wikipediassa. Sinällään luultavasti jokainen peruskoulun uskontotunnilta muistaa itse sanan, joten ymmärrettävyys ei ole ongelma, vaan kysymys on siitä onko vai ei tuo laajempi metaforinen käyttö suomen yleiskielen mukaista vaiko käännösvirhe tapauksessa, jossa laajempi metaforinen käyttö esiintyisi jossain muussa kielessä mutta ei esiintyisi suomessa. Jos tiedät esimerkkejä käsitteen käytöstä suomenkielisessä (tieteellisessä tai muussa) yhteydessä muussa kuin pakkomuuton merkityksessä (so. laajempi metaforinen merkitys), niin se voisi selventää asiaa, ja sitä varten sitä kysyin. Jos luotetaan vain tuohon sanakirjaan (ja miksi emme luottaisi) niin sen perusteella tällaista merkitystä ei ole, mutta jos on tai ei ole suomenkielisiä vastaesimerkkejä niin ne voivat joko täydentää tai vahvistaa tätä tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 17.50 (EET)

Uuudenmaan historialliset tiet

Aiheesta ilmestynyt julkaisu myös netissä: [2]. --Urjanhai (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 18.31 (EET)

Artikkelin yhdistäminen

Olen päättänyt aloittaa keskustelun mikäli tämä artikkeli Luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä voitaisiin yhdistää artikkelin Luettelo kuuluisista poliittisista murhista kanssa. Tieto on lähes identtinen. Artikkeli Luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä on täydellisempi ja ajantasaisempi. Rajausta ei ole. Kuten Käyttäjä:Gopase on todennun kyseisen artikkelin keskustelusivulla että en: wikipediassa on artikkeli nimeltään List of assassinations joka vastaa hyvin artikkelia Luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä. Eikö keskustelu artikkeleiden yhdistämisestä voitaisiin aloitta järkevällä keskustelulla jolla olisi tuloshakuinen sanoma: Nämä artikkelit pitäisi yhdistä Luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä artikkelin sisälle. Mikäli asiasta aloitetaan keskustelu niin toivon että kommentit jätetään kyseisen artikkelin keskustelusivulle eli tänne Keskustelu:Luettelo kuuluisista poliittisista murhista. Ystävällisesti --Ashoka (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.49 (EET)

Inkerinmaan seurakunnat ja Pietarin kuvernementin volostit

Jos joku tietää sopivia lähteitä, niin artikkeleissa Inkeri ja Pietarin kuvernementti voisi selostaa tarkemmin Inkerin suomalaisseurakuntien asemaa:

• Olivatko seurakunnat vain inkerinsuomalaisten uskonnollisia yhteisöjä, jotka muodostuivat inkerinsuomalaisten asuttamista kylistä ja joiden alueeseen seurakuntien rajojen sisälle jäävät venäläiset kylät eivät kuuluneet?
• Millainen aluejako (volostit ja kyläkunnat) hoiti maallisen hallinnon tehtäviä?
• Perustuiko volosti- ja kyläkuntajako ortodoksisten seurakuntien aluejakoon?
• Noudattivatko inkerinsuomalaiset seurakunnat, ortodoksiset seurakunnat ja volostit/kyläkunnat samoja aluejakoja vai olivatko rajat paljon toisistaan poikkeavia?

Jonkin verran vertailua voi tehdä suomalaisia seurakuntia koskevan kartan avulla ja toisaalta ru-wikiin tallennettujen Pietarin kuvernementin kihlakuntakarttojen avulla, joissa näkyy volostien rajat:

• Jaaman kihlakunta
• Laukaan kihlakunta
• Outovan kihlakunta
• Pietarhovin kihlakunta
• Pietarin kihlakunta
• Pähkinälinnan kihlakunta
• Tsarskoje Selon kihlakunta
• Uuden-Laatokan kihlakunta
• Merkkien selitykset

Kartat on ru-wikissä merkitty tällä symbolilla, mutta estääköhän jokin niiden siirtämisen Commonsiin. Niistä saisi kuvitusta kihlakunta-artikkeleihin, jos ne on mahdollista siirtää Commonsiin. --Raksa123 (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 01.39 (EET)

Hienoja karttoja. Tulee mieleen Wikipedia:Wikiprojekti Historialliset kartat, jossa on valmisteilla systeemi karttojen georeferointtiin ja vektorointiin netissä olevilla työkaluilla (ping Käyttäjä:Susannaanas). Tosin noissa kartoissa tietosisältö on niin monipuolinen ja kuvan laatu korkea, että suurin välitön hyöty niistä on varmaan sellaisenaan, mutta vaikea tuota ei olisi "rikastaakaan" mikäli esim. vektorigrafiikkakartoille katsottaisiin olevan tarvetta. Itse en osaa venäjää enkä tunne Venäjän historiallisia aluejakoja, joten en osaa kommentoida muuten kuin että kartat ovat hienoja.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 13.10 (EET)

Jan Strangin udessa, venäläisiä Suomen karttoja käsittelevässä kirjassa oli muuten joku sivuhuomio käsitteen kihlakunta käytöstä venäjän aluejaoissa, mutta se ei taida liittyä suoraan tähän.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 13.16 (EET)

Kuinka monta wikimerkittävää aihetta on olemassa?

Kuinka monta wikimerkittävää aihetta on olemassa juuri tällä hetkellä fi-wikiä ajatellen? Onko täällä joku koskaan arvioinut niiden määrää? Varmaan yli sata miljoonaa? --Savir (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 11.51 (EET)

Sanoisin artikkeleitakin on alle 10 miljoonaa (jos/kun fiwiki on tarkoitettu olevan globaali, ei lokaali?). ”Sähköinen Britannica Online sisältää noin 120000 artikkelia. Painetun Britannican koko on rajattu noin 65000 artikkeliin” Fiwiki-tietosanakirjaan soveltuvan ”asiallisen” hömppä- eli kevyttiedon määräksi arvioisin em. verrattuna max. 100-kertainen. Kun otetaan mukaan mahdollisuus merkittävyyteen myös äänestämisellä, kasvaa artikkelien määrä (on konkreettisempi termi kuin aiheiden määrä) luku teoreettisesti jo lähelle ääretöntä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 12.50 (EET)

Ilmiöitähän on maailmassa rajallinen määrä, joten se ei sinänsä aiheuta isoa hätää. Samoin maantieteellisiä kohteita ja paikallishallintoyksiköitä on rajallinen määrä. Sen sijaan seuraavat merkittävyyslinjaukset nostavat toteutuessaan Wikipedian artikkelimäärää aika ratkaisevat: kaikki ammattimaisella julkaisutoiminnalla levitetyt kohteet ja niiden tekijät (levyt, muusikot, kirjat, kirjailijat, elokuvat, TV-sarjat, näyttelijät +joidenkin fiktiiviset hahmot ja tapahtumapaikat jne...)(en osaa arvioida julkaisutoiminnan tuottamien uusien aiheiden vuosimäärää), joukkuelajien kansallisten pääsarjojen urheilijat (vuosittain noin 80k-200k urheilijaa, kiertonopeus noin 5-10 vuotta, eli alhaisimpana arvioina kymmenen vuoden välein noin 80k uutta artikkelin aihetta). Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: arvioisin wikimerkittävien aiheiden tämänhetkiseksi määräksi noin 6,6 miljoonaa ja kasvuvauhdiksi noin 18500 aihetta vuosittain. Gopase+f (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 14.31 (EET)

Pelkästään eri eliölajeja on löydetty pari miljoonaa, minkä lisäksi niitä arvellaan olevan 5–100 miljoonaa vielä löytämättä. Maantieteellisiä kohteita lienee ainakin muutamia miljoonia (kylät, järvet, joet, vuoret, hallinnolliset alueet jne). Avaruudessa arvellaan olevan 40 000 000 000 000 000 000 000 planeettaa (200 miljardia galaksia), eli sitä mukaan vain kirjoittelemaan kun niitä löydetään. Itse arvioisin wikimerkittävien aiheiden tämänhetkiseksi määräksi vähintään 50 miljoonaa, ja kun koko ajan löydetään uusia eliölajeja ja taivaankappaleita niin 10 vuoden päästä luku on yli 100 miljoonaa. –Makele-90 (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 15.15 (EET)

Kuinkahan monta nimettyä tai yksilöllisesti numeroitua taivaankappaletta on olemassa? Sellaiset eivät varmaankaan ole wikimerkittäviä, joista ei tiedetä muuta kuin niiden hypoteettinen kuuluminen johonkin kokonaismäärään. Samoin eliölajeista wikimerkittäviä eivät voi olla vielä löytämättömät, koska niistä ei ole käytettävissä mitään tietoa vaikka ne olisivatkin olemassa. --Risukarhi (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 16.15 (EET)

Veikkaisin että aika monta. Asteroideja on löydetty yli miljoona ja tietysti kaikki niistä eivät ole merkittäviä. Aloittajan kysymys kuuluikin "Kuinka monta wikimerkittävää aihetta on olemassa". Myös löytämättömät eliölajit ja galaksit ovat wikimerkittäviä. Wikipediaan ne eivät tietystikään tällä hetkellä sovi, koska ne eivät ole tarkistettavissa, niitä ei ole löydetty eli niistä ei ole saatavilla luotettavia lähteitä. Silti ne ovat merkittäviä. –Makele-90 (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 21.56 (EET)

Sivun Wikipedia:Merkittävyys mukaan "Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä." Itse ymmärrän tämän siten, että wikimerkittävyys edellyttää vähintäänkin jotain (julkaistua) tietoa aiheesta. Sellainen, josta ei vielä tiedetä, on korkeintaan potentiaalisesti wikimerkittävä. "Wikimerkittävyys" eroaa tässä suhteessa käsitteenä merkittävyydestä arkikielessä. Potentiaalisesti wikimerkittävien aiheiden määrä on tietysti lähes rajaton, koska voi olla olemassa vaikka mitä esim. tieteelle vielä tuntemattomia asioita, yliluonnollisia olentoja jne. jotka olisivat varmasti merkittäviä mikäli niistä tiedettäisiin. --Risukarhi (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 13.18 (EET)

Kaiken järjen mukaan näiden aiheiden määrä kasvaa koko ajan, sillä jos on kerran päässyt Wikipediaa, ei täältä juurikaan poisteta. Kuitenkin esimerkiksi urheilussa on kokoajan henkilöitä, jotka lopettavat urheilemisen ja uusi henkilö nousee tilalle. Artikkeli kuitenkin säilyy ja tämä uusi henkilö saa oman artikkelinsa.--LCHawk (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 13.30 (EET)

Just näin, siksi viittasinkin ensimmäisessä viestissä huomattavasti pienempään artikkelimäärään. Joka tapauksessa merkittäviä aiheita on niin paljon ettei Wikipediaan koskaan tule kaikista aiheista artikkelia vaikka tätä tekisi päivätyökseen kaikki suomalaiset (paitsi jos botit tekisi automaattisesti artikelit). –Makele-90 (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 17.27 (EET)

Tulkaa mukaan täydennystalkoisiin

Luokka:Tiedostot ilman koneellisesti luettavaa lisenssiä kuvat kaipaavat käyttöoikeuksia ja muutamia muita tietoja, tulkaa mukaan täydennystalkoisiin niin saadaan kuvien tiedot kuntoon.--Musamies (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 08.55 (EET)

Mikä on "koneellisesti luettava -lisenssi" eli pistätkö diffin siitä mitä pitäisi tehdä? --Zache (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 09.10 (EET)

Vastaus itselleni. Ilmeisesti sitaattioikeusmalline puuttuu diff --Zache (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 09.13 (EET)

Eli noihin kaikkiin pitäisi saada käyttöoikeusmalline. Liittyy tähän: https://blog.wikimedia.org/2014/11/07/cleaning-up-file-metadata-for-humans-and-robots/ Stryn (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 10.35 (EET)

Tihonovin maailmanmestaruudet

Sivulla Viktor_Tihonov on mainittu 9 maailmanmestaruutta, mutta sen perässä on vain 8 vuosilukua eli 1 puuttuu. Englanninkielisillä Wikipedian sivuilla on sama virhe. --Harri (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.18 (EET)

Kukahan Venäjää valmensi 1993 MM-kisoissa? Boris Mihailov näköjään. STT:n kirjoittamassa uutisessa mainitaan myös tuo 9 mestaruutta, mutta jos IIHF sanoo 8, niin uskon ennemmin siihen. --Stryn (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 18.05 (EET) muokattu --Stryn (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 19.14 (EET)

Fiwikin jutussa lähteen ja artikkelin tiedoissa normaalia klappia, osa MM-voittovuosiluvuista samat, osa erit. 9 MM löytyy fiwikiartikkelin lähteen summarystä. STT uskoo fiwikistä vain luotettavien lähteiden tiedot, nyt luotettavuus kaatui typoon? (77/78, 78/79, 79/80, 80/81, 81/82, 85/86, 88/89, 88/89, 91/92) --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 19.01 (EET)

Mikäs on taiteilijaryhmä?

Siirretty käytäntökahvihuoneesta. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 04.56 (EET)

Onko kaksi yhdessä toimivaa taiteilijaa taiteilijaryhmä? Kahdesta yhdessä työskentelevästähän käytetään tavallisesti nimitystä taiteilijakaksikko tai taiteilijapari. Vai olisiko ryhmä esim. enemmän kuin kaksi?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 01.42 (EET)

Mietin samankaltaista asiaa, kun pohdin mikä on joukkomurhaaja (massamurhaaja). Törmäsin sanaan kaksoismurhaaja ja kai voi olla kolmoismurhaajakin? --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 01.44 (EET)

En-wikissä en:Category:Art duos on sikäläisen taiteilijaryhmäluokan en:Category:Artist groups and collectives alaluokka. Eli jos lähtökohtana oli kysymys luokittelun näkökulmasta Wikipediassa, niin kysymys voidaan ratkaista näin. Käsitteellisesti ne voivat olla hieman eri asia, mutta luokitus toimiva ja looginen.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 01.50 (EET)

Koskeeko kysymys artikkelien luokitusta, määritelmää vai mitä? Luokituksen kohdalla voidaan varmaan joustaa tässä asiassa, mutta tekstissä olisi ehkä vähän hassua kutsua kahta ryhmäksi (elleivät nimenomaisesti sellaiseksi itse ilmoittaudu). --Risukarhi (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 01.52 (EET)

Tai siis luokan nimet "ryhmät" ja "ryhmät ja kollektiivit" ovat kai itse asiassa eri asia, ja taiteilijaparithankaksikothan ovat kai yleensä enemmän kollektiiveja kuin ryhmiä.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 01.53 (EET)

Kysyin asiaa Wikipedian käytännön kannalta. Eli jos ollaan sitä mieltä, että kaksi yhdessä toimivaa ei ole taiteilijaryhmä, pitäisikö tehdä alaluokka "taiteilijakaksikot"? "Taiteilijapari" viittaa ehkä liikaa pariskuntaan, eikä se ole olennainen tässä. Ilmiö että kaksi toimii yhdessä, ei ole aivan olematon nykytaiteessa. Myös erilaisia taiteilijaryhmiä ja taiteilijakollektiiveja näyttää olevan nykyisin, mutta käyttäisin noita sanoja kuvaamaan isompia kuin kahden yhteistoimintaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 09.26 (EET)

Noin maallikon näkökulmasta näyttäisi perustellulta luoda luokka noin kuin esität. Oma käsitykseni yleisesti on se että wikipediassa käytettyjen luokkien nimien ja määritelmien tulisi olla mahdollisimman läpinäkyviä suhteessa ulkoiseen todellisuuteen eli käsitteiden ja niiden merkitysten tulisi olla mahdollisimman samoja kuin mitkä ovat yleisesti käytössä hyvässä suomen kielessä. Wikipedian sisäistä valintaa on vain se, mitä yleisesti käytössä olevia käsitteitä valitaan esim. luokittelun kohteiksi.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 10.16 (EET)

Entinen kunta luokittelu

Siiretty sivulta Keskustelu:Koskeljärvi.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 17.28 (EET)

Olen aktiivisesti lisännyt luokituksia entisen kunnan mukaan mm. tähän artikkeliin, ja mielestäni entisten kuntien luokat vastaavat hyvin lukijan mahdolliseen tiedontarpeeseen entisistä kunnista. Ja vastaavasti entisen kunnan "annihilointi" pidättymällä luokittelemasta sen alueella sijatsevia kohteita luokkaansa voidaan nähdä olevan vastoin todellisuutta ja luovan väärää ja todellisuuden vastaista kuvaa, että Wikipediassa ei ole tietoa ao. kunnan alueelle sijoittuvista ilmiöistä. Myöskään missään ei liene tehty päätöstä, että entisten kuntien mukaan ei tulisi luokitella, ja luokkia onkin satoja. Tosin keskusteluissa on tuotu entisten kuntien mukaan tapahtuvan luokittelun suhteen esiin myös varauksia, ja itsekin jaan joitain näistä varauksista. Samoin sisällön karttuessa ja luokiteltavan aineiston määrän muuttuessa se, mikä on optimaalinen luokittelu, voi muuttua, ja esimerkiksi runsas artikkelien luominen jostain aihepiiristä jollakin alueella voi vaikuttaa asiaan. Kuitenkin tällöinkin luokkien poistaminen nähdäkseni on vain yksi harkittavista vaihtoehdoista. Jos tästä on erilaisia näkemyksiä, keskustelua tulisi jatkaa esittämällä perusteluja ja samalla etsiä konsensuksen mahdollistavia vaihtoehtoja.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 13.44 (EET)

Entisiin kuntiin luokittelu tuottaa myös isompien järvien luokitukseen runsaasti ei-toivottavaa ylimääräistä luokkakohinaa. Esim. Näsijärvestä puuttuu useita entisiä kunta luokkia. Gopase+f (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 13.52 (EET)

Loppujen lopuksi sellaisia, järviä, joiden kohdalla entisten kuntien määrä olisi kovin suuri, ei liene Suomessa kovin montaa. Esim. teiden osalta aikoinaan päätettiin, ettei valtateitä luokitella kuntaluokkiin, mutta järvien osalta tämä on tietysti vaikeammin määriteltävä jatkumo. Jos tätä vertaa usein viittaamasasi en-wikin luokittelupolitiikkaan, niin sanoisin kuoitenkin että mahdollinen "kohina" esimerkiksi järvien osalta on lopulta varsin vähäistä. Se, että esim. joku järvi ulottuu johonkin entiseen kuntaan on kuitenkin juuri sellainen tieto, joka omasta mielestäni hyvin saa näkyä luokituksessa ja tuo pikemminkin lisäarvoa. Jotain säätöä ja yhdenmukaistusta tällainen suurten luontokohteiden luokittelu voi ehkä kaivata (niin kuin tuo. em. valtatie-esimerkki kuntien kohdalla), mutta toisaalta siitä ei pääse mihinkään että jos entisten kuntien luokkia on, niin niihin pitää myös asioita normaalisti luokitella.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 15.01 (EET)

Mihkä se raja sitten vedettäisiin entisten kuntien ja isojen järvien kohdalla. Mistä neliökilometristä eteenpäin jätettäisiin luokittelemasta?

Jos peruutetaan takaisin luokittelun alkuun: 1) joo, on perusteltua luokitella järviä hallinnollisten rajojen perusteella. (tämä varmaan suurimman osan mielestä ok), mutta 2) onko perusteltua luokitella entisten hallinnollisten rajojen perusteella? ja jos on niin a) mitkä entiset rajat otetaan mukaan ja b) mitkä jätetään pois luokitteluperusteena. Esim. pidetäänkö rajana kunnallishallinnon perustamista, vai ulotetaanko luokittelu myös pitäjiin/seurakuntiin. Entä valitaanko joku mielivaltainen aloituspiste entisten rajojen mukaiselle luokittelulle (esim. vuosi 1948). Gopase+f (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 15.12 (EET)

Koska tällä hetkellä entisten kuntien luokia on satoja ja niitä on ollut ainakin vuodesta 2008 ja varmaan jo aiemminkin, eikä niiden poistamista ole esitetty, niin katson, että yhteisön nykyinen kanta on, että niiden mukaan saa luokitella, ja vaatii oman keskustelunsa, jos katsottaisiin, että vastoin tällä hetkellä noudatettua menettelyä, jossa on satoja luokkia ja luultavasti tuhansia artikkeleita, näihin luokkiin ei tulisikaan luokitella.

Se taas, miksi asioita luokitellaan kuntien tai entisten kuntien mukaan, ei ole kysymys luokittelusta pelkästään nykyisen tai entisen "hallinnollisen rajan" mukaan, vaan pääpointtina luokituksessa on luokittelu tietyllä aluetasolla, ja hallinnollinen raja ja hallinnollinen aluetaso on väline tämän luokittelun yksiselitteiseen toteutukseen. Silloin pääpointi luokituksessa ei ole "hallinnollinen raja" vaan kaikkien tietämä tai muuten perusteltu alueellinen luokitteluperuste tietyllä aluetasolla.

Tällainen kaikkien tietämä tai muuten perusteltualueellinen luokittelu tietyllä aluetasolla on epäilemättä nykyinen kuntajako. Ja kun on puhe entisistä kunnista, niin kysymys on silloin siitä, että a) onko entinen kunta myös kaikkien tietämä tai muuten perusteltu alueellinen luokitteluperuste tietyllä aluetasolla. - Ja jatkona edelleen lisäkysymys, että b) miten entinen kunta tulisi määritellä, kun nykyään eri paikoilla on peräkkäisten kuntamuutosten seurauksena voinut olla useita eri kuntia. ka c) Tulisiko luokitella kaikkien entisten kuntien mukaan vaiko vai joidenkin ja jos niin minkä?

Ensimmäiseen kysymykseen (a) vastaus on, että se epäilemättä useissa tapauksissa on tätä, ja tämän takia esim. Kotus on antanut ohjeen, että entisten kuntien nimiä edelleen tulee käyttää esim. uutisoinnissa entiseen tapaan. Siksi ne ovat myös luokitteluperusteena perusteltu ja hyödyllinen, koska käytännössä niiden perusteella alueellista todellisuutta edelleen hahmotetaan ja ne myös itse asisassa ovat useissa tapauksissa ainoa järkevä tapa hahmottaa sitä hallittavasti, jos ajatellaan, että pitäisi kertoa esim. missä joku asia sijaitsee nykyisen Salon tai Hämeenlinnan alueella käyttämättä sijaintimääreenä entisten kuntien nimiä. Siksi tällaisten jokapäiväisen sijainnin määrittelyn välineinä olevien entisten kuntien nimiä käyttäviä luokkia ei mielestäni ole järkevää poistaa, koska näin menetettäisiin hyödyllistä tietoa. Lisäksi omasta mielestäni ensyklopedista intressiä historiallisen tiedon näkökulmasta voisivat palvella luokat sellaisillekin kunnille, joiden nimeä ei ehkä enää käytetä niin paljon yleisinä sijainninmääreinä, vaikka ensin olinkin toista mieltä. Kuitenkin tämä on kysymys, josta näkemykset voivat tarkentua luokittelun edetessä.

Näin oikeastaan kysymykseksi jää: a) tulisiko luokitella kaikkien entisten kuntien mukaan vaiko vain joidenkin, ja jos niin millä perusteella valittuina? Ja b) jos luokitellaan kaikkien tai joidenkin mukaan, niin minä ajankohtana olemassa olemassa olleita kunkin kunnan rajoja käytetään?

Tällä hetkellä kysymyksessä a) luokkia näyttää yleensä olevan, mutta luokittelun yksityiskohdissa toteutus näyttää eri tapauksissa hiukan vaihtelevan. Kun tähän ei kuitenkaan luokittelua tehtäessä ole tätä ennen puututtu, tämä näyttäisi viittaavan siihen, että toistaiseksi luokittelu on ollut hyväksytty, joskin jossain vaiheessa siitä kyllä keskusteltiin kai ilman selkeää lopputulosta. Itse epäilin tätä luokittelua ensin mutta kun sitä nyt on pantu rohkeasti alulle (ping Käyttäjä:Raksa123, niin luokittelun tämänhetkisen tilan perusteella tulokset näyttävät yllättävän lupaavilta. Tietoa siitä, mihin kuntaan joku asia on aiemmin kuulunut nimittäin tarvitaan tämän tästä, kun aikalaislähteissä luonnollisesti kaikki sijainnit kunnittain ilmoitetaan senhetkisen tiedon mukaan. Joskushan kuntien rajat kyllä ovat muuttuneet, mutta siihen palataan alla.

Kohdassa b) taas näkisin omasta puolestani, että jos luokan sisältö vastaisi entisen kunnan lakkaamishetken aluetta, niin luultavastimääritelmä olisi melko yksiselitteinen. Määritelmä "kunta" taas rajaa pois alueyksiköt, jotka eivät ole koskaan ollet kuntia vaan esim. lakennet olemasta ennen kunnallishallinnon perustamista. Näin luokiteelen luultavasti määrittelyltään ei-yksiselitteisiä tapauksia jäisi vähän. Toki silloin mukaan tulee kohteita jotka ovat voineet eri aikoina kuulua eri kuntiin (vrt. esim. monet postimerkin kokoiset perättäiset liitokset Sääkmäestä Valkeakoskeen jne.), mutta toisaalta määrittely kunnan loppumisajankohdan mukaan olisi kaikissa tapauksissa yksiselitteinen.

Itse pitäisin tämänhetkisen käsitykseni valossa tällaista luokittelua perusteltuna, vaikka se ehkä yksityiskohdissaan voikin vaatia säätöä, ja lisään että ennen kuin Käyttäjä:Raksa123 rohkeasti aloitti tämän luokittelun säätämisen kattavammaksi, olin siihen nähden skeptinen, mutta tulosten perusteella muutin näkemystäni. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 17.24 (EET)

Käytännössä läheskään kaikkiin entinen kunta -luokkiin ei ole luokiteltu niihin "kuuluvia" maantieteellisiä kohteita. Sen sijaan osa entisistä kunta -luokista sisältää lähes pelkästään historiallisia kohteita, kuten Luokka:Vanaja. Gopase+f (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 17.41 (EET)

Tämäkin on eräs mahdollinen ratkaisu, luultavasti vasta kokemus osoittaa mikä menettely olisi toimivin. En tiedä kannattaako kokemuksen kertymistä hurjasti suitsia etukäteen, koska yleensä esiin tulevat ongelmat ja mahdollisuudet nähdääm vasta käytännössä. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 18.06 (EET)

Helsingin hyppyrimäet

Aiheesta lisää tässä, jos joku olisi kiinnostunut Helsingin urheilullisesta kotiseutuhistoriasta.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 08.33 (EET)

Ennen myös pelattiin jalkapalloa kentillä ja katsomot olivat täynnä. Televisio kai syrjäytti nämä kaikki? --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 15.10 (EET)

Suomen rautatieasemat

Kävin artikkelissa Tampereen rautatieasema ja yllätyin, että ei ole luokkaa Luokka:Suomen rautatieasemat! --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 15.09 (EET)

On luokka Luokka:Suomen rautatieliikennepaikat. --Jmk (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 15.18 (EET)

Aha, kappas. Tampereen rautatieasema ei kuitenkaan kuulu siihen? Onko tarvetta herätellä uudestaan keskustelua luokka-uudelleenohjauksista? --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 15.20 (EET)

Ei ole tarvetta. Sinun on sen sijaan tarvetta tutustua kyseisen luokan sisältöön. --Jmk (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 15.22 (EET)

Kuka Mr. Nippelnappel luokittelee näin hienosyisesti? Eihän tuolta edes löydä mitään. Järkevämpää olisi olla yksi iso luokka, johon kaadetaan kaikki ja erikseen Luettelo Suomen rautatieliikennepaikoista, jossa olisi jaottelu maakunnittain. --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 15.40 (EET)

Kyseisen luokan jäsentelyä kannattaa kommentoida luokan keskustelusivulla. Siten joku voi vaikka vuoden päästä huomata, että olet pitänyt luokittelua epäonnistuneena. Gopase+f (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 21.04 (EET)

Mitä sitten? Yllätyin itsekin tänään. 88.114.160.62 4. joulukuuta 2014 kello 15.19 (EET)

Kun Wikiprojekti lopetetaan

Mitäs täällä tehdään lakkautetuille Wikiprojekteille? Onko ne jätetty sellaisinaan jäljelle, onko sivut arkistoitu vai kuinka? --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 20.56 (EET)

Enpä tiedä. Ei taida olla mitään käytäntöä? Jätetään kai lojumaan ja odotetaan, että joku muu poimii vasaran? Siis, että joku jatkaisi siitä mihin joku toinen lopetti? --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 21.31 (EET)

Ne on arkistoitu tai projektin alkuun on pistetty jokin muu infoboksi ja luokiteltu luokkaan Lopettaneet Wikiprojektit --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 21.53 (EET)

Epämääräisten agendojen ajajia liikkeellä

Onko suomenkielisessä Wikipediassa havaittu järjestelmällistä muokkausta historiankirjoituksen muuttamiseksi itänaapurille suosiollisempaan suuntaan? Englanninkielisellä puolella tällaista on selvästi havaittavissa. Esimerkiksi Talvisodasta kertovan artikkelin johdantoa on vääristelty painottaen vähemmistönäkökantaa edustavia lähteitä. Lisäksi epäilen vahvasti, että ainakin yhtä näistä lähteistä on käytetty epäkorrektilla tavalla. Yritin korjailla johdantoa, mutta vaihtoehtoteorioita susosiva taho pläjäytti minulle varoituksen muokkaussodasta.

Muokkauskommenteissa pisti erityisesti silmään se, että koska vääristynyt painotus oli ollut johdannossa jo hyvän aikaa, kyseinen taho viittasi siihen vakiintuneena, konsensukseen perustuvana näkökulmana. Kyseisen käyttäjän muokkaushistoriasta voi löytää useita vastaavanlaisia kyseenalaisia painotusten muuttamisia neuvostonäkökulmaa suosivaksi. Pienen tarkastelun jälkeen löytää useampia samaa näkökulmaa ajavia käyttäjiä, sekä rekisteröityjä että rekisteröimättömiä. En ala arvailla mikä taho on taustalla ja mikä hänen pyrkimyksensä on, mutta mielestäni meidän suomalaisten käyttäjien tulisi terävöityä myös muissa Wikipedioissa. En tietenkään tarkoita, että meidän tulisi alkaa korostaa suomalaisnäkökulmaa, vaan puolustaa objektiivisuutta ja lähteiden oikeaa painotusta. --Gwafton (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 10.49 (EET)

Fiwikissä ei kait ole ollut sen kummempaa painotusta historiankirjoituksen osalta kuin mitä normaalistikaan, mutta Krimin kriisin osalta on ollut oman mielipiteen tunkemista havaittavissa. --Zache (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 10.57 (EET)

Juuri sattui sopivasti eteen Ylen sivulta Jarmo Mäkelän kolumni josa hän ajalysoi tätä venäläistä disinformaatiota. Kolmisen viikkoa sitten oli Helsingin Sanomissa juttua pietarilaisesta trollikeskuksesta. Tässä IL referoi juttua [3], ja tässä HS:n oma linkki, jos se sattuu avautumaan: [4]. --KpaIsh (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 11.25 (EET)

Tämä kirjoitus on ollut useaan otteeseen mielessäni, kun olen katsonut eri Wikipedia-artikkelien muokkaushistorioita. Yleinen menettelytapa näyttää olevan seuraava: lainataan jotain Slobovorskin yliopiston dosentti Ivan Andrejevia tai muuta tuntematonta tutkijaa, tai tahallisesti väärin tunnettua läntistä tutkijaa. Näille näkökulmille annetaan sitten tarpeettoman paljon painoarvoa. Muutoksia tehdään usein johdantoon, koska vedätyksen pääasiallisina kohteina ovat asiasta pintapuolista tietoa hakevat, joita on suuri enemmistö, jotka usein lukevat pelkän johdannon ja joihin on helpompi vaikuttaa. Tämän jälkeen artikkelin sisällön rapauttaminen jatkuu vähä vähältä. Varteenotettavien lähteiden merkitystä vähätellään, niitä kyseenalaistetaan, lukuja vääristellään jne. Tuo Talvisota-artikkelin johdanto on aika hyvä esimerkki; muutama käyttäjä on nostanut johdannon tapetille ja siitä on jonkin verran keskustelua, mutta ei todellista vääntöä. Pikaisena toimenpiteenä artikkeli kaipaisi mielestäni alkuun jonkun mallineen, jossa kyseenalaistetaan johdannossa annetut tiedot. --Gwafton (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 12.26 (EET)

Ainakin näistä aiheista on runsaasti lähteeksi kelvollista poliittisen historian tutkimusta, ja voisi kuvitella että on myös useita nykyiseen tutkimustilanteeseen perustuvia yleisesityksiä, ja jotain varmaan myös muilla kielillä kuin suomeksi. Yleisesitysten kirjoittajilla voi hyvin joistain asioista eri näkemyksiä, mutta toisaalta luulisin, että monista asioista on nykyisessä tutkimustilanteessa myös konsensus.

Se, että jonkin artikkelin tietynhetkinen tila pitkäänkin kestäneenä ilmentäisi muokkaajayhteisön konsensusta, on mielestäni kestämätön argumentti, koska usein artikkeleissa suoranainen vandalismi, vanhentuneeseen tutkimuksen perustuva tieto tai jokin marginaalinäkemys saattaa olla vuosikausia, kunnes se huomataan. Esimerkiksi en:Urho Kekkonen oli vuosia luokassa en:Category:Finnish people of German descent, kun tieto oli lisätty jonkun ei-kelvolliseksi katsottavan lähteen perusteella. Kun näin on, niin samoin voi yhtä hyvin käydä missä tahansa artikkelissa, missä syystä tai toisesta on sisällöstä erilaisia näkemyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 11.31 (EET)

Täydellisessä maailmassa jokainen Wikipedian muokkaaja toki hakisi parhaat lähteet ja muokkaisi artikkeleja niiden mukaan. Meistä varmaan suurin osa haluaa toimia kuvaamallasi tavalla. Käyttäjien hyvään tahtoon luottaminen on useissa tapauksissa hyvä lähestymistapa, toisissa taas hyväuskoisuutta. Pyydän ymmärtämään ja ottamaan huomioon, että Wikipedialla on lähteenä valtava voima, ja väitän että Wikipediassa esitetyt tiedot vaikuttavat demokraattisissa maissa epäsuorasti mutta vahvasti maailmanpolitiikkaan. Suuri enemmistö ihmisistä nimittäin olettaa että Wikipediassa, ainakin englanninkielisessä, asiat on keskusteltu läpi, ja artikkelit kuvastavat yleisesti vallalla olevaa parasta mahdollista käsitystä. Ne, jotka eivät vaivaudu perehtymään asioihin syvällisemmin, lukevat vain johdannon ja tarkastavat pintapuolisesti että väitteillä on jonkinlaiset lähteet ja käyttävät niitä omien mielipiteidensä ja maailmankuvansa rakennuspalikoina. Jopa parlamentaarikot ja muut poliitikot käyttävät Wikipediaa mielikuviensa luomisessa, ja mitä suurempi johtaja, sitä vähemmän hänellä on aikaa ja mielenkiintoa perehtyä yksityiskohtiin. Kaikki meistä käyttäjistäkään ei tunnu ymmärtävän, että Wikipedia tulee ottaa vakavasti. --Gwafton (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 12.26 (EET)

Epätäydellisessä maailmassa jokainen Wikipedian muokkaaja muokkaa omien mielensisältöjensä mukaan: ymmärsi sitten enemmän kuin sika Pohjantähdesta taikka ei. --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 15.03 (EET)

Totta kai meistä jokainen voi käyttäessäänkin asianmukaisilla lähteillä vinouttaa artikkelin painotusta hyvällä tahdolla muokatessaankin. Oikeaa painotusta on lisäksi vaikea määritellä, ja tähän trollaajat iskevätkin. Avoimessa tietosanakirjassa on muutamia vakavia heikkouksia. Aika näyttää, kuinka vakavia. --Gwafton (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 15.33 (EET)

Todella vakavia: näkeehän ne vakavat heikkoudet kun lukee suomenkielistä Wikipediaa. Ehkä moni lukija tuudittautuu siihen, että he eivät tiedä miten tämä tietosanakirja on toimitettu tai ketkä tätä ovat toimittaneet. Vähän samanlainen ilmiö siis kuin makkaran tai lihapullien syönti, että parempi vain maiskuttaa kuin miettiä. ;) --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 18.40 (EET)

Niin kuin jo esitin alla, niin ajatus tuossa oli, että trollaajia on mahdollista lyödä päähän paitsi käytännöillä, myös faktoilla, siinä mielessä että faktat osoittavat muille käyttäjille, joista käyttäjäyhteisö koostuu, kenen tekemä käytäntöihin vetoaminen mahdollisesti missäkin tapauksessa saa tukea faktoista ja kenen ei, so. saadaan trollaaja kiinni ns. "housut kintuissa" pelkillä faktoilla ja käytännöillä ilman tarvetta argumentoida esim. kenenkään motiiveista mitään.

Ja niin kuin myös alla sanoin, yhtä lailla myös liian ruusuiset kuvitelmat vaikka nyt englanninkielisen wikipedian noin suuresta luotettavuudesta tulisi myös aktiivisesti pyrkiä osoittamaan "keisarin uusiuksi vaatteiksi". Se on kaikkien, myös Wikipedian etu.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 17.59 (EET)

Ne ihmiset, jotka ajattelevat pintaa syvemmältä, tiedostavat englanninkielisen(kin) Wikipedian puutteet. Mutta suuri enemmistö ei. Parhaiten voimme vaikuttaa siten että puutumme trollaukseen päättäväisesti ja tueme toisiamme tarvittaessa. --Gwafton (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 19.04 (EET)

Suomenkielisessä Wikipediassa Suomen sotahistoriaa koskevissa artikkeleissa neutraaliusongelma on yleensä ollut päinvastaiseen suuntaan, mikäli sitä on ollut. Eli jotkut käyttäjät yrittävät lisäillä artikkeleihin sellaisia suomalaiskansallisen hengen sumentamia "faktoja" ja painotuksia. Epäilen, että maailmanpolitiikan tapahtumat tulevat luultavammin vahvistamaan tätä tendenssiä. Hosuminen suomalaisena venäjänkielisessä Wikipediassa on tietysti hankalaa, jos venäjänkielisen lukevan yleisön silmissä "neutraali" tulkinta historiasta alkaa ajautua yhä kauemmas suomalaisten näkemyksestä. Vähemmän kiihkoa nostavissa aiheissa venäjänkielinen Wikipedia sisältää käsittääkseni kyllä ihan hyviä artikkeleita Suomen historiasta ja varmaan muistakin Suomeen liittyvistä aiheista. --Risukarhi (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 14.37 (EET)

En ole tällaista vääristelyä havainnut suomenkielisessä Wikipediassa. Itse asiassa minkään Venäjää käsittelevän artikkelin kohdalla en ole ajatellut, että artikkeli antaisi Venäjästä erityisen ruusuista kuvaa tai vääristelisi historiaa. En edes osaisi sanoa kuka lukuisista muokkaajista pyrkisi muokkaamaan ruusuisempaan suuntaan Venäjän historiaa? Kun ei tule mieleen, niin ei sellaista muokkaajaa taida olla? Jos jotain Venäjään liittyvää olisi muokattu ruusuisempaan suuntaan, niin se kai liittyisi Neuvostoliittoon, mutta ei niin varsinaisesti siihen mitä Neuvostoliitto teki tms. faktuaalisesti vaan paljon epäfaktuaalisemmin Neuvostoliiton ideologiaan -- siihen, että sosialismi tai kommunismi, miksi sitten nimittääkään, olisi ollut Neuvostoliitossa suhteellisen onnistunutta. Suomenkielisessä Wikipediassa on joitakin muokkaajia, jotka ehkä löytävät Neuvostoliitosta ja sen ideologiasta jotain hienoakin. Tai ainakaan artikkeleissa ei mitenkään tyrmätä "korpikommunistien juttuina" Brežnev-henkeä. Tässä minun pintapuolinen analyysini aiheesta. --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 14.48 (EET)

On yleistä selittää historiallisia tapahtumia omaksi parhaaksi. Ne, jotka haluavat etsiä puolueetonta tietoa, suuntaavat useimmiten englanninkieliseen Wikipediaan, koska osaavat todennäköisimmin tätä kieltä, ja vaikka eivät osaisikaan, se on käännösohjelmilla ylivoimaisesti parhaiten toimiva kieli. Lisäksi englanninkielisten artikkelien arvellaan olevan laajemman kansainvälisen yleisön tarkastamaa. Ei siis ihme, että englanninkielinen Wikipedia on suunnitelmallisesti toimivien nettitrollaajien tärkeysjärjestyksessä korkealla sijalla. Suomenkielisessäkin Wikipediassa kannattaa olla tarkkana. Kannattaisi ainakin tarkistaa mihin johtaa IP-osoite, joka pyrkii jatkuvasti lisäämään NATO-artikkeliin linkkiä puolustusliittoa vastustavalle sivustolle.

On ajan haaskausta yrittää selvittää trollaajille tutkimustiedon painotusta ja lähteiden luotettavuutta. Perusteiden tulee toki olla yhteisöä varten keskustelusivulla selvästi esillä. En näe muuta keinoa trollajia vastaan kuin yrittää lyödä heitä käytännöillä päähän, mikä sekään ei välttämättä toimi – käytäntöihin perehtynyt trollaaja voi vastata samalla mitalla kaivamalla virheitä muiden käyttäjien toiminnasta tai keksimällä niitä itse. --Gwafton (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 15.33 (EET)

Tarkoitin yllä, että trollaajia voi lyödä päähän paitsi käytännöillä, myös lähteistetyillä faktoilla. Tämä ei tietenkään tarkoita, että trollaajat siitä vakuuttuisivat, vaan vakuuttamisen kohteena olisivat tällöin Wikipedian keskeiset periaatteet sisäistäneet kolmannet muokkaajat, joista muokkaajayhteisö koostuu, eli fakta varmistaisi, että käytäntö, johoin vedotaan, faktisesti pätee kyseiseen tapaukseen, kun taas trollaajan näkökanta saman fakatan perusteella ei ehkä saisikaan faktoista tukea.

Toisaalta taas ajatus, että englanninkielinen Wikipedia olisi noin pitkälle seulottu, on täysin neutaaleista ja ei-kiistanalaisista aiheistakin saadun kokemuksen perusteella ehdottomasti väärä, ja kun näin, on, niin tätä tosiasiaa tulisi myös levittää yleiseen tietoisuuteen. - Näin muun muassa kuulemma tekevät opettajat kouluissa joissakin maissa. --Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 17.47 (EET)

Jouluaatosta vuodenvaihteeseen kokeilu?

Jos lisättäisiin samankaltainen "voit muokata sisältöä" -kyltti kuin Wikikossa: http://wikikko.info/wiki/Etusivu yhden viikon ajaksi sivujen yläosaan? Ei vaatisi muuta kuin Järjestelmäviesti:Sitenotice rukkaamista. Tuon yhden viikon jälkeen voitaisiin tunnustella, lisääntyikö Wikipedian muokkaaminen. Tietystikään koulut eivät ole auki noina päivinä, kun lapset ovat lomilla. --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 21.23 (EET)

Uskoisin suuren osan tietävän muutenkin, että sisältöä voi muokata ihan itse. --Stryn (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 21.32 (EET)

En olisi niin varma? No, vaikka tietäisivät, niin ehkä eivät muista? Tai vaikka muistaisivat, eivät tulisi muokanneeksi? Ehkä lukijoille voisi heittää korvan taakse muistiin, että tänne voisi jotain lisätä tai voisi korjata virheitä? Mainonnassa käytetään sanaa "muistuttava mainonta". Ehkä voisi aktivoida lukijoita osallistumaan? --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 21.35 (EET)

Ei. --Jmk (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 22.35 (EET)

Ei ole hyvä vain houkutella satunnaisia lukijoita muokkailemaan. Voitaisiin sen sijaan kirjoittaa ohjesivu "Miten eri tavoilla voit auttaa Wikipediaa" ja koota sinne tiivis lista ja lyhyet ohjeet kaikesta aloittelijalle sopivasta, kuten kirjoitusvirheiden korjailusta, väliotsikoiden lisäämisestä, lähteiden hakemisesta, kuvien lisäämisestä ym. Sitten linkitetään tuolle sivulle viikon ajan. --Savir (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 22.43 (EET)

Tuossa olisi varmaan järkeä? Vähän kummallista tavallaan, jos tuollaista "markkinointimatskua" ei ole. Nykyäänhän Wikipedian toimintatapoihin perehtyminen on kuin common law -oikeuskulttuuriin tutustuminen, että se vaatii pitkää perehtymistä. Ja yritystä ja erehtymistä. Wikipediassa täytyy perehtyä 12kk ennen kuin voi osata "tehdä oikein" -- ennen sitä saa 12kk valituksia ja keskustelusivunsa täyteen tarroja, kun "kaikki menee väärin" ;D --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 23.13 (EET)

Kokeilussa ei kukaan kyllä sinänsä häviäisi mitään. Ja Wikipedia voisi voittaakin jotakin. En ihan usko, että "ei ole hyvä vain houkutella satunnaisia lukijoita muokkailemaan". Ainakin voisi perustella? Onko tavan kansa sitten niin kättä, että ei synny kuin sutta vai olemmeko me harvat ja valitut täällä Wikipediassa sitten niin ylimielisiä, että ei voi tavan kansalta mitään odottaakaan kuin sutta ja sekundaa? --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 23.15 (EET)

Wikikko

Asian vierestä, koska se on poikaa: Wikikossa näyttää olevan yksi ainoa rekisteröitynyt käyttäjä, joka on byrokraattiylläpitäjä. Kaikki muut nähtävästi pakotetaan muokkaamaan ilman tunnusta IP-osoitteesta. Tuo ilmoitus saattaa olla tarpeen, kun sinne ei saa luotua rekisteröityjä tunnuksia ja joku voi ajatella, että sitä ei saa muokata. Asian ytimeen: en usko, että tuo on tarpeen. Eiköhän Wikipedian vapaa muokattavuus ole jo aika selvää useimmille. Voin olla väärässä, mutta en kannata ideaa. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 11.26 (EET)

Wikikossa näyttää tosiaan olevan yksi kuningas, ja muut eivät saa luoda tunnusta päästäkseen luotettaviksi käyttäjiksi. Mielenkiintoinen asenne: kaikki saavat muokata, mutta vain yksi saa päättää kaikesta. Hyviä puolia on, että kaikkien muokkaukset ovat samalla viivalla ja jokaisen muokkauksen ansiot määritellään sisällön mukaan eikä sen mukaan, kuka muokkauksen on tehnyt. Huonoja puolia on sitten yhteisöllisyyden puuttuminen kokonaan ja tunne siitä, että ulkopuolisille annetaan vain koiran tasoiset oikeudet. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 12.41 (EET)

Wikikon sisältöä ei julkaista vapaalla lisenssillä eikä millään lisenssillä. Näin Wikikon kirjoittajilla säilyvät kaikki tekijänoikeudet tekemiinsä muokkauksiin eikä materiaalia saa jatkokäyttää ilman tekijän antamaa lupaa. Kirjoittajilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista keinoa kytkeä omia muokkauksiaan omaan henkilöönsä tai nimeensä, koska tunnusten rekisteröimistä ei sallita. Surkea projekti, ei sieltä kannata mitään ideoita tuoda tänne. Wikikon muokkauskehotus on yhtä kuin "lahjoita omat kirjoituksesi Wikikon ylläpitäjälle, joka voi tehdä niillä mitä haluaa ilman lupaasi". Hyi olkoon. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 12.50 (EET).

Ja koska kirjoittajien muokkauksiin säilyvät tekijänoikeudet, eihän niitä saa edes muuttaa. On luotu wiki ymmärtämättä yhtään mitään mistään. Muokkauskehotus kehottaa siis tekijänoikeuksien loukkaamiseen. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 12.52 (EET)

Ennen kuin hirveästi dissaat, niin Wikikko on myös varmaan 10 vuotta vanha wiki tätänykyä ja toiminut käsittääkseni ihan kohtuullisesti. Eli on ne jotain ymmärtäneet. --Zache (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 12.58 (EET)

Päällisin puolin se on yhtä kiva kuin Wikipedia. Kun avaa konepellin, näkee ongelmat. Varmaan se toimii, kukapa nyt tulisi ajatelleeksi mitään lisenssi- ja tekijänoikeusasioita. Jos haluaa muokata IP-osoitteesta ja lahjoittaa muokkauksensa jollekulle tuntemattomalle ylläpitäjälle, niin mikäs siinä. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 13.03 (EET)

On tässä meidänkin systeemissä merkillisyytensä. Kun ottaa kuvan henkilöstä Wikipediaan, pitäisi muistaa kysyä että sopiihan se jos kuvasi joskus on yhdistettynä tuntemattomaan kroppaan pornokaupan mainoksessa. –Kotivalo (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 13.13 (EET)

Ero on siinä, että täällä asiat kerrotaan käyttöehdoissa ja lisenssissä, joka on tarjolla luettavaksi ja ymmärrettäväksi vähintään englanniksi. Wikikossa ei ole muuta kuin "muokkaa vapaasti". Siellä alastonkuvat pitää lähettää ylläpidon sähköpostiin. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 13.17 (EET)

Tervetuloa villiin ja vapaaseen internetiin jossa asioita voi vain tehdä kyselemättä lupia ja lisenssejä. --Zache (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 13.21 (EET)

Wikimedia Suomen syyskokous 2014

Wikimedia Suomi ry:n pitää sääntömääräisen syyskokouksensa perjantaina 12.12. klo 17:30 alkaen Kirjasto 10:n ryhmätyötilassa, Elielinaukio 2 G. Helsinki. Tilaisuus on kaikille avoin ja mikäli joku haluaa etäosallistua, niin se on mahdollista myös. Olemme käyttäneet kokouksissa Google Hangouttia joka on toiminut ihan kohtuullisesti. Kokouskutsu löytyy täältä ja se on luonnostilassa siihen saakka kunnes Tommi lähettää viralliset kutsut sähköpostilla jäsenille.

Sen verran kokouksen sisällöstä, että olennaisia seikkoja ovat sääntöjen muuttuminen siten, että vaihdamme tilikauden ja hallituskauden alkamaan 1.7. ja päättymään 30.6. Syy muutokseen on, että näin se vasta paremmin Wikimedia Foundationin käyttämiä kausia. Toinen iso osa on yhdistyksen strategian läpikäyminen ja tätä saa mielellään kommentoida jo etukäteen.

Ensi vuodelle isoja asioita Wikimedia Suomella on se, että pyrimme edelleen vakiinnuttamaan toimintaa. Se mitä ollaan tekemässä on se, että palkkaamme täysipäiväisen toiminnanjohtajan joka on käytännössä Susanna Ånäsin nykyisen toimen jatko, mutta täysipäiväisenä. Samaan liittyy toimitilojen hakeminen mikä on toistaiseksi täysin avoinna, mutta ollaan esimerkiksi keskusteltu siitä, että mikäli avoimen tiedon yhdistykset ovat hankkimassa yhteisiä tiloja niin voitaisiin olla siinä mukana. Itse toiminnasta, niin tällä hetkellä suht varmoja ensivuoden juttuja on Tommin pitämä wikikurssi koululaisille, Wikimapsin jatkuminen ja paikalliswikien kanssa tehtävä yhteistyö joka olisi esimerkiksi toimijoiden verkottaminen ja teknisen tuen tarjoaminen mediawikin käytössä. Yksi esimerkki siitä mitä voidaan tehdä on se, että tällä hetkellä spämmin kanssa painiskelevat paikalliswikit voisivat käyttää Wikipedian spämmifilttereitä tai Commonsia kuvapankkinaan samaan tapaan kuin mitä se toimii Wikipediassa. --Zache (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 14.35 (EET)

Lukiokurssi muokkaamassa hieman Robotiikka-sivuja

Aion lukiolaisten ATK-tunnilla ke 10.12. muokata Robotiikkaa käsitteleviä sivuja. Sain idean muokkauksen opettamisesta, kun huomasin että tuntimme aiheen sivulla robotti oli (ollut?) paljon helppoa päivitettävää. Tässä tarkempi kuvaus ideasta: Keskustelu:Robotti. Ikassu (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 11.24 (EET)