Ero sivun ”Norjan kielipolitiikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Kveeni |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kv |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Norjan kielipolitiikka''' tarkoittaa [[Norja]]n valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Norjassa on yksi virallinen kieli ([[norjan kieli|norja]]) ja kolme |
'''Norjan kielipolitiikka''' tarkoittaa [[Norja]]n valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Norjassa on yksi virallinen kieli ([[norjan kieli|norja]]) ja kolme vähemmistökieltä ([[saamelaiskielet|saame]], [[Ruijan murteet|kveeni]] ja [[romanin kieli|romani]]). [[Huippuvuoret|Huippuvuorilla]] puhutaan myös [[venäjän kieli|venäjää]] ja [[puolan kieli|puolaa]], mutta niillä ei ole virallista asemaa. |
||
==Norjan kieli== |
==Norjan kieli== |
||
[[kuva:Norwegian_language_preference_by_municipality_time_series.PNG|250px|thumb|oikea|Bokmålin ja nynorskin käyttö norjan kunnissa]] |
[[kuva:Norwegian_language_preference_by_municipality_time_series.PNG|250px|thumb|oikea|Bokmålin ja nynorskin käyttö norjan kunnissa]] |
||
Norja on Norjan puhutuin kieli ja 95% väestöstä käyttää sitä äidinkielenään. Norjan kirjakieli voidaan jakaa kahtia [[bokmål]]iin ja [[nynorsk]]iin, nynorsk perustuu puhekieleen kun taas bokmål on vanha kirjakieli joka syntyi norjalaisen |
Norja on Norjan puhutuin kieli ja 95% väestöstä käyttää sitä äidinkielenään. Norjan kirjakieli voidaan jakaa kahtia [[bokmål]]iin ja [[nynorsk]]iin, nynorsk perustuu puhekieleen kun taas bokmål on vanha kirjakieli joka syntyi norjalaisen eliitin keskuudessa 400 vuotta sitten [[tanskan kieli|tanskan]] ja norjan sekoittuessa. Valtio tunnusti nynorskin vuonna 1885. Nynorskia käytetään maan länsiosien vuonoissa ja 10% norjalaisista käyttää sitä kirjakielenään. Bokmålia käytetään Norjan tiheämmin asutetuilla alueilla, 85-90% käyttää sitä kirjakielenään. Aikoinaan molemmat kielet yritettiin yhdistää luomalla ''samnorsk'', mutta siitä ei koskaan tullut laajasti käytettyä. ''Høgnorsk'' on nynorskin muoto jossa on säilynyt enemmän vanhoja vaikutteita, mutta silläkin on vain vähän käyttäjiä. |
||
==Saamelaiskielet== |
==Saamelaiskielet== |
||
Saamelaiskielillä on Norjassa noin 15 800 puhujaa. Norjan saamelaiskielet ovat [[eteläsaame]], [[luulajansaame]], [[piitimensaame]] ja [[pohjoissaame]]. Norja on määrällisesti eniten saamelaisia ja saamelaiskieliä puhuvia. Saamelaiskielillä on virallinen asema [[Porsanki|Porsangin]], [[Kaarasjoki|Kaarasjoen]], [[Teno]]n, [[Uuniemi|Uuniemen]], [[Koutokeino]]n, [[Kaivuono]]n, [[Tysfjord]]in ja [[Snåsa]]n |
Saamelaiskielillä on Norjassa noin 15 800 puhujaa. Norjan saamelaiskielet ovat [[eteläsaame]], [[luulajansaame]], [[piitimensaame]] ja [[pohjoissaame]]. Norja on määrällisesti eniten saamelaisia ja saamelaiskieliä puhuvia. Saamelaiskielillä on virallinen asema [[Porsanki|Porsangin]], [[Kaarasjoki|Kaarasjoen]], [[Teno]]n, [[Uuniemi|Uuniemen]], [[Koutokeino]]n, [[Kaivuono]]n, [[Tysfjord]]in ja [[Snåsa]]n kunnissa. Koutokeino on saamelaisten tärkeimpiä kulttuurikeskuksia, Snåsa on eteläsaamen tärkein keskus. 1860-luvulta eteenpäin saamelaiskielten puhujiin kohdistettiin norjalaistamistoimia ja kielet alkoivat elpyä vasta 1970-luvulla. |
||
==Kveeni== |
==Kveeni== |
||
[[Ruijan murteet|Kveeni]]ä eli ''ruijan murteita'' puhuvat [[kveenit]] [[Tromssan lääni| |
[[Ruijan murteet|Kveeni]]ä eli ''ruijan murteita'' puhuvat [[kveenit]] [[Tromssan lääni|Tromssan]]- ja [[Finnmarkin lääni|Finnmarkin]] lääneissä. Kielellä on Norjassa noin 6500 puhujaa<ref>http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fkv</ref>. Kuten saamelaiskielienkin puhujiin, myös kveeneihin kohdistettiin norjalaistamistoimia. Samoin kuin saame, kieli alkoi elpyä 1970-luvulla ja vuodesta 2006 lähtien kieltä on voinut opiskella [[Tromssan yliopisto]]ssa. Kveeni on virallinen kieli [[Porsanki|Porsangissa]]. |
||
==Romanin kieli== |
==Romanin kieli== |
||
Versio 4. joulukuuta 2014 kello 00.02
Norjan kielipolitiikka tarkoittaa Norjan valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Norjassa on yksi virallinen kieli (norja) ja kolme vähemmistökieltä (saame, kveeni ja romani). Huippuvuorilla puhutaan myös venäjää ja puolaa, mutta niillä ei ole virallista asemaa.
Norjan kieli
Norja on Norjan puhutuin kieli ja 95% väestöstä käyttää sitä äidinkielenään. Norjan kirjakieli voidaan jakaa kahtia bokmåliin ja nynorskiin, nynorsk perustuu puhekieleen kun taas bokmål on vanha kirjakieli joka syntyi norjalaisen eliitin keskuudessa 400 vuotta sitten tanskan ja norjan sekoittuessa. Valtio tunnusti nynorskin vuonna 1885. Nynorskia käytetään maan länsiosien vuonoissa ja 10% norjalaisista käyttää sitä kirjakielenään. Bokmålia käytetään Norjan tiheämmin asutetuilla alueilla, 85-90% käyttää sitä kirjakielenään. Aikoinaan molemmat kielet yritettiin yhdistää luomalla samnorsk, mutta siitä ei koskaan tullut laajasti käytettyä. Høgnorsk on nynorskin muoto jossa on säilynyt enemmän vanhoja vaikutteita, mutta silläkin on vain vähän käyttäjiä.
Saamelaiskielet
Saamelaiskielillä on Norjassa noin 15 800 puhujaa. Norjan saamelaiskielet ovat eteläsaame, luulajansaame, piitimensaame ja pohjoissaame. Norja on määrällisesti eniten saamelaisia ja saamelaiskieliä puhuvia. Saamelaiskielillä on virallinen asema Porsangin, Kaarasjoen, Tenon, Uuniemen, Koutokeinon, Kaivuonon, Tysfjordin ja Snåsan kunnissa. Koutokeino on saamelaisten tärkeimpiä kulttuurikeskuksia, Snåsa on eteläsaamen tärkein keskus. 1860-luvulta eteenpäin saamelaiskielten puhujiin kohdistettiin norjalaistamistoimia ja kielet alkoivat elpyä vasta 1970-luvulla.
Kveeni
Kveeniä eli ruijan murteita puhuvat kveenit Tromssan- ja Finnmarkin lääneissä. Kielellä on Norjassa noin 6500 puhujaa[1]. Kuten saamelaiskielienkin puhujiin, myös kveeneihin kohdistettiin norjalaistamistoimia. Samoin kuin saame, kieli alkoi elpyä 1970-luvulla ja vuodesta 2006 lähtien kieltä on voinut opiskella Tromssan yliopistossa. Kveeni on virallinen kieli Porsangissa.
Romanin kieli
Romanin kielellä on noin 6500 puhujaa Norjassa ja se jakautuu neljään murteeseen, tavringerin, vlaxin, skandiromaanin ja rodin murteisiin. Rodi on muodostunut norjan kielestä jossa on suuri määrä lainasanoja romanin kielestä[2]. Romanit eivät ole keskittyneet mihinkään osaan maata vaan ovat hajautuneet ympäri sitä, lähinnä suuriin asutuskeskuksiin.