Ero sivun ”Kommunistilait” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muutosta koossa ,  5 vuotta sitten
p
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
p (Suomen Kommunistinen Puolue)
p (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue)
Kommunistilakien käsittelyä varten eduskunta kutsuttiin koolle heinä­kuun alussa, mikä on Suomessa ollut täysin poikkeuksellista.<ref name=Sarjala /> Laki­esitykset antanut [[Kallion III hallitus]] oli jo sitä ennen lakkauttanut eräitä kommunistisia lehtiä. Tässä asiassa sai edus­kunnalta luottamus­lauseen, mutta päätti kuitenkin erota, ja jo 4. heinäkuuta 1930 sen tilalle nimitettiin [[Svinhufvudin II hallitus]].<ref name=UusiTieto>{{kirjaviite | Nimeke = Uusi tietosanakirja, 19. osa (SPE-SUO) | Sivu = 892 | Luku = Suomi, historia | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1967}}</ref><ref name=Kronikka>{{kirjaviite | Nimeke = Vuosisatamme kronikka | Sivu = 410–411 | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 951-20-2893-X}}</ref> Muutamaa päivää myöhemmin Lapuanliike järjesti [[talonpoikaismarssi]]n.<ref name=UusiTieto />
 
[[Suomen sosialidemokraattinenSosialidemokraattinen puoluePuolue|Sosialidemokraatit]] vastustivat lakeja, koska oli epäilyksiä, että niillä pyrittäisiin rajoittamaan kaikkea vasemmistolaista toimintaa. Alku­peräisten kommunistilakien ohella seuraavina vuosina säädettiinkin koko joukko lakeja, jolla pyrittiin estämään vasemmiston vaalimenestystä ja julkista esiintymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heikniemi.net/kirj/jur/yleinen/suohi.html | Nimeke =Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet| Tekijä =Jouni Heikniemi| Julkaisija = 14.2.2009}}</ref>
 
Koska valtio­päivä­järjestys oli [[perustuslaki]], sen muutos oli säädettävä perustus­lain säätämis­järjestyksessä. Täten se oli joko hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään seuraavien vaalien jälkeisiin ensimmäisiin valtio­päiviin saakka tai julistettava kiireelliseksi päätöksellä, jota kannatti vähintään viisi kuudes­osaa annetuista äänistä. Samoin oli laita tasavallan suojelulain, koska se sisälsi selvästi poikkeuksia [[vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]] säännöksistä. Muut esitetyt lait sen sijaan katsottiin voitavan säätää tavallisessa lain­säätämis­järjestyksessä.<ref name=HE /> Silloisen valtio­päivä­järjestyksen mukaan kuitenkin tavallisetkin lait voitiin [[lepäämäänjättämissäännöstö|jättää lepäämään]], mikäli eduskunta hyväksyttyään lain päätti niin päätöksellä, jota kannatti vähintään kolmas­osa annetuista äänistä.
21 256

muokkausta

Navigointivalikko