Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuva
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Kuitia 1 AB.jpg|thumb|right|300 px|Kuitian kartano, etualalla kivinen kartanolinna.]]
[[Kuva:Kuitia 1 AB.jpg|thumb|right|300 px|Kuitian kartano, etualalla kivinen kartanolinna.]]
[[File:Kuitian kartano.jpg|thumb|Kuitian kartanon päärakennus vuonna 1911]]
[[File:Kuitian kartano.jpg|thumb|Kuitian kartanon päärakennus vuonna 1911.]]
'''Kuitia''' ({{k-sv|Qvidja}}) on [[keskiaika]]inen [[kartano]] [[Parainen|Paraisilla]].
'''Kuitia''' ({{k-sv|Qvidja}}) on 1400-luvulla rakennettu [[kartano]] [[Parainen|Paraisilla]].


Paraisten kaupungin [[Lemlahti (Parainen)|Lemlahden]] saaren pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim [[Fleming-suku|Fleming]] oletettavasti 1480–luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400–luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli [[Maunu II Tavast]], [[Turku|Turun]] [[piispa]]. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartano veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn]]in tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.
Paraisten kaupungin [[Lemlahti (Parainen)|Lemlahden]] saaren pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos [[Joachim Fleming]] oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa [[Maunu Tavast]]. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartano veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn]]in tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.


Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 m merestä, Pito sundista. Keskiajalla [[meri]] lainehti lähellä kartanoa, sillä lähimmät rantapellot ovat vain alle 10 m korkeammalla nykyistä merenpintaa. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin [[juutit]] purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös [[puolustus|puolustuksellinen]] tarkoitus. Aivan lähellä on korkea [[vuori]], meren puolelta jyrkkärinteinen Råbäckbergen, joka on saattanut olla muinainen [[linnavuori]].
Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 metriä merestä, Pito sundista. Keskiajalla meri lainehti lähellä kartanoa, sillä lähimmät rantapellot ovat alle kymmenen metriä korkeammalla kuin nykyinen merenpinta. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin [[juutit]] purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös [[puolustus|puolustuksellinen]] tarkoitus. Aivan lähellä on korkea vuori, meren puolelta jyrkkärinteinen Råbäckbergen, joka on saattanut olla muinainen [[linnavuori]].


Kuitia on rakennettu luonnonkivistä [[muuraus|muuraamalla]]. [[Tiili]]ä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä [[kellari]][[holvi|holveihin]]. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, [[amiraali]] ja [[valtaneuvos]] [[Erik Fleming]].
Kuitia on rakennettu luonnonkivistä [[muuraus|muuraamalla]]. [[Tiili]]ä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos [[Erik Fleming]].


Kivilinna oli alkuaan osa nelikulmaista [[umpipiha]]a, jonka muut rakennukset olivat puurakenteisia{{Lähde}} ja perustettu muurattujen holvikellarien päälle. Tietoa keskiaikaisesta asusta ei kuitenkaan ole olemassa. Suomessa tunnetaan esimerkkejä joissa kivisen keskiaikaisen rakennuksen tuhuoduttua rakennetaan raunioista raivaamaalla saadun perustuksen päälle puinen rakennus jonain myöhempänä ajanjaksona. Sellaista keskiaikaista rakennustyyppiä, jossa mittavan muuratun kellarin päälle rakennetaan puinen rakennus ei tunneta Suomesta tai lähialueilta. Tilan "nykyinen", kivilinnan lähellä sijaitseva, päärakennus on rakennettu 1700– ja 1800–luvuilla. Kartano on edelleen asuttuna, ja on ollut af Heurlin -suvun omistuksessa pian puolitoista vuosisataa.
<!-- Piilotettu, koska ristiriitainen, lähteetön ja osittain ehkä ohi aiheen. Kivilinna oli alkuaan osa nelikulmaista [[umpipiha]]a, jonka muut rakennukset olivat puurakenteisia{{Lähde}} ja perustettu muurattujen holvikellarien päälle. Tietoa keskiaikaisesta asusta ei kuitenkaan ole olemassa. Suomessa tunnetaan tapauksia, joissa kivisen keskiaikaisen rakennuksen tuhouduttua on rakennettu raunioista raivaamalla saadun perustuksen päälle puinen rakennus jonain myöhempänä ajanjaksona. Sellaista keskiaikaista rakennustyyppiä, jossa mittavan muuratun kellarin päälle rakennetaan puinen rakennus ei tunneta Suomesta tai lähialueilta. -->Tilan uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva päärakennus, on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Kartano on edelleen asuttuna, ja on ollut [[af Heurlin]] -suvun omistuksessa 1800-luvulta lähtien.


Vuonna 2009 [[Museovirasto]] määrittteli Kuitian kartanolinnan [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=113|nimi=Kuitian kartanolinna}}</ref>
Vuonna 2009 [[Museovirasto]] määritteli Kuitian kartanolinnan [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=113|nimi=Kuitian kartanolinna}}</ref>


Vuonna [[1951]] valmistuneen seikkailuelokuvan ''[[Sadan miekan mies]]'' ulkokuvaukset suoritettiin Kuitian kartanon ympäristössä.
Vuonna 1951 ilmestyneen seikkailuelokuvan ''[[Sadan miekan mies]]'' ulkokuvaukset kuvattiin Kuitian kartanon ympäristössä.


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 21: Rivi 21:
* [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&net%5finit=%3dF&-max=100&-recid=32928&-find= Kansallisbiografia]
* [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&net%5finit=%3dF&-max=100&-recid=32928&-find= Kansallisbiografia]
* Dahl, Kaj & Gardberg, C. J. 2005: Suomen kartanoita. Otava, Keuruu.
* Dahl, Kaj & Gardberg, C. J. 2005: Suomen kartanoita. Otava, Keuruu.

===Viitteet===
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{viitteet}}

Versio 21. marraskuuta 2014 kello 23.27

Kuitian kartano, etualalla kivinen kartanolinna.
Kuitian kartanon päärakennus vuonna 1911.

Kuitia (ruots. Qvidja) on 1400-luvulla rakennettu kartano Paraisilla.

Paraisten kaupungin Lemlahden saaren pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim Fleming oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa Maunu Tavast. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartano veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön Klaus Lydekenpoika Djäknin tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.

Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 metriä merestä, Pito sundista. Keskiajalla meri lainehti lähellä kartanoa, sillä lähimmät rantapellot ovat alle kymmenen metriä korkeammalla kuin nykyinen merenpinta. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin juutit purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös puolustuksellinen tarkoitus. Aivan lähellä on korkea vuori, meren puolelta jyrkkärinteinen Råbäckbergen, joka on saattanut olla muinainen linnavuori.

Kuitia on rakennettu luonnonkivistä muuraamalla. Tiiliä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming.

Tilan uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva päärakennus, on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Kartano on edelleen asuttuna, ja on ollut af Heurlin -suvun omistuksessa 1800-luvulta lähtien.

Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Kuitian kartanolinnan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1]

Vuonna 1951 ilmestyneen seikkailuelokuvan Sadan miekan mies ulkokuvaukset kuvattiin Kuitian kartanon ympäristössä.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kuitian kartanolinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuitia&oldid=14462734”