Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
20 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(kuva)
[[Kuva:Kuitia 1 AB.jpg|thumb|right|300 px|Kuitian kartano, etualalla kivinen kartanolinna.]]
[[File:Kuitian kartano.jpg|thumb|Kuitian kartanon päärakennus vuonna 1911.]]
'''Kuitia''' ({{k-sv|Qvidja}}) on [[keskiaika]]inen1400-luvulla rakennettu [[kartano]] [[Parainen|Paraisilla]].
 
Paraisten kaupungin [[Lemlahti (Parainen)|Lemlahden]] saaren pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos [[Joachim [[Fleming-suku|Fleming]] oletettavasti 1480–luvulla1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400–luvun1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa [[Maunu II Tavast]], [[Turku|Turun]] [[piispa]]. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartano veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn]]in tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.
 
Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 mmetriä merestä, Pito sundista. Keskiajalla [[meri]] lainehti lähellä kartanoa, sillä lähimmät rantapellot ovat vain alle 10kymmenen mmetriä korkeammalla nykyistäkuin merenpintaa.nykyinen merenpinta. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin [[juutit]] purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös [[puolustus|puolustuksellinen]] tarkoitus. Aivan lähellä on korkea [[vuori]], meren puolelta jyrkkärinteinen Råbäckbergen, joka on saattanut olla muinainen [[linnavuori]].
 
Kuitia on rakennettu luonnonkivistä [[muuraus|muuraamalla]]. [[Tiili]]ä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä [[kellari]][[holvi|holveihin]]kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, [[amiraali]] ja [[valtaneuvos]] [[Erik Fleming]].
 
<!-- Piilotettu, koska ristiriitainen, lähteetön ja osittain ehkä ohi aiheen. Kivilinna oli alkuaan osa nelikulmaista [[umpipiha]]a, jonka muut rakennukset olivat puurakenteisia{{Lähde}} ja perustettu muurattujen holvikellarien päälle. Tietoa keskiaikaisesta asusta ei kuitenkaan ole olemassa. Suomessa tunnetaan esimerkkejätapauksia, joissa kivisen keskiaikaisen rakennuksen tuhuoduttuatuhouduttua rakennetaanon rakennettu raunioista raivaamaallaraivaamalla saadun perustuksen päälle puinen rakennus jonain myöhempänä ajanjaksona. Sellaista keskiaikaista rakennustyyppiä, jossa mittavan muuratun kellarin päälle rakennetaan puinen rakennus ei tunneta Suomesta tai lähialueilta. -->Tilan "nykyinen"uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva, päärakennus, on rakennettu 1700–1700- ja 1800–luvuilla1800-luvuilla. Kartano on edelleen asuttuna, ja on ollut [[af Heurlin]] -suvun omistuksessa pian puolitoista1800-luvulta vuosisataalähtien.
 
Vuonna 2009 [[Museovirasto]] määritttelimääritteli Kuitian kartanolinnan [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=113|nimi=Kuitian kartanolinna}}</ref>
 
Vuonna [[1951]] valmistuneenilmestyneen seikkailuelokuvan ''[[Sadan miekan mies]]'' ulkokuvaukset suoritettiinkuvattiin Kuitian kartanon ympäristössä.
 
==Katso myös==
* [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&net%5finit=%3dF&-max=100&-recid=32928&-find= Kansallisbiografia]
* Dahl, Kaj & Gardberg, C. J. 2005: Suomen kartanoita. Otava, Keuruu.
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
17 619

muokkausta

Navigointivalikko