Ero sivun ”Tyydyttynyt rasvahappo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Terveysvaikutukset: lauseiden ryhmittelyä ja viitteiden järjestelyä
tehdään saantisuosituksille oma osio ja siirretään Fogelholmin suositukset sinne; päivitetään samalla suosituslinkki; tiivistystä
Rivi 43: Rivi 43:
|}
|}


==Saanti==
==Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti==
Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23&nbsp;[[gramma|g]]/vrk ja miehet 32&nbsp;[[gramma|g]]/vrk eli energiasta naiset 12&nbsp;E% ja miehet 13&nbsp;E%. Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>


==Saantisuositukset==
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla tyydyttyneiden rasvahappojen ja [[Transrasvahappo|transrasvahappojen]] yhteenlaskettu osuus energiansaannista tulisi olla korkeintaan noin 10&nbsp;E%.
⚫
Suomalaisten [[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuositusten]] 2014 mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia.<ref>[http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, s. 26.]</ref> Suomalaisten ravitsemussuositusten laatijan, ravitsemustieteen professorin [[Mikael Fogelholm]]in mukaan vaikka tyydyttyneellä rasvalla ei olekaan itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla on hyödyllistä, sillä kala- ja kasvirasvoja sisältävä ruokavalio pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.<ref name="miksi-yha">{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset | Nimeke = Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset| Tekijä = | Ajankohta =2.11.2011 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 3.9.2012 }}</ref> Sen sijaan valkoisen viljan ja sokerin korvaaminen tyydyttyneellä rasvalla voi olla terveellistä.<ref name="5-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-1288719235691.html | Nimeke = 5:2-dieetin isä katuu: "Olin väärässä" | Tekijä = Ina Kauppinen| Ajankohta =28.7.2014 | Julkaisija =Ilta-Sanomat | Viitattu = 21.11.2014 }}</ref>
<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon.|
Osoite = http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf |Ajankohta = 2005| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta|
Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23&nbsp;[[gramma|g]]/vrk ja miehet 32&nbsp;[[gramma|g]]/vrk eli energiasta naiset 12&nbsp;E% ja miehet 13&nbsp;E%. Saanti on suosituksiin verrattuna liian runsasta.
Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista.
<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 10.10.2008
}}</ref>


==Terveysvaikutukset==
==Terveysvaikutukset==
===Tutkimuksia tyydyttyneestä rasvasta===
===Tutkimuksia tyydyttyneestä rasvasta===
⚫
Tyydyttyneen rasvan on uskottu vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen, ja sen käyttöä on siksi [[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuosituksissa]] suositeltu vältettävän. Ruoka-aineiden ja sydäntautiriskin arvioinnissa on kuitenkin oleellista huomioida, mitä tyydyttyneen rasvan sijaan syödään.<ref name="sciencemag-fix" /> Tyydyttyneen rasvan korvaaminen hiilihydraateilla ei tutkimusten mukaan vähennä sydänsairausriskiä, mutta sen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvoilla vähentää useiden tutkimusten mukaan riskiä.<ref name="jakobsen" /> [[Transrasva]]n saanti puolestaan lisää sydänsairausriskiä.<ref name="suom lääkäril">{{Lehtiviite | Tekijä = Laatikainen, Reijo | Otsikko =Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita | Julkaisu =Suomen Lääkärilehti | Ajankohta =2012 | Vuosikerta =67 | Numero =13 | Sivut =1070–1073 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Lääkäriliitto | Selite= | Tunniste= | Lopetusmerkki =? }}</ref><ref name="oconnor" />
Tyydyttyneen rasvan on uskottu vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen, ja sen käyttöä on siksi [[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuosituksissa]] suositeltu vältettävän.

⚫
Ruoka-aineiden ja sydäntautiriskin arvioinnissa on kuitenkin oleellista huomioida, mitä tyydyttyneen rasvan sijaan syödään.<ref name="sciencemag-fix" /> Tyydyttyneen rasvan korvaaminen hiilihydraateilla ei tutkimusten mukaan vähennä sydänsairausriskiä, mutta sen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvoilla vähentää useiden tutkimusten mukaan riskiä.<ref name="jakobsen" /> [[Transrasva]]n saanti puolestaan lisää sydänsairausriskiä.<ref name="suom lääkäril">{{Lehtiviite | Tekijä = Laatikainen, Reijo | Otsikko =Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita | Julkaisu =Suomen Lääkärilehti | Ajankohta =2012 | Vuosikerta =67 | Numero =13 | Sivut =1070–1073 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Lääkäriliitto | Selite= | Tunniste= | Lopetusmerkki =? }}</ref><ref name="oconnor" />


Vuonna 2009 ja 2010 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta [[Sydäntauti|sydän- ja verisuonitautien]] ilmaantuvuuteen.<ref name="mente">Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19364995 A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease.] Arch Intern Med 2009;169:659–69.</ref><ref>Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=Meta-analysis%20of%20prospective%20cohort%20studies%20evaluating%20the%20association%20of%20saturated%20fat%20with%20cardiovascular%20disease. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease.] Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542</ref> Vuonna 2009, 2010 ja 2011 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla kuitenkin vähensi sydän- ja verisuonitautitapahtumia.<ref name="jakobsen">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351774</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21735388</ref>
Vuonna 2009 ja 2010 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta [[Sydäntauti|sydän- ja verisuonitautien]] ilmaantuvuuteen.<ref name="mente">Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19364995 A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease.] Arch Intern Med 2009;169:659–69.</ref><ref>Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=Meta-analysis%20of%20prospective%20cohort%20studies%20evaluating%20the%20association%20of%20saturated%20fat%20with%20cardiovascular%20disease. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease.] Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542</ref> Vuonna 2009, 2010 ja 2011 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla kuitenkin vähensi sydän- ja verisuonitautitapahtumia.<ref name="jakobsen">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351774</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21735388</ref>


Britannian sydänsäätiön laatiman, vuonna 2014 Annals of Internal Medicine -julkaisussa julkaistun laajan meta-analyysin (joka sisälsi 72 erillistä tutkimusta ja yli puoli miljoonaa koehenkilöä) mukaan tyydyttynyttä rasvaa runsaasti nauttivilla ihmisillä ei sydänsairauksia esiinny tavallista enemmän.<ref name="oconnor">{{Verkkoviite | Osoite = http://well.blogs.nytimes.com/2014/03/17/study-questions-fat-and-heart-disease-link/?_php=true&_type=blogs&_php=true&_type=blogs&_r=1& | Nimeke =Study Questions Fat and Heart Disease Link | Tekijä =Anahad O'Connor | Ajankohta =17.3.2014 | Julkaisija =The New York Times International | Viitattu = 18.3.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/terveys/Brittitutkijat+Pehme%C3%A4t+rasvat+eiv%C3%A4t+est%C3%A4+syd%C3%A4ntautia/a1395115080050 | Nimeke =Brittitutkijat: Pehmeät rasvat eivät estä sydäntautia | Tekijä = | Ajankohta =18.3.2014 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Viitattu = 18.3.2014 }}</ref> Myöskään tyydyttymättömien rasvojen käyttäminen ei katsauksen perusteella näyttänyt vähentävän sydänsairauksien riskiä, mutta jotkut tutkijat ovat asettaneet tämän johtopäätöksen kyseenalaiseksi aikaisempien katsausten tulosten ja tutkimuksen virheiden perusteella.<ref name="sciencemag-fix">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.sciencemag.org/health/2014/03/scientists-fix-errors-controversial-paper-about-saturated-fats | Nimeke =Scientists Fix Errors in Controversial Paper About Saturated Fats | Tekijä =Kai Kupferschmidt | Ajankohta =24.3.2014 | Julkaisija = American Association for the Advancement of Science | Viitattu = 28.3.2014 }}</ref>
Britannian sydänsäätiön laatiman, vuonna 2014 Annals of Internal Medicine -julkaisussa julkaistun laajan meta-analyysin (joka sisälsi 72 erillistä tutkimusta ja yli puoli miljoonaa koehenkilöä) mukaan tyydyttynyttä rasvaa runsaasti nauttivilla ihmisillä ei sydänsairauksia esiinny tavallista enemmän.<ref name="oconnor">{{Verkkoviite | Osoite = http://well.blogs.nytimes.com/2014/03/17/study-questions-fat-and-heart-disease-link/?_php=true&_type=blogs&_php=true&_type=blogs&_r=1& | Nimeke =Study Questions Fat and Heart Disease Link | Tekijä =Anahad O'Connor | Ajankohta =17.3.2014 | Julkaisija =The New York Times International | Viitattu = 18.3.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/terveys/Brittitutkijat+Pehme%C3%A4t+rasvat+eiv%C3%A4t+est%C3%A4+syd%C3%A4ntautia/a1395115080050 | Nimeke =Brittitutkijat: Pehmeät rasvat eivät estä sydäntautia | Tekijä = | Ajankohta =18.3.2014 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Viitattu = 18.3.2014 }}</ref> Myöskään tyydyttymättömien rasvojen käyttäminen ei katsauksen perusteella näyttänyt vähentävän sydänsairauksien riskiä, mutta jotkut tutkijat ovat asettaneet tämän johtopäätöksen kyseenalaiseksi aikaisempien katsausten tulosten ja tutkimuksen virheiden perusteella.<ref name="sciencemag-fix">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.sciencemag.org/health/2014/03/scientists-fix-errors-controversial-paper-about-saturated-fats | Nimeke =Scientists Fix Errors in Controversial Paper About Saturated Fats | Tekijä =Kai Kupferschmidt | Ajankohta =24.3.2014 | Julkaisija = American Association for the Advancement of Science | Viitattu = 28.3.2014 }}</ref>

⚫
Ravitsemustieteen professori [[Mikael Fogelholm]]in mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset | Nimeke = Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset| Tekijä = | Ajankohta =2.11.2011 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 3.9.2012 }}</ref>


Ruokavalion rasvojen laadulla on havaittu olevan yhteys aivoterveyteen. Itä-Suomen yliopiston Marjo Eskelisen väitöstutkimuksen (2014) mukaan runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä.<ref>Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1394-4/ Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220</ref>
Ruokavalion rasvojen laadulla on havaittu olevan yhteys aivoterveyteen. Itä-Suomen yliopiston Marjo Eskelisen väitöstutkimuksen (2014) mukaan runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä.<ref>Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1394-4/ Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220</ref>

Versio 21. marraskuuta 2014 kello 11.59

Ruokien rasvat
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Katso myös

Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä ja transrasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.

Tyydyttyneitä rasvahappoja

Pääartikkeli: Luettelo tyydyttyneistä rasvahapoista
  • voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
  • kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
  • kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
  • kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
  • lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
  • myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
  • palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
  • steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
  • arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
  • beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
  • lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5

Tyydyttyneet rasvahapot ruoassa

Lihan rasvahapoista tyydyttyneitä rasvoja on 50 prosentin molemmin puolin: esimerkiksi sianlihassa keskimäärin 6 grammaa 15 grammasta[1] ja naudanlihassa 4 grammaa 7 grammasta 100 lihagrammaa kohti.[2] Täysmaidossa tyydyttynyttä rasvaa on noin 2 grammaa 3 grammasta rasvaa 100 grammassa maitoa.[3]

Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain:

Tyydyttyneiden rasvahappojen suhteellisia osuuksia kokonaisrasvamäärästä[4]
Ruoka lauriinihappo myristiinihappo palmitiinihappo steariinihappo
Kookosöljy 47% 18% 9% 3%
Voi 3% 11% 29% 13%
Jauheliha 0% 4% 26% 15%
Tumma suklaa 0% 1% 34% 43%
Lohi 0% 1% 29% 3%
Kananmuna 0% 0.3% 27% 10%
Cashew-pähkinä 2% 1% 10% 7%
Soijaöljy 0% 0% 11% 4%

Saanti

Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23 g/vrk ja miehet 32 g/vrk eli energiasta naiset 12 E% ja miehet 13 E%. Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista.[5]

Saantisuositukset

Suomalaisten ravitsemussuositusten 2014 mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia.[6] Suomalaisten ravitsemussuositusten laatijan, ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan vaikka tyydyttyneellä rasvalla ei olekaan itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla on hyödyllistä, sillä kala- ja kasvirasvoja sisältävä ruokavalio pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.[7] Sen sijaan valkoisen viljan ja sokerin korvaaminen tyydyttyneellä rasvalla voi olla terveellistä.[8]

Terveysvaikutukset

Tutkimuksia tyydyttyneestä rasvasta

Tyydyttyneen rasvan on uskottu vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen, ja sen käyttöä on siksi ravitsemussuosituksissa suositeltu vältettävän. Ruoka-aineiden ja sydäntautiriskin arvioinnissa on kuitenkin oleellista huomioida, mitä tyydyttyneen rasvan sijaan syödään.[9] Tyydyttyneen rasvan korvaaminen hiilihydraateilla ei tutkimusten mukaan vähennä sydänsairausriskiä, mutta sen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvoilla vähentää useiden tutkimusten mukaan riskiä.[10] Transrasvan saanti puolestaan lisää sydänsairausriskiä.[11][12]

Vuonna 2009 ja 2010 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen.[13][14][15] Vuonna 2009, 2010 ja 2011 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla kuitenkin vähensi sydän- ja verisuonitautitapahtumia.[10][16][17]

Britannian sydänsäätiön laatiman, vuonna 2014 Annals of Internal Medicine -julkaisussa julkaistun laajan meta-analyysin (joka sisälsi 72 erillistä tutkimusta ja yli puoli miljoonaa koehenkilöä) mukaan tyydyttynyttä rasvaa runsaasti nauttivilla ihmisillä ei sydänsairauksia esiinny tavallista enemmän.[12][18] Myöskään tyydyttymättömien rasvojen käyttäminen ei katsauksen perusteella näyttänyt vähentävän sydänsairauksien riskiä, mutta jotkut tutkijat ovat asettaneet tämän johtopäätöksen kyseenalaiseksi aikaisempien katsausten tulosten ja tutkimuksen virheiden perusteella.[9]

Ruokavalion rasvojen laadulla on havaittu olevan yhteys aivoterveyteen. Itä-Suomen yliopiston Marjo Eskelisen väitöstutkimuksen (2014) mukaan runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä.[19]

Tutkimuksia maitorasvasta

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan korkea maitorasvan tyydyttyneen rasvan saanti on yhteydessä vähentyneeseen sydäntautiriskiin, mutta korkea lihan tyydyttyneen rasvan saanti kasvaneeseen sydäntautiriskiin. Kasveista ja voista saadun tyydyttyneen rasvan saannilla ei havaittu yhteyttä sydäntautiriskiin.[20]

Tutkimus viittaa siihen, että maitorasvan vaikutus terveyteen riippuu lehmän syömän ravinnon laadusta: laiduntavan ja tuoretta ruohoa syövän lehmän maidossa on konjugoitua linolihappoa, joka saattaa kumota kovien rasvojen haitallisen terveysvaikutuksen.[21]

Vaikutus kolesteroliin

Tyydyttyneillä rasvahapoilla on keskenään erilaisia vaikutuksia veren kolesteroliin.

Tyydyttyneiden rasvahappojen vaikutuksia veren kolesteroliin[22]
Rasvahappo vaikutus
Lauriinihappo kohottaa HDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia
Steariinihappo ei vaikutusta
Palmitiinihappo mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia
Myristiinihappo kohottaa LDL-kolesterolia
Voihappo ei vaikutusta
Kapryylihappo ei vaikutusta
Kapriinihappo ei vaikutusta
Beheenihappo kohottaa kokonaiskolesterolia

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Sianliha keskiarvo Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  2. ↑ Naudanliha keskiarvo Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  3. ↑ Täysmaito, rasvaa 3,5 %, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  4. ↑ USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
  5. ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  6. ↑ Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, s. 26.
  7. ↑ Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset 2.11.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.9.2012.
  8. ↑ Ina Kauppinen: 5:2-dieetin isä katuu: "Olin väärässä" 28.7.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 21.11.2014.
  9. ↑ a b Kai Kupferschmidt: Scientists Fix Errors in Controversial Paper About Saturated Fats 24.3.2014. American Association for the Advancement of Science. Viitattu 28.3.2014.
  10. ↑ a b http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817
  11. ↑ Laatikainen, Reijo: Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? Suomen Lääkärilehti, 2012, 67. vsk, nro 13, s. 1070–1073. Suomen Lääkäriliitto.
  12. ↑ a b Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  13. ↑ Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169:659–69.
  14. ↑ Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.
  15. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542
  16. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351774
  17. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21735388
  18. ↑ Brittitutkijat: Pehmeät rasvat eivät estä sydäntautia 18.3.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 18.3.2014.
  19. ↑ Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1394-4/ Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220
  20. ↑ de Oliveira Otto MC, Mozaffarian D, Kromhout D, Bertoni AG, Sibley CT, Jacobs DR Jr, Nettleton JA: Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis. 8/2012. PubMed. Viitattu 22.9.2012.
  21. ↑ Kaikki maidon rasvat eivät ehkä olekaan vaaraksi Yle.fi. Viitattu 23.6.2010.
  22. ↑ Sundqvist, Christer: PaRas ruokavalio. Atar, 2011. ISBN 9789529969791.

Aiheesta muualla


Rasvahapot
Tyydyttyneet

Etikkahappo (C2) · Propionihappo (C3) · Voihappo (C4) · Valeriaanahappo (C5) · Kapronihappo (C6) · Enantyylihappo (C7) · Kapryylihappo (C8) · Pelargonihappo (C9) · Kapriinihappo (C10) · Hendekaanihappo (C11) · Lauriinihappo (C12) · Tridekyylihappo (C13) · Myristiinihappo (C14) · Pentadekyylihappo (C15) · Palmitiinihappo (C16) · Margariinihappo (C17) · Steariinihappo (C18) · Nonadekyylihappo (C19) · Arakidihappo (C20) · Heneikosyylihappo (C21) · Beheenihappo (C22) · Trikosyylihappo (C23) · Lignoseriinihappo (C24) · Pentakosyylihappo (C25) · Keroottihappo (C26) · Heptakosyylihappo (C27) · Montaanihappo (C28) · Nonakosyylihappo (C29) · Melissiinihappo (C30) · Henatriakontyylihappo (C31) · Lakkerihappo (C32) · Psylliinihappo (C33) · Geddiinihappo (C34) · Keromuovihappo (C35) · Heksatriakontyylihappo (C36)

Omega-1

Undekyleenihappo (11:1)

Omega-3

Alfalinoleenihappo (18:3) · Rumeleenihappo (18:3) · Parinaarihappo (18:4) · Stearidonihappo (18:4) · Eikosapentaeenihappo (20:5) · Dokosaheksaeenihappo (22:6)

Omega-5

Myristoleiinihappo (14:1) · Granaattiomenahappo (18:3) · Trumpettipuuhappo (18:3)

Omega-6

Linolihappo (18:2) · γ-linoleenihappo (18:3) · Kehäkukkahappo (18:3) · Pinoleenihappo (18:3) · Dihomo-γ-linoleenihappo (20:3) · Podokarpiinihappo (20:3) · Arakidonihappo (20:4) · Dokosatetraeenihappo (22:4)

Omega-7

Palmitoleiinihappo (16:1) · Vakseenihappo (trans-18:1) · Rumeenihappo (18:2) · Paulliinihappo (20:1)

Omega-9

Oleiinihappo (18:1) · Elaidiinihappo (trans-18:1) · Eikoseenihappo (20:1) · Erukahappo (22:1) · Nervonihappo (24:1) · Meadin happo (20:3)

Omega-12

Petroseliinihappo (18:1)

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyydyttynyt_rasvahappo&oldid=14461360”