Ero sivun ”Ammattiliitto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Historia: linkin fix
fix, viitteitä
Rivi 1: Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{lähteetön}}
{{Sosialismi}}'''Ammattiliitto''' (myös '''ammattijärjestö''') on [[ammattiyhdistysliike|ammattiyhdistysliikkeen]] puitteissa toimiva [[järjestö]], joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja.
{{Sosialismi}}'''Ammattiliitto''' (myös '''ammattijärjestö''') on [[ammattiyhdistysliike|ammattiyhdistysliikkeen]] puitteissa toimiva [[Järjestö (Suomi)|järjestö]], joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja.


Ammattiliiton muodostavat yleensä saman ammattialan (esimerkiksi sairaanhoitajat) tai toimialan (esimerkiksi lasitehtaan työntekijät) henkilöt tai saman koulutuksen (esimerkiksi insinöörit) saaneet henkilöt. Ammattiliitto muodostuu työntekijöiden muodostamista [[ammattiosasto]]ista tai ammattiyhdistyksistä.
Ammattiliiton muodostavat yleensä saman ammattialan (esimerkiksi sairaanhoitajat) tai toimialan (esimerkiksi lasitehtaan työntekijät) henkilöt tai saman koulutuksen (esimerkiksi insinöörit) saaneet henkilöt. Ammattiliitto muodostuu työntekijöiden muodostamista [[ammattiosasto]]ista tai -yhdistyksistä.


Ammattiliitot neuvottelevat [[työehtosopimus|työehtosopimuksia]] työnantajapuolen kanssa.
Ammattiliitot neuvottelevat [[työehtosopimus|työehtosopimuksia]] työnantajapuolen kanssa.


== Historia ==
== Historia ==
⚫
Ensimmäiset modernit ammattiyhdistykset syntyivät Isossa-Britanniassa 1800-luvun alussa osin vanhojen [[kiltalaitos|kilta]]-ammattikuntien perinteisiin pohjautuen. Ammattiyhdistykset olivat usein työnantajien kiivaasti vastustamia ja valtiovallan kieltämiä järjestöjä, ja niiden toiminnassa oli salaseuramaisia piirteitä.{{lähde|20.11.2014}}


⚫
Vähitellen ammattiyhdistysten toimintaoikeudet on kuitenkin yleisesti tunnustettu muun muassa [[Kansainvälinen työjärjestö|Kansainvälisen työjärjestön]] (ILO) konventioissa. Suomessa eräänä käännekohtana voidaan pitää niin sanottua "[[tammikuun kihlaus]]ta" vuonna 1940, jolloin [[työnantajajärjestö]]t tunnustivat ammattiliitot tasavertaiseksi sopimuskumppaniksi, mutta laillinen toimintaoikeus niillä oli ollut jo hyvin pitkään.
⚫
Ensimmäiset modernit ammattiyhdistykset syntyivät Isossa-Britanniassa 1800-luvuna alussa osin vanhojen kilta-ammattikuntien perinteisiin pohjautuen. Alkuun ammattiyhdistykset olivat usein työnantajien kiivaasti vastustamia ja valtiovallan kieltämiä järjestöjä, niinpä niiden toiminnassa oli salaseuramaisia piirteitä.


⚫
Liberaalit olivat keskeisessä roolissa ammattiyhdistysten perustamisessa ja levittämisessä, myös Suomessa. Tavoitteena eivät olleet [[lakko|lakot]] tai [[luokkataistelu]] vaan työntekijöiden tukeminen, neuvominen ja sivistäminen, toimiminen näiden vakuutusyhtiöinä työkyvyttömyyttä, sairautta ja työttömyyttä vastaan, työntekijöiden neuvominen parhaiden työehtojen saamiseksi jne. Myös moni työntekijöiden oloista huolestunut tehtailija perusti ensimmäisiä ammattiyhdistyksiä, kuten englantilainen sosialisti [[Robert Owen]] ja suomalainen [[Viktor Julius von Wright]]. 1800-luvun puolivälissä [[sosialismi|sosialistien]] rooli alkoi vahvistua ja sosialistien ja liberaalien yhteistyö väheni. Myös kristillisiä, nationalistisia ja muita ammattiyhdistyksiä perustettiin.{{lähde|20.11.2014}}
⚫
Vähitellen ammattiyhdistysten toimintaoikeudet on kuitenkin yleisesti tunnustettu muun muassa [[Kansainvälinen työjärjestö|Kansainvälisen työjärjestön]] (ILO) konventioissa. Suomessa eräänä käännekohtana voidaan pitää niin sanottua "tammikuun kihlausta" 1940, jolloin [[työnantajajärjestö]]t tunnustivat ammattiliitot tasavertaiseksi sopimuskumppaniksi, mutta laillinen toimintaoikeus niillä oli ollut jo hyvin pitkään.

⚫
Alussa liberaalit olivat keskeisessä roolissa ammattiyhdistysten perustamisessa ja levittämisessä, myös Suomessa. Tavoitteena eivät olleet lakot tai [[luokkataistelu]] vaan työntekijöiden tukeminen, neuvominen ja sivistäminen, toimiminen näiden vakuutusyhtiöinä työkyvyttömyyttä, sairautta ja työttömyyttä vastaan, työntekijöitä neuvottiin alueelta toiselle parhaiden työehtojen saamiseksi jne. Myös moni työntekijöiden oloista huolestunut tehtailija perusti ensimmäisiä ammattiyhdistyksiä, kuten englantilainen sosialisti [[Robert Owen]] ja suomalainen [[Viktor Julius von Wright]]. 1800-luvun puolivälissä sosialistien rooli alkoi vahvistua ja sosialistien ja liberaalien yhteistyö väheni. Myös kristillisiä, nationalistisia ja muita ammattiyhdistyksiä perustettiin.


Työntekijöiden yhdistystoiminta syntyi Suomessa 1800-luvun puolessavälissä, Suomen teollistumisen alkuvaiheessa. Suomen ensimmäinen ammattiyhdistys, [[Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys]] perustettiin vuonna 1869. Varsinainen murros alkoi 1880-luvulla, kun kirjanpainajat, maalarit, räätälit, pelti- ja vaskisepät, puusepät, muurarit ja suutarit ryhtyivät perustamaan omia yhdistyksiään.
Työntekijöiden yhdistystoiminta syntyi Suomessa 1800-luvun puolessavälissä, Suomen teollistumisen alkuvaiheessa. Suomen ensimmäinen ammattiyhdistys, [[Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys]] perustettiin vuonna 1869. Varsinainen murros alkoi 1880-luvulla, kun kirjanpainajat, maalarit, räätälit, pelti- ja vaskisepät, puusepät, muurarit ja suutarit ryhtyivät perustamaan omia yhdistyksiään.


Professori Hannu Soikkanen toteaa: työväenliikkeen synty oli Suomessa seurausta kolmen aatevirtauksen kohtaamisesta. Vuosisadan puolivälistä lähtien sääty-yhteiskunta oli nopeuttanut kulkuaan kohden omaa tuhoaan ja oli käynnissä melko ripeä muutos kapitalistiseksi yhteiskunnaksi, jossa oli vielä selkeät luokkarajat. Nämä kolme murroksen tullutta aatevirtausta olivat kansallisuusaate, liberalismi ja sosialismi. Tähän murrosvaiheeseen liittyy myös kohoava, ja toki yhä jatkuva, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisliikkeiden muodostaminen, jotka ovat demokraattisen kansalaisyhteiskunnan perusteita. Myös työväenliike on tällainen 1800-luvun lopun kansanliike, joka takaa yhteiskunnan demokraattista toimintaa.
Professori [[Hannu Soikkanen|Hannu Soikkasen]] mukaan työväenliikkeen synty oli Suomessa seurausta kolmen aatevirtauksen kohtaamisesta. Vuosisadan puolivälistä lähtien sääty-yhteiskunta oli nopeuttanut kulkuaan kohden omaa tuhoaan ja oli käynnissä melko ripeä muutos kapitalistiseksi yhteiskunnaksi, jossa oli vielä selkeät luokkarajat. Nämä kolme murroksen tullutta aatevirtausta olivat kansallisuusaate, liberalismi ja sosialismi. Tähän murrosvaiheeseen liittyy myös kohoava ja yhä jatkuva kansalaisjärjestöjen ja kansalaisliikkeiden muodostaminen, jotka ovat demokraattisen kansalaisyhteiskunnan perusteita. Myös työväenliike on tällainen 1800-luvun lopun kansanliike, joka takaa yhteiskunnan demokraattista toimintaa.{{lähde|20.11.2014}}


Vuonna 1883 perustettiin ensimmäiset työväenyhdistykset ja tästä alkanutta vaihetta työväenliikkeessä kutsutaan [[Wrightiläinen työväenliike|wrightiläiseksi työväenliikkeeksi]]. Perustettuihin yhdistyksiin liittyi eritoten kaupunkien käsityöläisiä ja ammattityöntekijöitä. Lisäksi työnantajien kuuluminen yhdistyksiin oli hyvin yleistä. Tätä vaihetta työväenliikkeen historiassa voidaan pitää myös eräänlaisena patronaattisen työväenliikkeen aikana. Vuoteen 1899 mennessä työväenyhdistyksiä oli perustettu lähes kaikkiin Suomen kaupunkeihin ja useille teollisuuspaikkakunnille. Myös joihinkin mökkiläisvaltaisiin maaseutupitäjiinkin oli perustettu omat yhdistyksensä.
Vuonna 1883 perustettiin ensimmäiset työväenyhdistykset ja tästä alkanutta vaihetta työväenliikkeessä kutsutaan [[Wrightiläinen työväenliike|wrightiläiseksi työväenliikkeeksi]]. Perustettuihin yhdistyksiin liittyi eritoten kaupunkien käsityöläisiä ja ammattityöntekijöitä. Lisäksi työnantajien kuuluminen yhdistyksiin oli hyvin yleistä. Tätä vaihetta työväenliikkeen historiassa voidaan pitää myös eräänlaisena patronaattisen työväenliikkeen aikana. Vuoteen 1899 mennessä työväenyhdistyksiä oli perustettu lähes kaikkiin Suomen kaupunkeihin ja useille teollisuuspaikkakunnille. Myös joihinkin mökkiläisvaltaisiin maaseutupitäjiinkin oli perustettu omat yhdistyksensä.
Rivi 33: Rivi 32:


== Ammattiliittojen asema Suomessa ==
== Ammattiliittojen asema Suomessa ==

Suomessa ammattiliitoilla, kuten kaikilla yhdistyksillä ja henkilöillä, on lailla taattu järjestäytymisvapaus ja vakiintunut asema niin useimmilla työpaikoilla kuin yhteiskunnan institutionaalisessa päätöksenteossa. Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja [[työnantajajärjestö]]ihin järjestäytyneet työnantajat perivät ne suoraan ammattilittojen jäsenten palkoista ja tilittävät ne ammattiliitoille.
Suomessa ammattiliitoilla, kuten kaikilla yhdistyksillä ja henkilöillä, on lailla taattu järjestäytymisvapaus ja vakiintunut asema niin useimmilla työpaikoilla kuin yhteiskunnan institutionaalisessa päätöksenteossa. Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja [[työnantajajärjestö]]ihin järjestäytyneet työnantajat perivät ne suoraan ammattilittojen jäsenten palkoista ja tilittävät ne ammattiliitoille.


Rivi 41: Rivi 39:


=== Keskusjärjestöt ===
=== Keskusjärjestöt ===

Suomessa ammattiliitot ovat järjestäytyneet pääasiassa kolmeen keskusjärjestöön:
Suomessa ammattiliitot ovat järjestäytyneet pääasiassa kolmeen keskusjärjestöön:

* [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK|Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK]] (1 045 000 jäsentä). SAK edustaa perinteisesti työntekijöitä teollisuudessa, rakennus- ja kuljetusalalla, mutta nykyisin suuri osa jäsenistä palvelualoilla ja julkisella sektorilla.
* [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK|Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK]] (1 045 000 jäsentä). SAK edustaa perinteisesti työntekijöitä teollisuudessa, rakennus- ja kuljetusalalla, mutta nykyisin suuri osa jäsenistä palvelualoilla ja julkisella sektorilla.
* [[STTK|Toimihenkilökeskusjärjestö STTK]] (640 000 jäsentä). STTK edustaa laajalti toimihenkilöitä, virkamiehiä ja terveydenhoitoalan henkilökuntaa.
* [[STTK|Toimihenkilökeskusjärjestö STTK]] (640 000 jäsentä). STTK edustaa laajalti toimihenkilöitä, virkamiehiä ja terveydenhoitoalan henkilökuntaa.
Rivi 51: Rivi 47:


=== Suurimmat ammattiliitot===
=== Suurimmat ammattiliitot===
#[[Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL]], 240 000 jäsentä, SAK
#[[Julkisten ja hyvinvointialojen liitto]], 230 000 jäsentä, SAK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/ | Nimeke = JHL-tieto | Julkaisija = JHL | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Palvelualojen ammattiliitto PAM]], 230 000 jäsentä, SAK
#[[Palvelualojen ammattiliitto PAM]], 230 000 jäsentä, SAK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pam.fi/tietoa-pamista/pam-pahkinankuoressa.html | Nimeke = PAM pähkinänkuoressa | Julkaisija = PAM | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Tehy]] 160 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tehy.fi/tehy/ | Nimeke = Tietoa Tehystä | Julkaisija = Tehy | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Metallityöväen Liitto]], 167 500 jäsentä, SAK
#[[Metallityöväen Liitto]], 148 000 jäsentä, SAK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metalliliitto.fi/metalliliitto | Nimeke = Metalliliitto | Julkaisija = Metalliliitto | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Tehy]] 137 000 jäsentä, STTK
#[[Ammattiliitto Pro]] 130 000 jäsentä, STTK
#[[Ammattiliitto Pro]] 130 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.proliitto.fi/tama-on-pro | Nimeke = Tämä on Pro | Julkaisija = Pro | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Opetusalan Ammattijärjestö OAJ]] 118 000 jäsentä, Akava
#[[Opetusalan Ammattijärjestö OAJ]] 121 000 jäsentä, Akava<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oaj.fi/cs/oaj/jasentilastot | Nimeke = Jäsentilastot | Julkaisija = OAJ | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Rakennusliitto]], 87 000 jäsentä, SAK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rakennusliitto.fi/rakennusliitto/ | Nimeke = Rakennusliiton voima on jäsenissä | Julkaisija = Rakennusliitto | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[SuPer]], 85 000 jäsentä, STTK
#[[SuPer]], 86 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.superliitto.fi/super-info/ | Nimeke = SuPer-info | Julkaisija = SuPer | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Rakennusliitto]], 85 000 jäsentä, SAK
#[[Tekniikan Akateemisten Liitto TEK]], 72 000 jäsentä, Akava
#[[Tekniikan Akateemisten Liitto TEK]], 73 000 jäsentä, Akava<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tek.fi/tek | Nimeke = TEK | Julkaisija = Tekniikan akateemiset | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty]], 70 000 jäsentä, STTK
#[[Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto]], 70 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tek.fi/tek | Nimeke = TEK | Julkaisija = Tekniikan akateemiset | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Uusi Insinööriliitto]], 70 000 jäsentä, Akava <ref>http://www.uil.fi/</ref>
#[[Insinööriliitto]], 70 000 jäsentä, Akava<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uil.fi/portal/page?_pageid=157,186567&_dad=portal&_schema=PORTAL | Nimeke = IL-info | Julkaisija = Insinööriliitto | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Pardia]], 60 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pardia.fi/pardia_jarjestona/ | Nimeke = Pardia järjestönä | Julkaisija = Pardia | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Pardia]], 60 000 jäsentä, STTK
Jäsenmäärät liittojen omien verkkosivujen mukaan kesäkuussa 2009.

==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 20. marraskuuta 2014 kello 19.06

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Osa artikkelisarjaa
Sosialismi

Ammattiliitto (myös ammattijärjestö) on ammattiyhdistysliikkeen puitteissa toimiva järjestö, joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja.

Ammattiliiton muodostavat yleensä saman ammattialan (esimerkiksi sairaanhoitajat) tai toimialan (esimerkiksi lasitehtaan työntekijät) henkilöt tai saman koulutuksen (esimerkiksi insinöörit) saaneet henkilöt. Ammattiliitto muodostuu työntekijöiden muodostamista ammattiosastoista tai -yhdistyksistä.

Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimuksia työnantajapuolen kanssa.

Historia

Ensimmäiset modernit ammattiyhdistykset syntyivät Isossa-Britanniassa 1800-luvun alussa osin vanhojen kilta-ammattikuntien perinteisiin pohjautuen. Ammattiyhdistykset olivat usein työnantajien kiivaasti vastustamia ja valtiovallan kieltämiä järjestöjä, ja niiden toiminnassa oli salaseuramaisia piirteitä.lähde?

Vähitellen ammattiyhdistysten toimintaoikeudet on kuitenkin yleisesti tunnustettu muun muassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) konventioissa. Suomessa eräänä käännekohtana voidaan pitää niin sanottua "tammikuun kihlausta" vuonna 1940, jolloin työnantajajärjestöt tunnustivat ammattiliitot tasavertaiseksi sopimuskumppaniksi, mutta laillinen toimintaoikeus niillä oli ollut jo hyvin pitkään.

Liberaalit olivat keskeisessä roolissa ammattiyhdistysten perustamisessa ja levittämisessä, myös Suomessa. Tavoitteena eivät olleet lakot tai luokkataistelu vaan työntekijöiden tukeminen, neuvominen ja sivistäminen, toimiminen näiden vakuutusyhtiöinä työkyvyttömyyttä, sairautta ja työttömyyttä vastaan, työntekijöiden neuvominen parhaiden työehtojen saamiseksi jne. Myös moni työntekijöiden oloista huolestunut tehtailija perusti ensimmäisiä ammattiyhdistyksiä, kuten englantilainen sosialisti Robert Owen ja suomalainen Viktor Julius von Wright. 1800-luvun puolivälissä sosialistien rooli alkoi vahvistua ja sosialistien ja liberaalien yhteistyö väheni. Myös kristillisiä, nationalistisia ja muita ammattiyhdistyksiä perustettiin.lähde?

Työntekijöiden yhdistystoiminta syntyi Suomessa 1800-luvun puolessavälissä, Suomen teollistumisen alkuvaiheessa. Suomen ensimmäinen ammattiyhdistys, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys perustettiin vuonna 1869. Varsinainen murros alkoi 1880-luvulla, kun kirjanpainajat, maalarit, räätälit, pelti- ja vaskisepät, puusepät, muurarit ja suutarit ryhtyivät perustamaan omia yhdistyksiään.

Professori Hannu Soikkasen mukaan työväenliikkeen synty oli Suomessa seurausta kolmen aatevirtauksen kohtaamisesta. Vuosisadan puolivälistä lähtien sääty-yhteiskunta oli nopeuttanut kulkuaan kohden omaa tuhoaan ja oli käynnissä melko ripeä muutos kapitalistiseksi yhteiskunnaksi, jossa oli vielä selkeät luokkarajat. Nämä kolme murroksen tullutta aatevirtausta olivat kansallisuusaate, liberalismi ja sosialismi. Tähän murrosvaiheeseen liittyy myös kohoava ja yhä jatkuva kansalaisjärjestöjen ja kansalaisliikkeiden muodostaminen, jotka ovat demokraattisen kansalaisyhteiskunnan perusteita. Myös työväenliike on tällainen 1800-luvun lopun kansanliike, joka takaa yhteiskunnan demokraattista toimintaa.lähde?

Vuonna 1883 perustettiin ensimmäiset työväenyhdistykset ja tästä alkanutta vaihetta työväenliikkeessä kutsutaan wrightiläiseksi työväenliikkeeksi. Perustettuihin yhdistyksiin liittyi eritoten kaupunkien käsityöläisiä ja ammattityöntekijöitä. Lisäksi työnantajien kuuluminen yhdistyksiin oli hyvin yleistä. Tätä vaihetta työväenliikkeen historiassa voidaan pitää myös eräänlaisena patronaattisen työväenliikkeen aikana. Vuoteen 1899 mennessä työväenyhdistyksiä oli perustettu lähes kaikkiin Suomen kaupunkeihin ja useille teollisuuspaikkakunnille. Myös joihinkin mökkiläisvaltaisiin maaseutupitäjiinkin oli perustettu omat yhdistyksensä.

1890-luvulla työväenliikkeessä pääsi jyrkempi suunta vallalle, kun sosialistiset aatteet alkoivat saada ammattiyhdistyksiä yhä laajemmin haltuunsa. Suomessa työväenliike julistautui sosialistiseksi vuonna 1899, jolloin sen nuorsuomalaiset johtajat erosivat. Liikkeen tavoitteiden joukossa kuitenkin säilyi liberaalien vaatimuksia kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.

Suomen vanhin ammattiyhdistys on 1869 perustettu Helsingin kirjatyöntekijöiden yhdistys, mutta laajemmin ammatillinen järjestäytyminen alkoi edetä vasta 1900-luvun alussa. Ensimmäinen keskusjärjestö Suomen Ammattijärjestö (SAJ) perustettiin 15. huhtikuuta 1907 ja se oli läheisessä suhteessa Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen.

Suomen sisällissodan jälkeen SAJ:ssa saivat enemmistön kommunistit ja vasemmistososialistit, ja heinäkuussa 1930 Lapuan liikkeen painostama valtiovalta lakkautti sen. Uusi keskusjärjestö, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK), perustettiin 19. lokakuuta 1930, perustajana lähinnä sosiaalidemokraatit.

Talvisodan aikana 1940 työnantajat tunnustivat SAK:n sopimuskumppaniksi, ja 1944 tehtiin ensimmäinen keskusjärjestöjen välinen yleissopimus. Myös toimihenkilöt alkoivat järjestäytyä, kun STTK perustettiin 1946 ja Akava 1950.

1950-luvun lopulla sosiaalidemokraattien keskinäinen riita ulottui myös ammattiyhdistysliikkeeseen. SAK:n jäätyä TPSL:n kannattajien haltuun osa SDP:n kannattajien hallitsemista liitoista erosi ja muodosti uuden Suomen Ammattijärjestön, osin CIA:lta saadun rahoituksen turvin. TPSL:n kuihduttua SAJ ja SAK yhdistyivät jälleen 1969 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi eli nykyiseksi SAK:ksi.

Viimeisin mullistus keskusjärjestökentässä tapahtui 1990-luvun alussa jolloin toimihenkilökeskusjärjestö TVK ajautui konkurssiin ja jäsenliitot siirtyivät pääasiassa STTK:hon ja Akavaan.

Ammattiliittojen asema Suomessa

Suomessa ammattiliitoilla, kuten kaikilla yhdistyksillä ja henkilöillä, on lailla taattu järjestäytymisvapaus ja vakiintunut asema niin useimmilla työpaikoilla kuin yhteiskunnan institutionaalisessa päätöksenteossa. Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja työnantajajärjestöihin järjestäytyneet työnantajat perivät ne suoraan ammattilittojen jäsenten palkoista ja tilittävät ne ammattiliitoille.

Ammattiliitot pitävät yllä myös työttömyyskassoja joiden jäsenmaksut peritään yleisimmin jäsenmaksujen yhteydessä. Jäsenmaksun voi myös maksaa itse.

1990-luvulla syntynyt työnantajaliittojen perustama ammattiliitoista riippumaton niin sanottu "Loimaan kassa", Yleinen työttömyyskassa, YTK (aiemmin Yksityisalojen työttömyyskassa) on noussut ammattiliitojen kilpailijaksi työttömyysvakuutusalalla.

Keskusjärjestöt

Suomessa ammattiliitot ovat järjestäytyneet pääasiassa kolmeen keskusjärjestöön:

Kaikki kolme suomalaista keskusjärjestöä ovat jäseninä Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestössä.

Suurimmat ammattiliitot

  1. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, 230 000 jäsentä, SAK[1]
  2. Palvelualojen ammattiliitto PAM, 230 000 jäsentä, SAK[2]
  3. Tehy 160 000 jäsentä, STTK[3]
  4. Metallityöväen Liitto, 148 000 jäsentä, SAK[4]
  5. Ammattiliitto Pro 130 000 jäsentä, STTK[5]
  6. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 121 000 jäsentä, Akava[6]
  7. Rakennusliitto, 87 000 jäsentä, SAK[7]
  8. SuPer, 86 000 jäsentä, STTK[8]
  9. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, 73 000 jäsentä, Akava[9]
  10. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto, 70 000 jäsentä, STTK[10]
  11. Insinööriliitto, 70 000 jäsentä, Akava[11]
  12. Pardia, 60 000 jäsentä, STTK[12]

Lähteet

  1. ↑ JHL-tieto JHL. Viitattu 20.11.2014.
  2. ↑ PAM pähkinänkuoressa PAM. Viitattu 20.11.2014.
  3. ↑ Tietoa Tehystä Tehy. Viitattu 20.11.2014.
  4. ↑ Metalliliitto Metalliliitto. Viitattu 20.11.2014.
  5. ↑ Tämä on Pro Pro. Viitattu 20.11.2014.
  6. ↑ Jäsentilastot OAJ. Viitattu 20.11.2014.
  7. ↑ Rakennusliiton voima on jäsenissä Rakennusliitto. Viitattu 20.11.2014.
  8. ↑ SuPer-info SuPer. Viitattu 20.11.2014.
  9. ↑ TEK Tekniikan akateemiset. Viitattu 20.11.2014.
  10. ↑ TEK Tekniikan akateemiset. Viitattu 20.11.2014.
  11. ↑ IL-info Insinööriliitto. Viitattu 20.11.2014.
  12. ↑ Pardia järjestönä Pardia. Viitattu 20.11.2014.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ammattiliitto&oldid=14459735”